Projektityön käsikirjoitus hops-työkalu

PROJEKTITYÖN KÄSIKIRJOITUS
HOPS-TYÖKALU

Oulun yliopisto

KouTek

Koulutusteknologia 15 ov

KT2

Henna Mikkola 1728019

Merja-Maaria Oinas 1752331

Tiina Torvinen 1852011

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO 2

2. VIITEKEHYS 4

3. SISÄLLÖN KUVAUS 6

3.1. Käsiteanalyysi / käsiterakennekaavio 7

3.2. Toiminnallisuus 11

11

3.2.1.HOPS-portaali 12

3.2.2.Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen 13

3.2.3.Lukujärjestyksen laatiminen 15

15

Muokkaa 15

3.2.4.Visuaalisuus ja äänimaailma 16

4. TOTEUTUSVÄLINEET 17

5. YLLÄPITO JA HALLINTA 17

6. RESURSSIT JA AIKATAULU 18

7. ARVIOINTI 19

7.1. Pedagoginen viitekehys 19

7.2. HOPS-työkalun pedagoginen käytettävyys 20

7.3. Opetus- ja ohjausmetodit 21

7.4. Arviointimenetelmät 22

8. POHDINTA 24

LÄHTEET 27

1. JOHDANTO

Tällä hetkellä yliopistomaailmassa on keskusteluissa pinnalla opintoaikojen rajaaminen sekä yhteiskunnan painostus opintoaikojen lyhentämiseen. Sivistyspoliittisen ministerivaliokunnan esittämän yliopistolakimuutos-ehdotuksen mukaan opiskeluoikeus yliopistossa rajattaisiin normiaikaan. Samalla opiskelijoilta kuitenkin vaaditaan entistä itsenäisempää otetta omista opinnoistaan ja taitoja johtaa itse itseään. Vaikka tällaiset normiajat toisaalta vähentävät opiskelijan omaa vastuuta opintojensa etenemisestä, on silti panostettava laadukkaaseen opintojen ohjaukseen. Voidaan jopa ajatella niinkin, että kun paineet tutkinnon nopeaan suorittamiseen kasvavat, myös tarve opintojen ohjaukseen kasvaa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen muodostuu tulevaisuudessa vielä tärkeämmäksi, koska opetusministeriö edellyttää, että HOPS otetaan käyttöön vuoteen 2006 mennessä. Oulun yliopiston hallitus on hyväksynyt opetusta ja opiskelijoita koskevaan ohjesääntöön myös maininnan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisestä.

Monet asiantuntijat korostavat tavoitteiden asettamisessa konkreettisuutta, rationaalisuutta ja selkeitä aikarajoja. Näiden on katsottu vähentävän epäonnistumisriskiä ja resurssien yliarviointia sekä helpottavan tulosten mitattavuutta. (Ruohisto, 2000, s. 8.) Pitkäntähtäimen oppimistavoitteet eivät kuitenkaan tarkoita, että ne on aina saavutettava täydellisesti. Tavoitteen voi asettaa vaikka vain suunnan vuoksi ja sitä voi matkan varrella muuttaa tai vaihtaa.
Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tulee siis olla joustava muutoksille ja suunnitelman on kyettävä muokkautumaan eri tilanteisiin sopiviksi. Tämä tavoite toteutuu entistä paremmin tieto- ja viestintätekniikan luomien mahdollisuuksien vuoksi. Suunnittelemamme HOPS-työkalun avulla opiskelija voi kätevästi ja joustavasti muokata omaa opintosuunnitelmaansa tarpeittensa mukaan. Paperille kirjoitetut opintosuunnitelmat ovat tietysti edelleen hyviä tapoja jäsennellä omia visioitaan, suunnitelmiaan ja aikataulujaan, mutta haluamme tarjota opiskelijoille myös mahdollisuuden tehdä HOPS:nsa vaihtoehtoisesti sähköisesti. Sähköisen HOPS:n ympärille opiskelija voi liittää myös monia muita opiskeluun ja oppimiseen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi tenttiin ilmoittautumisen, kurssimateriaalit jne. Näin HOPS integroituu opiskelijan muihin opiskeluun liittyviin asioihin ja siitä tulee opintoja ohjaava työväline, eikä HOPS jää vain paperiksi pöytälaatikkoon. Yleensäkin manuaalisten toimintojen siirtäminen verkkoon lisää tasa-arvoisuutta paikanpäällä ja etäällä opiskelevien opiskelijoiden välillä.
Ajanhallinnan ongelmien taustalla on useimmiten epäselvät tavoitteet. Itsensä kanssa tulee neuvotella mahdollisimman pitävä sopimus siitä, mihin aikaan tulee keskittyä mihinkin. HOPS-työkalun avulla opiskelija pystyy rakentamaan suunnitelmaansa niin vuosi-, kuukausi-, viikko-, päivä- kuin tuntitasollakin. On tärkeää, että suunnitelmassa näkyy kaikkien opintojen suoritustavoitteet myös vuositasolla. Kuluvan vuoden opintotavoitteet opiskelija pystyy määrittelemään tarkemmin tiedekuntansa kuluvan lukukauden opetustarjonnan perusteella omaan viikko- ja kuukausikalentereihinsa. Nämä auttavat häntä järjestämään opintojaan lyhyemmällä aikavälillä. Kun taustalla on vielä suunnitelma vuositasolla koko opintoajalle, voi opiskelija edetä opinnoissaan tietoisena omista tavoitteistaan ja suunnitelmistaan, jolloin hän voi keskittyä olennaiseen eli oppimiseen.

