Johdanto Miksi ja mikä uudistuu? Tuusulan prosessi 5

Aihekokonaisuudet

1. Ihmisenä kasvaminen
Uskonnonopetus tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua itseään ja toisia arvostavaksi, eettisesti tiedostavaksi, omaa elämäänsä hallitsevaksi ja vastuulliseksi ihmiseksi. Erityisesti oppilasta autetaan ymmärtämään, että yhteisöllisyys ja yhteisöjä rakentava osallisuus ovat hyvän elämän lähtökohtia. Opetuksessa annetaan runsaasti tilaa oppilaan omien tunteiden ja ajatusten käsittelyyn, sekä mahdollisuuksia vuorovaikutustaitojen kehittämiseen monipuolisten työtapojen kautta.

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta oman kulttuurinsa juurista käsin kasvamaan kohti monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä. Tutustumalla kotiseutunsa uskonto- ja katsomusperinteeseen, tapakulttuuriin ja juhlapyhiin, tutkimalla eri kirkkokuntia osana suomalaista ja eurooppalaista kulttuuria sekä tutustumalla maailmanuskontoihin oppilas saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. Perehtymällä erilaisiin katsomuksiin ja elämäntapoihin oppilas kasvaa suvaitsevaisuuteen ja saa taitoja ja valmiuksia kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen.

3. Viestintä ja mediataito
Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu sekä osallistuminen ja keskustelu ovat keskeinen osa uskonnonopetusta. Oppilaita ohjataan hankkimaan tietoa eri tiedotusvälineistä painottaen kriittistä media- ja viestintäotetta. Erityistä huomiota kiinnitetään median välittämään kuvaan eri kulttuureista ja uskonnoista. Medialukutaidon avulla pyritään oppilaille antamaan valmiuksia kasvavan informaation, etenkin kehitysmaita koskevan uutisoinnin eettiseen arviointiin.

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Oppilasta autetaan löytämään oma paikkansa ja vaikutusmahdollisuutensa niin kotipaikkakunnalla, Suomessa kuin maailmallakin. Häntä ohjataan toimimaan oman seurakuntansa aktiivisena, vastuullisena jäsenenä. Perehtymällä eri kansalaisjärjestöjen toimintaan hän voi osallistua erilaisiin vapaaehtoisohjelmiin ja keräyksiin. Oppilasta autetaan ymmärtämään, millaiset arvot ohjaavat ihmisten valintoja ja kulutustottumuksia.

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Kristillisen etiikan keskeistä sisältöä on keskustelu toivottavasta tulevaisuudesta ja sen edellyttämistä valinnoista ja toiminnasta. Oppilas ohjataan huomaamaan yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista. Oppilasta autetaan ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa että yhteistä tulevaisuutta.

6. Turvallisuus ja liikenne
Oppilasta autetaan tunnistamaan väkivallan eri ilmenemismuotoja omassa ympäristössään. Häntä autetaan toimimaan rakentavasti esim. erilaisissa kiusaamistilanteissa.
Myös onnettomuus- ja kriisitilanteet otetaan huomioon.

7. Ihminen ja teknologia
Oppilasta ohjataan käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti.
Käsitellään teknologian kehitykseen ja tietotekniikkaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

25.3 Muut uskonnot

Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita.

26. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uudistavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.

OPETUKSEN TEHTÄVÄ

Opetuksen ydintehtävänä on tukea lapsen kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia, rakentaa ja vähitellen syventää omaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä: ihmissuhteet ja moraalinen kasvu, itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti, yhteisö ja ihmisoikeudet sekä ihminen ja maailma.

Mikäli oppilaista muodostuu jossakin koulumuodossa vain yksi ryhmä, opetusta annetaan vuorokurssiperiaatteen mukaan.

