Johdanto Miksi ja mikä uudistuu? Tuusulan prosessi 5

RUOTSI B-KIELENÄ (B1)

VUOSILUOKAT 7-9

Tuusulan kunnassa B1-kielen opiskelu aloitetaan 7. luokalla. Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurin välisen toimintakyvyn kehittymistä.

TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii

• 
  kertomaan perustietoja itsestä ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi yksinkertaisimmissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen
  
• 
  ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana
  
• 
  kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
  
  
  

Kulttuuritaidot
Oppilas oppii

• 
  ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa
  
• 
  viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkielisille kulttuureille luontevalla tavalla.
  

Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

• 
  käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten pari- ja ryhmätyöskentelyä ja tiedonhankintavälineiden käyttöä
  
• 
  tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita
  
• 
  arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.
  
  
  

KESKEISET SISÄLLÖT

Sisällöt voivat vaihdella vuosiluokittain käytettävissä olevien materiaalien mukaan. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla vahvistetaan ja laajennetaan opittua uusien asioiden ohella. Tilanteita ja aihepiirejä käsitellään suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta.

7. luokka

Tilanteet ja aihepiirit

• 
  Tervehtiminen ja esittäytyminen, itsestä kertominen, perhe ja asuminen, koulu, matkustaminen, arkipäivän asioimistilanteet, perustietoa Pohjoismaista, suomenruotsalaisesta ja ruotsalaisesta elämänmuodosta.
  

Rakenteet

• 
  persoonapronominit
  
• 
  kysymyssanat
  
• 
  numerot ja kellonajat
  
• 
  substantiivien epämääräinen ja määräinen muoto yksikössä ja monikossa
  
• 
  olla-verbi, vara, är ja olla, omistaa-verbi ha, har
  
• 
  kielteinen lause
  
• 
  apuverbit
  
• 
  verbin preesens
  
• 
  adjektiivit yksikön suvun mukaan ja monikon a-muoto
  
• 
  genetiivi
  
• 
  omistuspronominit
  
• 
  kysymys- ja väitelauseen sanajärjestys.
  

Viestintästrategiat

• 
  oppilas rohkaistuu käyttämään oppimaansa suullisesti ja kirjallisesti
  
• 
  oppilas harjoittelee selviytymään ruotsin kielellä helpohkoissa arkipäivän tilanteissa.
  

8. luokka

Tilanteet ja aihepiirit

• 
  harrastuksia ja vapaa-ajanviettoa, sääilmauksia, asumisteemaa 7. luokan tietoja laajentaen, ruokailu, terveys, sairauksia, matkustaminen, suomen-ruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin tuntemusta ja maantietoa.
  

Rakenteet

• 
  verbin imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti
  
• 
  persoonapronominien objektimuodot
  
• 
  järjestysluvut
  
• 
  ajanmääreitä
  
• 
  pronominit sanojen suvun mukaisesti
  
• 
  adjektiivien vertailu
  
• 
  verbi + prepositio
  
• 
  rinnastuskonjunktiot
  
• 
  man-rakenne.
  

Viestintästrategiat

• 
  oppilas rohkaistuu käyttämään oppimaansa suullisesti ja kirjallisesti
  
• 
  oppilas harjoittelee selviytymään ruotsin kielellä helpohkoissa arkipäivän tilanteissa
  
• 
  lisätään vaatimustasoa aiemmasta luokasta.
  

9. luokka

Tilanteet ja aihepiirit

• 
  nuoren jokapäiväisiä elämäntilanteita, lisää Pohjoismaiden tietoutta, monikulttuu-
  risuus, nuoren tulevaisuudensuunnitelmia ja ammattisanoja, luonto ja ympäristö.
  

Rakenteet

Keskeisen kieliopin kertausta ja laajentamista, lisäksi mm.

• 
  konditionaali
  
• 
  imperatiivi
  
• 
  sivulauseet ja sivulauseen sanajärjestys.
  

Viestintästrategiat

• 
  oppilas rohkaistuu käyttämään oppimaansa suullisesti ja kirjallisesti
  
• 
  oppilas harjoittelee selviytymään ruotsin kielellä helpohkoissa arkipäivän tilanteissa
  
• 
  lisätään vaatimustasoa aiemmista luokista.
  

ARVIOINTI
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttamiseen neljällä kielen osa-alueella: kuullun ja luetun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Huomiota kiinnitetään myös kulttuurin ja maan tuntemukseen sekä työskentelytapoihin. Arvioinnin tulee kohdistua todellisiin tietoihin ja taitoihin. Arviointitietoa hankitaan monipuolisesti erilaisin menetelmin. Näin pyritään myös takaamaan erilaisten oppijoiden mahdollisuudet osoittaa tietonsa ja taitonsa.
Arvosanaan vaikuttavat

• 
  tuntiosallistuminen ja -osaaminen, suullinen ja kirjallinen
  
• 
  kotitehtävien suorittaminen
  
• 
  erilaiset kirjalliset ja suulliset testit, kokeet ja /tai tuotokset
  
• 
  asennoituminen kielten opiskeluun
  
• 
  opiskelutaidot ja tottumukset
  
• 
  itsenäinen työskentely ja yhteistyökyky
  
• 
  opiskelutarvikkeista ja työvälineistä huolehtiminen.
  

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ)
Kielitaito

• 
  Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:
  

Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Tekstin ymmärtäminen	Kirjoittaminen
A2.2 Kehittyvä peruskielitaito	A2.1 Peruskielitaiton alkuvaihe	A2.2 Kehittyvä peruskielitaito	A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

Kulttuuritaidot

• 
  Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.
  

Opiskelustrategiat

• 
  Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
  

19.2. Vieraat kielet

Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään rohkeasti kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma omaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.