2. VIITEKEHYS

Tietotekniikan käyttöä koulussa voidaan soveltaa kolmella eri alueella: hallinnossa, opetuksessa ja opiskelussa sekä opetusta kehittävässä tutkimustyössä. Hallinnon tietokonesovellukset voidaan jakaa seitsemään ryhmään: taloushallinto, resurs­sien hallinta, oppilastietokannat, opettajatietokannat, tiedotus ja yhteydenpito, koulun oma kirjastojärjestelmä sekä julkisten kirjastojärjestelmien etäkäyttö. Sovelluksilla voidaan uudistaa koulun toimintaa. (Meisalo, Sutinen ja Tarhio, 2000, s. 21–22.) Tätä tarkastelunäkökulmaa voidaan soveltaa myös yliopistomaailmaan.

Projektimme käsittelee asioita hallintoon liittyen etupäässä tiedotuksen ja yhteydenpidon sekä resurssien hallinnan näkökulmasta. Tavoitteena on, että Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan sivustot palvelisivat paremmin opiskelijaa opintojen suunnittelussa, aikataulutuksessa sekä opiskelumateriaalin etsimisessä ja hankinnassa. HOPS-työkalun tavoitteena on tukea ja kehittää opiskelijan metakognitiivisia taitoja sekä kannustaa itseohjautuvaan oppimiseen. Oman opintosuunnitelman suunnittelu ja rakentaminen vaativat sekä vahvistavat metakognitiivisia taitoja. Yliopisto-opiskelijoille metakognitiiviset taidot ovat erittäin tärkeitä oppimisen kannalta, koska yliopisto-opiskelu edellyttää itseohjautuvuutta ja vastuunottamista omien opintojen etenemisestä.
Horila, Syvänen & Överlund toteavat ITK-päivillä 2002, että digitaalisten oppimateriaalien määrä on viime vuosien aikana ollut jatkuvassa kasvussa ja niiden käytölle on olemassa kasvavaa tilausta sekä koulu- että yritysmaailmassa. Ongelmaksi on noussut materiaalien taso ja käytettävyys. Vaikka Digitaalisten oppimateriaalien määrä on kasvussa, ei niiden taso näytä paranevan samassa suhteessa.
Digitaalisen oppimateriaalin pedagogisella käytettävyydellä Horila ym. (2002) tarkoittavat käytettävyyttä oppimisen näkökulmasta. Käsitteeseen sisällytetään osia perinteisistä käytettävyystesteistä, mutta pedagogisessa käytettävyydessä painotetaan lisäksi oppimateriaalin käytön soveltuvuutta erilaisiin oppimistilanteisiin, oppimateriaalin tehokkuutta, tavoitteellisuutta sekä lisäarvoa oppimiselle verrattuna formaaleihin materiaaleihin. Pedagogiseen käytettävyyteen lasketaan kuuluvan myös materiaalien käyttökynnys, käyttöönoton vaikeustaso sekä materiaalin opettajalle tarjoamaa tuki.
HOPS-työkalun suunnittelussa otetaan huomioon pedagoginen käytettävyys siten, että työkalun käyttökynnys pyritään tekemään matalaksi sekä opiskelijoille että opettajille. Työkalu tulee tarjoamaan sekä opettajille että opiskelijoille lisäarvoa opintojen/opettamisen suunnittelussa, materiaalin hallinnassa ja ylläpidossa.