OPETUSMENETELMIÄ
Elämänkatsomustiedon opetuksen sisältöjä käsiteltäessä kuunnellaan tarinoita, luetaan, hankitaan tietoa, pohditaan, keskustellaan ja opetellaan kuuntelemaan toisia.
Tunneilla työskennellään itsenäisesti, pareittain tai yhteistoiminnallisesti ryhmissä.
Oppilaita ohjataan seuraamaan tiedotusvälineistä ajankohtaisia asioita ja käsitellään niiden herättämiä ajatuksia elämänkatsomustiedon tunneilla.

YLEISET TAVOITTEET

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

• 
  etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan
  
• 
  kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
  
• 
  tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta
  
• 
  tutustua eri katsomuksiin ja kulttuureihin
  
• 
  tutustua tuusulalaiseen kulttuuriperinteeseen.
  
  
  

YHTEISET SISÄLLÖT 1-9 LUOKAT

• 
  suvaitsevaisuus
  
• 
  elämänkatsomuksen muotoutuminen
  
• 
  ajankohtaisuus.
  

SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN
Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksien mukaan.
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

1. luokka: Minä ja muut

• 
  minä itse
  

• 
  toisiin tutustuminen
  
• 
  toisten kanssa toimeen tuleminen.
  

2. luokka: Hyvä ja paha

• 
  hyvä ja paha tarinoissa, elokuvissa jne.
  
• 
  hyvä ja paha oikeassa elämässä, esimerkiksi leikeissä, koulussa jne.
  
• 
  ihmisen hyvyys, esimerkiksi ystävällisyys toisia kohtaan.
  

3. luokka: Ystävyys

• 
  ystävyyden –käsite
  
• 
  ystävyyden merkitys
  
• 
  erilaiset ystävyyssuhteet.
  

4. luokka: Oikeudenmukaisuus

• 
  oikeudenmukaisuus, epäoikeudenmukaisuus
  
• 
  oikea/väärä teko
  
• 
  rikkaus ja köyhyys maailmassa.
  

5. luokka: Ajattelun vapaus

• 
  mielipide ja sen perustelu
  
• 
  suvaitsevaisuus
  
• 
  syrjintä.
  

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
1. luokka: Kuka/millainen olen ja mitä osaan?

• 
  ihmisten ominaisuuksia
  
• 
  erilaiset tunteet.
  

2. luokka: Miten kehityn ja kasvan?

• 
  elämänkaari, elämänvaiheet.
  

3. luokka: Samanlaisuus/ erilaisuus

• 
  ihmisiä yhdistäviä/erottavia seikkoja
  
• 
  suvaitsevaisuus.
  

4. luokka: Erilaisia elämäntapoja

• 
  lasten elämää eri maissa
  
• 
  monikulttuurisuus.
  

5. luokka: Kulttuuri

• 
  kulttuuri käsitteenä
  
• 
  suomalainen kulttuuri
  
• 
  suomalaiset kulttuurivähemmistöt
  
• 
  maailman kulttuuriperintö.
  

Kaikilla vuosiluokilla otetaan huomioon suomalaiset vuotuisjuhlat, koulun tapa- ja juhlakulttuuri sekä tuusulalaisuus.

Yhteisö ja ihmisoikeudet
1. luokka: Perhe

• 
  oma perhe
  
• 
  erilaisia perheitä
  
• 
  perheen juhlia.
  

2. luokka: Koulu

• 
  koulunkäynnin merkitys
  
• 
  millainen on hyvä luokka/koulu.
  

3. luokka: Yhdessä eläminen

• 
  yhteiselämän perusteita (esimerkiksi rehellisyys)
  
• 
  erilaiset säännöt ja sopimukset (esimerkiksi leikeissä, koulussa, kotona).
  

4. luokka: Lasten oikeudet

• 
  oikeudet ja velvollisuudet
  
• 
  YK:n lastenoikeudet
  
• 
  uskonnonvapaus.
  

5. luokka: Tasa-arvo ja rauha

• 
  tasa-arvon käsite
  
• 
  väkivallan syyt, muodot ja seuraukset
  
• 
  rauhan edistäminen.
  

Ihminen ja maailma
1. luokka: Mitä on luonto?

• 
  eloton/elävä
  
• 
  ympäristö.
  

