Russian and nis expertise Programme



Yüklə 192,78 Kb.
səhifə8/9
tarix22.01.2018
ölçüsü192,78 Kb.
#39942
1   2   3   4   5   6   7   8   9

Johtopäätökset



4.3.1. Osallistujien profiili
Ohjelman osallistujat valmennuksen edellä kuvattujen odotusten ja niiden toteutumisen perusteella voisi tulosten mukaan karkeasti tyypitellä seuraavasti. Tällä tyypittelyllä on etsitty Venäjä-hankkeisiin osallistuvan asiantuntijan profiilia ja taustatekijöitä, joiden vuoksi henkilö on osallistunut ko. ohjelmaan ja jotka kuvaavat hänen suhdettaan sen aihepiiriin.
Täsmätiedon hankkija. Täsmällisen EU-ohjelmien, erityisesti TACIS-ohjelman kokonaisuuteen liittyvän rahoitustiedon hankkija. Täsmätiedon hankkija on usein työnantajan lähettämä ja tarvitsee ko. rahoitustietoa organisaationsa palveluksessa. Jokseenkin selvät odotukset mitä ohjelma voi tarjota ja mihin tietoja ja taitoja voi hyödyntää. Itsellä selvä tavoite pyrkiä asiantuntijatehtäviin tai parantaa asemaansa työmarkkinoilla. Useammin alle 35-vuotias kuin sen yli.

Täsmätiedon hankkija ei välttämättä ole kiinnostunut suorittamaan oman valinnan mukaisia vapaaehtoisia osioita. Kiinnostuksen rajoittuminen täsmätietoon voi myös olla ristiriidassa koko valmennusryhmän tehokkuuden kanssa: vapaaehtoinen kontaktointi ja pienryhmätyöskentely ei yllä itsesohjautuvan ryhmäytymisen ja ideoinnin tasolle. Mentorointi ja pehmeät tavoitteet (oppimissuunnitelman työkalujen käyttö) voivat myös olla täsmätiedon hankkijan tavoitteiden ulkopuolella.



- Tarvitsen tällaista tietoa työssäni. - Tiedon hankkiminen tenderbusineksessa.
Verkostojen ja uusien haasteiden etsijä. Täsmätiedon tarpeen lisäksi uutta ammatillista suuntautumista, sovellusta tai näkökulmaa omalle työuralleen etsivä. Kiinnostunut verkostoista: kiinnostunut luomaan ja työstämään omia hankeideoita samoja tavoitteita omaavien kanssa ja vaihtamaan kokemuksia projekteista. Kiinnostunut myös pehmeistä tavoitteista: jatkuvan oppimisen ihanteen sisäistänyt. Työnkuva liittyy uuden toiminnan luomiseen ja kehittämiseen esimerkiksi kansalaisjärjestössä. Verkostojen ja uusien haasteiden etsijä voi myös olla ammatinharjoittaja tai hänellä on muuten varsin itsenäinen asema. Hän voi myös olla vuorotteluvapaalla tms. tai vaihtanut hiljattain asuinpaikkaa, saanut valmiiksi väitöskirjan. Useammin yli 35-vuotias kuin alle.


- Olen usean vuoden ajan lukenut ja tutkinut venäläisyyttä, inkeriläisyyttä sekä maan historian

että yksittäisten ryhmien/yksilöiden kokemusten kautta. Olen luonnollisesti kiinnostunut maasta

ja kulttuurista sekä yhteistyömahdollisuuksista. Haluan yhdistää väitöskirjatyöskentelystä

saadun tiedon ja taidon käytännön toimintaan ja työhöni.
Päivittäjä. Päivittäjä on usein opettajia, itse työnantajan roolissa tai muussa tehtävässä johon sisältyy runsaasti muiden työntekijöiden tai asiakkaiden neuvontaa tai opetuksen ja koulutuksen suunnittelua. Päivittäjä ei etsi uutta ammatillista kuvaa, vaan pikemmin uusia analysointivälineitä työhönsä, näkökulmia, yhteistyökumppaneita, uusia nimiä, työtilaisuuksia ja markkinoita osaamiselleen.
- Minulla oli konkreettinen tavoite saada yrityksemme mukaan hankkeeseen.