3. SISÄLLÖN KUVAUS

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan verkkosivuja ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistetut sivut otetaan virallisesti käyttöön kevään 2005 aikana. Projektityönä kartoitamme KASOPE -verkkosivustoa sekä KTK-KASOPE intranetin suunniteltuja ja jo toteutettuja tietokantapohjaisia toimintoja, vertailemme iForumin ja WebOodin päällekkäisyyksiä. sekä suunnittelemme HOPS-työkalun intranetiin. KASOPE -verkkosivusto tarkoittaa kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön verkkosivustoa. KTK-KASOPE intranet puolestaan tarkoittaa kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön sekä kasvatustieteiden tiedekunnan hallinnon (Oulun toimintojen osalta) yhteistä sisäistä verkkoa. Kartoituksen aikana tutustumme eri tiedekuntien verkkotoimintatapoihin teemme sen pohjalta kehittämisehdotuksia sivustolle opiskelijan näkökulmasta ja suunnittelemme opiskelijoille tarkoitettuja toimintoja KTK-KASOPE intranetiin.

3.1. Käsiteanalyysi / käsiterakennekaavio

Taulukko 1. Kalenterin ja lukujärjestyksen käsitteistö

Kalenteri	Yliopiston pohjakalenteri	Opiskelijan kalenteri
	Yliopiston pohjakalenteri kertoo yleiset tenttipäivät, päivät, jolloin annetaan normaalia/normaalista poiketen opetusta (lauantait,sunnuntait) ja ei opetusta annettavat päivät (juhlapyhät). Ohjelma jatkaa kalenteria automaattisesti huomioiden karkausvuodet ja viikonloput. Kalenterin ylläpitäjä huolehtii lukuvuosittain yleisten tenttipäivien ja ei opetusta annettavien päivien (juhlapyhät) merkitsemisen kalenteriin	Opiskelijan kalenteri kertoo opiskelijan valitsemien kurssien aikataulut sekä opintotuotosten deadlinet. Opiskelija pystyy lisämään kalenteriinsa myös henkilökohtaisia asioita. Kalenteri muodostuu yliopiston pohjakalenterin pohjalta, johon linkittyvät omat ja opetussuunnitelman mukaiset kurssivalinnat.
Viikko	Vuosittaiset kuukauden päivät muodostuvat viikoiksi, jotka alkavat maanantaina ja päättyvät sunnuntaina. Esim. 10.1. on vuonna 2005 maanantai ja vuonna 2006 se on tiistai. Viikko sisältää viikkonumeron.	Kalenteri aukeaa aina kuluvalta viikolta. Viikot näkyvät ruudulla alekkain. Oppilas voi helposti siirtyä viikosta toiseen (eteen ja taaksepäin)
Viikonpäivä	Viikonpäivä sisältää seuraavat tiedot: viikonpäivän nimi: ma, ti, ke, to, pe, la, su onko yleinen tenttipäivä (kyllä/ei) annetaanko opetusta (kyllä, ehkä (lauantai), ei	Opiskelija voi merkitä viikonpäivän tärkeäksi, jolloin otsikkotiedot ovat korostettuna. Tentti- ja deadlinepäivät ovat automaattisesti korostettuna.
Tunteja/päivä	Tasatunnit 8-21 (opetusta annettava aika)	Tunnin kohdalla näkyy kurssi/tentti, jolle oppilas on ilmoittautunut. luentosali Jos tunnin kohdalla on päällekkäisyyksiä, tunti näkyy korostettuna OPS:n mukaiset tunnit näkyvät eri värillä kuin esim. sivuaineen tunnit.
Tapahtuma	Tietokokonaisuus, johon sisältyy aikamäärite (yleensä alku- ja loppuaika halutulla tarkkuudella) otsikko lyhyt kuvaus. Tapahtuma voidaan kytkeä tietokannan muihin tieto-olioihin: käyttäjiin, opintokohteisiin jne. Tapahtuman tyyppi voi olla esim. kokous tapaaminen henkilökohtainen tapahtuma opetustapahtuma deadline tentti muu tärkeä tapahtuma (yliopistoon ilmoittautuminen) ym.	Kurssin opintotuotosten deadline:t
Muistettavaa		Opiskelija voi kirjoittaa lyhyesti muistettavaa päivää varten

