Johdanto Miksi ja mikä uudistuu? Tuusulan prosessi 5

3. Arvot ja toiminta-ajatus

Tuusulan opetustoimen tavoitteena on tarjota korkealaatuista yleissivistävää opetusta, edistää elinikäistä oppimista ja tukea koteja kasvatustyössä. Opetustyö perustuu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja Tuusulan opetustoimen arvoihin.

Näitä arvoja ovat:

• 
  ihmisoikeudet
  
• 
  tasa-arvo
  
• 
  demokratia
  
• 
  luonnon monimuotoisuus ja ympäristön elinkelpoisuus
  
• 
  monikulttuurisuus
  
• 
  avoimuus
  
• 
  vastuullisuus
  
• 
  yhteistyökykyisyys
  
• 
  oikeudenmukaisuus
  

Arvojen tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulujen jokapäiväiseen toimintaan. Yhteiskunnassa vaikuttavien kielteisten arvojen, sekä edellä mainittujen tavoiteltavien arvojen välinen ristiriita muodostaa haasteen koulujen kasvatus- ja opetustyölle.

Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri. Tuusulan erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa ja kansalliset vähemmistöt huomioidaan opetuksessa, samoin suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen kansainvälistymisen myötä.
Opetuksessa tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja osallisuutta yhteiskunnassa ja globalisoituvassa maailmassa. Opetus edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä, on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.
Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat.

4. Kasvaminen ja oppiminen

4.1. Yleiset tavoitteet

Monipuolinen kasvu ja oppiminen Tuusulassa

4.2. Käyttäytymisen tavoitteet

Tuusulassa käyttäytymisen yleistavoitteena on, että oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä.

5. Oppimiskäsitys ja oppimaan oppiminen

Oppimaan oppimisen taidot ovat taitoja, joilla oppija sekä luo itsestään kuvan oppijana että hankkii, prosessoi ja omaksuu uutta tietoa. Oppimaan oppimisen taidot mahdollistavat myös elinikäisen oppimisen.

Usein oppimaan oppimisen taidoilla tarkoitetaan monia opiskelutaitoja, kuten muistiinpanojen tekemistä, nopeaa lukemista tai alleviivausta. Toisaalta puhutaan vaativammista taidoista, kuten ymmärtävästä lukemisesta tai prosessikirjoittamisesta. Oppimaan oppiminen on paljon syvällisempikin asia. Se on kykyä ajatella ja seurata omaa oppimistoimintaa.
Oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen on toimintaa, jossa oppija oppii tietoisesti tarkastelemaan tietojaan, taitojaan ja kykyään ohjata omaa toimintaansa. Taitojen kehittymisen kannalta on erityisen tärkeää, että oppimaan oppimista harjoitetaan jo esi- ja alkuopetuksesta lähtien.
Opetuksessa ajattelun kehittämisen painottaminen muuttaa oppilaiden ajattelutottumuksia ja saa heidät tiedostamaan paremmin omaa oppimistaan. Painottamista voidaan tehdä esimerkiksi keskustelemalla oppimisesta, oppimisen sujumisesta ja tuloksista. Monipuolinen työtapojen oppiminen ja niiden hallinta ovat tärkeitä oppimaan oppimisen taitojen kehittymiselle.
Oppimaan oppimisen taidot harjaantuvat silloin, kun oppijalle annetaan mahdollisuus:

• 
  omaan, aktiiviseen toimintaan
  
• 
  syvällisempään oppimiseen
  
• 
  tavoitteenasetteluun ja oppimisen suunnittelussa mukana olemiseen
  
• 
  turvalliseen oppimistilanteeseen
  
• 
  ajattelun taitojen kehittämiseen ja tietoisuuteen omasta oppimisestaan
  
• 
  älyllisen toiminnan tietoiseen harjoitteluun
  
• 
  rakentaa omaksutuista tiedoista ja käsitteistä järjestelmä, jossa asiat ovat suhteessa toisiinsa ja kokonaisuuksiin
  
• 
  kytkeä uusi ja aiemmin opittu toisiinsa, jotta pystyttäisiin käyttämään aiemmin opittua uuden perustana
  
• 
  opitun kriittiseen tarkasteluun
  
• 
  kehittää tiedonhankintataitojaan ja matemaattista ajatteluaan (mallit, looginen päättely jne.)
  
• 
  tekstin ja muun informaation ymmärtämisen kehittämiseen
  

Oppimaan oppimista on esimerkiksi se, kun mietit, millä tavoin pyrit ymmärtämään uutta asiaa ja tutkiskelet sitä, onko toimintasi juuri tuon opittavan asian opiskeluun soveltuvaa vai pitäisikö sinun muuttaa toimintatapojasi. Voit hahmottaa opittavia asioita esimerkiksi kokonaisuuksina tai yksittäisinä irrallisina asioina, yhdistellä asioita aikajärjestyksessä tai syy-seuraus -suhteen mukaisesti jne. Tapasi opiskella vaikuttaa siihen, miten opit ja ymmärrät asioita. Oppimistoiminnan jäsentäminen ja hahmottaminen auttaa sinua seuraamaan edistymistäsi oppijana. Tällaista toimintaa, jossa pyrit seuraamaan oppimistasi ja sitä, miten opit, kutsutaan metakognitioksi.
Oppimaan oppimisen tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo. Jokaisen opettajan tehtävä on ohjata oppilasta oppimaan oppimisen taidoissa sekä tukea oppilaan persoonallista kasvua, kehitystä ja osallisuutta.
Näiden taitojen saavuttaminen edellyttää uudenlaista ajattelua niin oppilaalta, opettajalta kuin kouluyhteisöltäkin. Tarvitaan kykyä toiminnan realistiseen arviointiin eli reflektioon, ja erityisesti itsereflektioon.
Tätä asiaa käsitellään myös kappaleessa 16. Opettajuus.