- RNEP on osaltaan helpottanut ansiotyöni tekemistä. Rahoituslähteistä, anomusten tekemisistä sekä yhteyshenkilöistä on koko ajan tullut paljon uutta tietoa. Ehkä tieto on ajoittain ollut hajanaista. Kun on koko ajan Venäjä- asioiden kanssa tekemisissä, monet asiat kirkastuvat, kun niitä kuulee eri ihmisten ”tulkitsemana.” Myös oma positiivinen ajatteluni venäläisiä kohtaan on saanut hieman kriittisemmän näkökulman. Tämä auttaa asioiden realistista käsittelyä toiminnan tasolla.
Keskeyttäjä. Keskeyttäjä on: joko muuttuneessa tai ennakoitua stressaavammassa opiskelu-työ- tai perhetilanteessa joutunut muuttamaan alkuperäistä HOPSiaan; tai ajatellut alun perinkin osallistuvansa vain itselleen kiinnostaviin jaksoihin; tai huomannut ettei ohjelma sovi hänen tavoitteisiinsa; tai että se vaatii liian laajaa panosta. Keskeyttäjän ammattikuva voi olla vakaa eikä hän välttämättä tarvitse todistusta suorituksestaan, tai sitten hänen itselleen ohjelman alussa asettamansa tavoitteet eivät ole realisoituneet työmarkkinoilla ja hän suuntautuu toisaalle.

Kuvio 4.3.1. Osallistujien profiili (nelikenttä )
Paljon kokemusta verkkojen ja haasteiden etsijä

päivittäjä


keskeyttäjä täsmätiedon hankkija


Vähän kokemusta


Diffuusit odotukset → → Selkeät odotukset

Vaikka valmennettavien profiili eroaakin kokemuksen ja artikuloitujen odotusten suhteen, ovat lähes kaikki vastaajat kiinnostuneita ja sitoutuneita jatkamaan asiantuntijaverkostossa ohjelman jälkeen.

Varovasti voisi johtopäätöksenä olettaa, että transitiokehitys ja pääkohdemaa Venäjä koetaan niin haasteelliseksi, että toimijoiden keskinäinen tietojen- ja kokemuksenvaihto on välttämättömyys. Epäformaali, mutta organisoitu ja päivitetty tiedotus- ja koulutusverkosto koetaan tärkeäksi ylitse erilaisten koulutustaustojen ja tehtävien. Erilaiset ”Venäjä-verkostot” ovat yleisiä. Kärjistäen: ”Venäjä-osaaja” on monitahoinen kompetenssialue, mutta aktiivisia Venäjä-osaajia on. Alex-Consult –asiantuntijarekisteri on yksi mahdollinen rekisteri osaajien identifioimiseksi.
4.3.2. Johtopäätös kohderyhmän osaajaprofiilista
Valmennus sekä kohdistui ”Venäjä-/ transitiomaiden osaajiin” että tuotti niitä. Nuorten vasta-alkajien ja kokeneempien ”konkareiden” vuorovaikutus tuotti pohdintaa substanssin olemuksesta ja kehittämisvaihtoehdoista. Työmarkkinoiden hektisyyden vuoksi työnantajien kiinnostus tukea pitkäkestoista valmennusta on vain vähäinen, usein kyseessä on vain taloudellinen tuki ilman valmennuksen substanssista käytyjä esimies-alaiskeskusteluja. Vastuu annin siirtämisestä myös organisaatiotasolle on kiinni osallistujan aktiivisuudesta. Ts. vertikaalinen tiedonsiirto ei aina ole paras mahdollinen.

Keskusteluyhteys vertaisryhmässä koettiin työnantajanäkökulmaa tärkeämmäksi. Tässä piirissä syntyi epämuodollista kontaktointia, jonka voi arvioida jatkuvan. Jatkuva Venäjän -/ transitiomaiden kehityksen seuraaminen ja siihen liittyvien tietolähteiden hallinta kuin myös komission ohjelmien ja päätösten seuraaminen katsottiin osaamisen tärkeimmäksi alueeksi. Ts. kyky uusiutua ja hankkia tietoa on tärkeämpää kuin jo hankittu tieto.