2. luokka: Elämän synty ja kehitys

• 
  elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä.
  

3. luokka: Minä ja luonto

• 
  minä ja eläimet/kasvit
  
• 
  kauneus luonnossa
  
• 
  luonnonsuojelu.
  

4. luokka: Tulevaisuus

• 
  erilaiset aikakäsitykset
  
• 
  omat toiveet
  
• 
  luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus.
  

5. luokka: Kestävä kehitys

• 
  kestävän kehityksen periaate ja sen mukaan toimiminen.
  

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas

• 
  kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta
  
• 
  ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita
  
• 
  kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon
  
• 
  ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
  

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

• 
  tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
  
• 
  osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)
  
• 
  rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
  
• 
  pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
  
• 
  osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
  

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

• 
  tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita
  
• 
  ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen
  
• 
  ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.
  

Ihminen ja maailma

Oppilas

• 
  tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä
  
• 
  ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
  
• 
  osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.
  

ARVIOINTI

Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet.

Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista perustuen monipuoliseen näyttöön.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan aktiiviseen vuorovaikutukseen, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia sekä pohtia ja perustella elämänkatsomuksellisia kysymyksiä.

Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa lukuvuositodistusten ja jaksotodistusten avulla, tiedottein, arviointikeskusteluin, kokeiden ja kirjallisten läksykuulustelujen avulla tai muilla tavoin. Arvioinnin pohjana voivat olla myös esitelmät, ryhmä- tai projektityöt sekä muut oppilaan tuotokset.

VUOSILUOKAT 6−9

Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.

TAVOITTEET

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

• 
  etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan
  
• 
  kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
  
• 
  omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
  
• 
  laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.
  
• 
  perehtyy myös kotiseutunsa Tuusulan katsomuksellisiin ryhmiin.
  

SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN


Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1−5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta.

6. luokka

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta

• 
  demokratia
  
• 
  politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys.
  

Katsomusten maailma

• 
  katsomusten historiaa, katsomusvapaus
  
• 
  maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
  
• 
  tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
  
• 
  uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus.
  

Kulttuuri

• 
  kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto
  
• 
  kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri.
  

Etiikka ja hyvä elämä

• 
  etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu
  
• 
  monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä.
  

Tulevaisuus

• 
  luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö
  
• 
  minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi.
  

7. luokka

Katsomusten maailma

• 
  maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
  
• 
  maailmanuskonnot.
  

Kulttuuri

• 
  käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen.
  

Etiikka ja hyvä elämä

• 
  nuoren moraalinen kasvu
  
• 
  monikulttuurisuus eettisenä ongelmana.
  

Tulevaisuus

• 
  luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus
  
• 
  minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi.
  

8. luokka

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta

• 
  yhteiskuntateorian perusteet.
  

Katsomusten maailma

• 
  katsomusvapaus
  
• 
  uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus.
  

Kulttuuri

• 
  kulttuurin tutkimus
  
• 
  kulttuuri ja yhteisö, oma elämänkatsomus.
  

Etiikka ja hyvä elämä

• 
  etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä
  
• 
  monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä.
  

9. luokka

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta

• 
  politiikka, toimiminen kansalaisena
  
• 
  kestävä kehitys.
  

Katsomusten maailma

• 
  tieto ja tutkimus.
  

Etiikka ja hyvä elämä

• 
  ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka
  
• 
  monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä.
  

Tulevaisuus

• 
  tulevaisuuden tutkiminen.
  

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas

• 
  osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
  
• 
  tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
  
• 
  kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun
  
• 
  kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.
  

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

• 
  tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja
  
• 
  kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin
  
• 
  ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
  
• 
  osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.
  

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

• 
  tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron
  
• 
  hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
  
• 
  pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
  
• 
  tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä
  
• 
  tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita
  
• 
  tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.
  

Ihminen ja maailma

Oppilas

• 
  ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
  
• 
  tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia
  
• 
  osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
  
• 
  ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.