Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunnan

Maisterin tutkintojen vaatimukset

Maisterin tutkinto on vähintään 160 opintoviikon laajuinen ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon voi kokonaisuudessaan suorittaa viidessä lukuvuodessa.

Koulutusala	Kauppatieteellinen koulutusala	Luonnontieteellinen koulutusala
Tutkinto	Kauppatieteiden maisteri, KTM	Filosofian maisteri, FM
Pääaine	Tietojärjestelmätiede	Tietotekniikka tai Tietojenkäsittelytiede
Tutkinnon laajuus	160 opintoviikkoa (vähintään) tutkintoon on sisällytettävä vähintään 80 opintoviikon laajuiset kauppa- ja taloustieteelliset opinnot	160 opintoviikkoa (vähintään)
Tutkinto-asetuksen asettamat tavoitteet	Opinnot kytketään tieteelliseen tutkimukseen. Tavoitteena on 1) yhden oppiaineen tai siihen rinnastettavan opintokokonaisuuden hyvä tuntemus ja hallinta sekä muiden tutkintoon vaadittavien oppiaineiden tuntemus ja hallinta 2) tieteellisten menetelmien tuntemus ja hallinta sekä kyky soveltaa tieteellistä tietoa pääaineen alalla; 3) edellytykset kauppatieteellisiin jatko opintoihin ja jatkuvaan opiskeluun; sekä 4) talousviestinnän tuntemus ja taidot	Opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen. Tavoitteena on 1) pääaineen hyvä tuntemus sekä sivuaineiden perusteiden tuntemus 2) tieteellisten menetelmien tuntemus ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa pääaineen alalla 3) edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja valmius jatkuvaan opiskeluun; sekä 4) tieteellisen viestinnän tuntemus ja riittävät viestintätaidot
Tutkinto-asetuksen asettamat tutkinto-vaatimukset	1) kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot; 2) pääaineessa syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu –tutkielma; 3) pääaineen lisäksi yhden oppiaineen perusopinnot; 4) kieli- ja viestintäopinnot; sekä 5) pääaineopintoihin liittyvät tarpeelliset menetelmäopinnot 6) pääaineen syventävät opinnot (vähintään 60 ov), joihin sisältyy pro gradu (15-20 ov) 7) kypsyysnäyte, jollei sitä ole kirjoitettu alempaa korkeakoulututkintoa varten samalla kielellä. Koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat joillekin kauppatieteellistä asiantuntemusta edellyttäville, monitieteisyyttä vaativille opetus- ja tutkimusalueille tai erikoisaloille.	Opiskelijan aineyhdistelmään sisältyvät ainakin pääaineen perus-, aine- ja syventävät opinnot, joihin liittyy lisäksi pro gradu -tutkielma sekä kieli- ja viestintäopinnot. 1) pääaineen syventävät opinnot (väh. 55 ov) sekä pro gradu (enint. 20 ov) 2) kypsyysnäyte, jollei sitä ole kirjoitettu alempaa korkeakoulututkintoa varten samalla kielellä. Koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat joihinkin luonnontieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen. Edellä mainittujen opintojen lisäksi tutkintoon voi sisältyä monitieteisiä opintoja, ammattitaitoa edistäviä opintoja ja harjoittelua.

Poikkeustapauksissa, esimerkiksi ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille, siirto-opiskelijoille ja opiskelijavaihdossa olleille omille opiskelijoille, voidaan laatia henkilökohtainen opinto­suunnitelma, joka poikkeaa edellä kuvatusta rakenteesta. Henkilökohtaisen opinto­suunnitelman vahvistaa laitoksen johtaja opintoasioista vastaavan esittelystä.

Maisterin tutkintojen rakenne

Vuonna 2002 tai sen jälkeen valitut opiskelijat noudattavat seuraavaa 40 ov:n maisteriopintojen rakennetta. Pohjana maisteriopinnoille ovat kauppatieteiden kandidaatin tai luonnontieteiden kandidaatin tutkinnot (120 ov). Yhdessä niiden kanssa seuraavaksi esitetty rakenne muodostaa maisterin tutkinnon (160 ov).

	KTM	FM
Pakolliset syventävät opinnot	27-31 ov	25-29 ov
Valitun suuntautumisvaihtoehdon syventävät opinnot	8-12 ov	8-12 ov
Pro gradu –työ	17 ov	15 ov
Pro gradu –seminaari	2 ov	2 ov
Valinnaiset syventävät opinnot	9-13 ov	11-15 ov
Yhteensä vähintään	40 ov	40 ov

HUOM! Opiskelija voi halutessaan sisällyttää maisterin tutkintoonsa kahden suuntautumisvaihtoehdon syventävät opinnot, jolloin molemmat kirjataan näkyviin tutkintotodistukseen.

Pro gradu -tutkielma. Pääaineessa laaditaan syventäviin opintoihin liittyvänä pro gradu –tutkielma, jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tieteelliseen työskentelyyn ja ajatteluun. Tutkielma muodostaa yleensä noin 5-6 kuukautta kestävän pienoistutkimuksen, josta tulee ilmetä, että sen laatija osaa käyttää ja hyödyntää akateemista lähdemateriaalia sekä esittää ajatuksensa tieteellisesti argumentoiden. Pro gradu voidaan tehdä myös kahden opiskelijan parityönä. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään, että kummankin tutkielman laatijan työpanos vastaa yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työpanosta. Kun kummankin opiskelijan osuus on riittävästi eritelty, ne arvostellaan erikseen.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säätelee pro gradu -tutkielmien julkisuutta. Informaatioteknologian tiedekunnassa laaditut pro gradu -tutkielmat ovat viranomaiselle jätettyinä asiakirjoina lähtökohtaisesti julkisia. Jos opinnäytteen tekijä saa rahoitusta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esim. yksityiseltä yritykseltä, varsinaiseen arvosteltavaan työhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon (OPM:n ohjeistus 28.1.2004). Opiskelijoiden on tärkeää voida tutustua alan eritasoisiin pro gradu -tutkielmiin tutkimuksen raportointia oppiakseen. Pro gradu -tutkielmat tuottavat myös informaatioteknologian alalta usein uutta tietoa, jota ei perusteetta ole syytä estää leviämästä.

Pro gradu –tutkielman laajuus on pääainekohtainen. Tietotekniikan opiskelijat tekevät 15 ov:n laajuisen opinnäytteen, kun taas tietojenkäsittelytieteen ja tietojärjestelmätieteen pääaine­opiskelijoiden työn laajuus on 17 ov. Työ tehdään joko suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Dekaani voi antaa opiskelijalle oikeuden käyttää myös muuta kieltä työn ohjaajan siihen suostuessa. Kirjaston julkaisuyksikön ohjeet pro gradu -työhön liittyvien tietojen lähettämiseksi luettelointia varten löytyvät osoitteesta http://kirjasto.jyu.fi/ kohdan ”opinnäytteet” alta.

Pro gradu -tutkielman laatijan on suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte tutkielman aiheesta. Kandidaatin tutkintoon liittyvän kypsyysnäytteen suorittaneelta ei vaadita toista kypsyysnäytettä maisterin tutkintoa varten. Katso tarkemmin jäljempänä ”kieli- ja viestintäopinnot”.

Hakeutuminen suuntautumisvaihtoehtoihin

4.