Keskustelu ja kokemustenvaihto ryhmässä tuotti myös itsetunnon kasvua ja uskoa omien valmiuksien käyttöön asiantuntijana ja konsulttina sekä projekti-ideoiden hyödyntämistä (esim. tietoyhteiskuntaprojektit).
4.3.3.Johtopäätös prosessilaadusta
Johtopäätökset saaduista kvalitatiivisista tuloksista ja havainnoista. Kvantitatiiviset tulokset on taulukoitu ja niitä on kommentoitu yleisesittelyssä.
Osallistujien ja työnantajien odotukset ja niiden toteutuminen kokonaisuudessaan. Parhaiten osallistujat saivat päivitetyksi tietojaan ja kontaktejaan ja muodostetuksi kuvan Tacis-maista ja niiden kanssa tehtävästä kv. yhteistyöstä. Usko omiin valmiuksiin projektin vetäjänä ja asiantuntijana kasvoivat, jotkut siirtyivät konsulteiksi. Jotkut sanoivat realistisuutensa ja kriittisyytensä kasvaneen, moni koki valmennusryhmän jäsenyyden itselleen tärkeäksi.

Ohjelman itseohjautuvuus ja pilottimaisuus koettiin useissa vastauksissa hapuiluksi ja epäselväksi tasapainoiluksi akateemisuuden ja käytännöllisyyden välillä. Kysymys on todellinen, sen tiedostaminen ja jatkuva rajankäynti ovat tärkeä tekijä konsulttina kasvamista.

Ohjelmaa ei missään vaiheessa ollut tarkoitus vakinaistaa sellaisenaan: kehittämisrahaa voi saada ainoastaan kerran samaan ideaan, toisaalta Aleksanteri-instituutin tehtävänä ei ole toimia päällekkäisenä koulutuksen tarjoajana esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten kanssa.

Johtopäätöksenä voi todeta henkisen pääoman kasvun olevan tämänlaatuisen valmennuksen yksiselitteisimpänä tuloksena. RNEP:n kaltaista tuotetta ei kuitenkaan voi vakinaistaa sellaisenaan, sillä työmarkkinoiden tilanteet vaikuttavat olennaisesti sisältöön. Toisaalta halukkuus toimia verkoston jäsenenä jatkossa viittaa kokemusten yleiseen relevanssiin.


Johtopäätökset osioittain.
Yleistä opintojen toteutustavasta.

Opinnot organisoitiin osioittain (moduuleittain), työtapoina kokoukset, lähi- ja etäopetus. Toteutuksen monimuotoisuus edellytti – ja myös harjaannutti - aktiivista osallisuutta ja tiedonhankintaa osallistujilta sekä kohtuullisia atk-taitoja (mm. selaajien käyttö, yleensä tiedonhaku internetistä). Sähköpostiliitteiden käyttäminen onnistui pääosin, joitakin virusongelmia ilmeni.

Videoluennointia käytettiin jonkin verran, Suomessa yhteydet toimivat mainiosti. Petroskoissa kuitenkin (yleistettävissä osin muuallekin Venäjällä) videoyhteys oli heikko, internetyhteys opetuskäyttöön liian hidas.
Projektityöskentely ja maaharjoittelu.

Osallistujien laatimat projektihakemukset käsittivät hyvin suuren määrän monipuolisia hankkeita. Uusien tehtyjen hakemusten määrä ryhmän sisäisin voimin olisi voinut olla suurempi. Moni innokkaasti tehty hanke pysähtyi kielteiseen rahoituspäätökseen tai sen viivästymiseen.

I vsk suoritti maaharjoittelun, josta saadut kokemukset olivat jokaisen osalta tärkeitä, jopa käänteentekeviä vastaisiin toimeksiantoihin suuntautumisen kannalta. Johtopäätöksenä

voi sanoa, että harjoittelun sisällyttäminen aikuisille vaatii erityistä suunnittelua ja resurssointia valmennuksen järjestäjiltä ja osallistujien työnantajilta, mutta maksaa vaivan.


HOPS, portfolio, PCM, opintojen ohjaus.

HOPSit onnistuivat noin puolelta hyvin: tavoitteet olivat selkeät ja aikatauluissa pysyttiin. Toinen puoli joutui joustamaan tavoitteissaan työpaineiden, muuttuneiden olosuhteiden tms. syiden vuoksi.

Portfolion laatiminen (I-II vsk) otettiin hyvin vastaan, sen poistaminen ohjelmasta III vsk:sta johtui tarpeesta keskittää valmennusta Tacis-ohjelman projektityökalun, Project Cycle Managementin hallintaan. PCM-osiota pidettiin onnistuneena.

Osa vastanneista piti saamaansa valintoihin liittyvää ohjausta puutteellisena, pienelle osalle myös ryhmän heterogeenisuus oli rasite, joka hämärsi sen mitkä omat tavoitteet olivat ja mitä asioita oikeastaan painotettiin. Yllättävän moni toivoi jatkossa saavansa mahdollisuuksia tutkimuksen tekoon.




Mentorointi .

Melko monelle mentorointi työmuotona oli uusi asia, johon kuitenkin tartuttiin ennakkoluulottomasti ja siitä myös saatiin tärkeitä uusia kokemuksia. Kehittymiseen asiantuntijana mentorointi toi tärkeän ulottuvuuden, osin siitä toivottiin enemmänkin kuin mentori oli valmis panostamaan. Mentoroinnin skaala vaihteli ongelmakysymysten pohdinnasta ja henkilökohtaisesta tuesta ulkokohtaiseen neuvonantoon ja projektin ohjaamiseen. Skaalan laajuutta ei ole pidetty ongelmana tämän tyyppisessä ohjelmassa, jossa yhteisenä pohjana on kohde-alueen tietämykseen ja hankkeisiin panostaminen ja jossa mentorointi on tärkeä keino hiljaisen tiedon välittämisessä eteenpäin.



Essee ja maantuntemus, valinnaiset osiot.

Kirjallisia esseitä vaadittiin 2-3, mikä koettiin useimmiten tärkeäksi ja kannustavaksi, vaikka toisille raskaaksi oppimismuodoksi: esseet jäivät roikkumaan. Vaikeuksista huolimatta johtopäätöksenä voi kuitenkin esittää kirjallisen esityksen sisällyttämistä tämän tyyppiseen ohjelmaan. Niin puhtaissa esim. Tacis-ohjelman konsulttitoimeksiannoissa kuin tutkimuspapereissakin vaaditaan tehdyn dokumentointia ja kirjallisen esityksen sujuvuutta, lähteiden käytön ja terminologian hallintaa.

Suurimmalle osalle valmennettavista ei englannin kielellä kirjoittaminen tuottanut vaikeuksia, silti terminologian läpikäymistä pidettiin tärkeänä.

Maantuntemukselliseen osuuteen laskettiin kaikki Tacis- ja Pharemaiden yhteiskuntaan, lainsäädäntöön, talouteen ym. eri osioissa jaettu tieto ja projektikokemukset. Maantuntemuksellinen osuus koettiin tärkeäksi, joskin pirstaleiseksi ja ristiriitaiseksi ja toistoa sisältäväksi alueeksi. Tämä on tietenkin luonnollista eikä kohtuudella vältettävääkään silloin, kun kyseessä on eri projekteja koskeva tieto ja kokemus. Annettujen tietojen ristiriitaisuuskin on tärkeätä ottaa huomioon.

Osallistujat mainitsivat hyötyneensä valinnaisista osioista eniten mm. Suomen Pankin idän talouksia koskevista seminaareista ja talousaiheista, lisäksi johdantoa Venäjän tutkimukseen, historiaa ja filosofiaa valittiin. Myös joitain verkkokursseja (maisterikoulu) oli tarjolla. Myös venäjän kielen opintoja saattoi sisällyttää valinnaisiin opintoihin. Valinnaisia opintoja pidettiin hyödyllisinä, mutta toisaalta valitettiin aikataulujen sopimattomuutta työssäkäyville.



Global Thinking /Effective Negotiator (2pv). Kansainvälisen tiimin työskentelyetikettiin ja siihen liittyviin kysymyksiin keskityttiin Global Thinking jaksoilla (I-II vsk) ja Effective Negotiator -jaksolla (III vsk). Edellinen oli kokonaisvaltaisempi, NLP-tekniikkaan pohjautuva ammattiroolia ja esiintymistä valmentava osio, jälkimmäinen tiukemmin englannin kielen hiomiseen keskittyvä. Kumpikaan osio ei saanut varauksetonta suosiota toteutuksensa osalta, vaikka kansainvälinen kanssakäyminen koettiinkin tärkeäksi käsitellä. Effective Negotiator -kurssin toteutus toisen pienryhmän osalta oli erityisen koulumainen. Osallistujilla oli mahdollisuus korvata poissaolonsa lähijaksolta kirjallisella esseellä.

Oli tietoinen valinta keskittyä englanninkieliseen kommunikointiin ja toiminnan viitekehykseen, ei venäjän kieliseen. Tätä ei myöskään kyseenalaistettu.




Seminaarimatkat. Yleisenä johtopäätöksenä voi sanoa, että pitkän valmennusohjelman aikana on tärkeää, että ryhmä tekee ainakin yhden yhteisen matkan. Sen aikana jäsenten on mahdollista epämuodolliseen tutustumiseen ja pidempiin keskusteluihin.

Virallisen ohjelman puitteissa ei kuitenkaan voi välttää, etteikö ohjelma paremmin vastaisi joidenkin tarpeita ja tavoitteita kuin toisten. Venäjällä, Pietarissa ja Moskovassa, huomio suuntautui projektikuvauksiin ja eri organisaatioiden väliseen yhteistyöhön. Moskovan seminaarin anti osoittautui monipuolisemmaksi kuin Pietarin, sillä kansainvälisen yhteistyön kentässä Pietarin rooli on selvästi vähäisempi. Venäläinen päätöksenteko sijaitsee Moskovassa. Brysselissä puolestaan keskityttiin komission elimiin ja toimintaan.


      1. Johtopäätös työmarkkinalaadusta

Tätä kirjoittaessa tilanne työmarkkinoilla on jonkin verran muuttunut verrattuna kuluneisiin vuosiin.

Mm. työnantajien maksama koulutus on vähentynyt, yhä useampi työskentelee lyhyissä projektiluontoisissa tehtävissä, joissa ei voi hankkia pitkäkestoista täydennyskoulutusta.

Toisaalta työmarkkinoilta on kadonnut suppeiden alojen erityisosaajien tarve (kuten Venäjän kaupan osastot), asiantuntijan on voitava liikkua joustavasti ja päivitettävä tietojaan kulloisenkin tarpeen mukaan.

Transitiomaiden hallinta hankeympäristönä on vain yksi kilpailuvaltti työmarkkinoilla. Lisäksi urakseen päätoimisen konsultin valinneita Suomessa on verrokkimaihin nähden vähän.

Esimerkiksi Tacis-ohjelman kiinnostavuus on vähentynyt. Suuret perusreformit on jo läpiviety ja kilpailu mm. Bistro ja CBC – alaohjelmien hankkeista on kireää. Mitään kilpailuetua suomalaisuudesta ei enää ole, lukuun ottamatta kenties hintaa verrattuna suurempien maiden konsulttitoimistojen hintatasoon.



Johtopäätöksenä voi sanoa, että itäosaaminen ei lupaa suuria uranäkymiä tai kotimaan toimeksiantoja, mutta on silti kriittinen osaamistekijä.

    1. Yüklə 192,78 Kb.

      Dostları ilə paylaş:
1   2   3   4   5   6   7   8   9




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©muhaz.org 2024
rəhbərliyinə müraciət

gir | qeydiyyatdan keç
    Ana səhifə


yükləyin