Taulukko 2. OPS:n ja HOPS:n käsitteistö

Opetussuunnitelma	OPS	HOPS
Tutkinto	Yliopiston käyttämä tutkintokoodi
Koulutusohjelma	Yliopiston käyttämä koulutuskoodi Koulutusohjelman nimi Kasvatustieteiden koulutus Luokanopettajan koulutus Teknologiapainotteinen Luokanopettajankoulutus Master of Education Musiikkikasvatuksen koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Sivuaineiden opintoviikkomäärä Tietoa koulutusohjelman tavoitteesta ja rakenteesta	Koulutuskoodi, joka sisältää aloitusvuoden esim. KTK-02 Henkilön koulutusohjelman nimi ja sivuaineiden opintoviikkomäärä määräytyvät koulutuskoodin perusteella yliopiston koulutusohjelman tiedoista.
Opintokokonaisuus/ sivuaine	Jokaisella koulutusohjelmalla on omat opintokohteensa Sivuaineet ovat vapaavalintaiset Opintokohde sisältää seuraavat tiedot - opintoviikkomäärä - opintokohteen nimi/selite - tietoa opintokohteesta - vastuuhenkilö	Henkilön koulutusohjelman mukaiset opintokohteet. Esim. KTK-02 koulutusohjelmassa: Kieli-, viestintä ja orientoivat- opinnot Kasvatustieteen perusopinnot Kasvatustieteen aineopinnot Kasvatustieteen syventävät opinnot
Opintojakso =kurssi	Opintojaksot määrittyvät opintokokonaisuuden mukaan Opintojakso voi sisältyä useampaan opintokohteeseen Opintojakso sisältää seuraavia tietoja - vastuuhenkilö - tunnus - nimi - suhteutettu oletuslukukausi OPS:ssa	Sisältää tiedon, mille lukukaudelle opintojakso suunnitellaan. Ensimmäisellä kerralla opintojaksot linkittyvät opiskelijan aloitusvuoden ja OPS:n mukaan automaattisesti HOPS:iin.
Opetusryhmä	- suoritustapa - tenttipäivä - kirjallisuus - opintoviikot - ryhmätunnus - vastuuhenkilö - opintotuotoksen deadline	Opetusryhmä muodostuu automaattisesti henkilön koulutusohjelman ryhmän mukaan, jos sellainen on annettu. Esim. luokanopettajakoulutuksessa: LO1-04, LO2-04 jne. Opiskelija voi muuttaa ryhmää neuvoteltuaan ensin opettajan kanssa.
Opetustapahtuma	Tyyppi: luento, pienryhmä, tentti ym. Luokka Luennoitsija Vastuuhenkilö Aika Aihe Luentomateriaali Infoa Historiatieto muutoksista (paikka, aika, opettaja)	Opetustapahtuma muodostuu automaattisesti opetusryhmän perusteella. Opiskelija voi valita toisen opetusryhmän opetustapahtuman neuvoteltuaan ensin opettajan kanssa.
Palaute	Mitä palaute koskee: opintojaksoa, opintoryhmää opetustapahtumaa Vapaata tekstiä / lomake Tieto keneltä palaute tullut, jos ei anonyymisti annettu	Opiskelija voi antaa joko anonyymisti tai nimen kera palautetta. Palaute jää opiskelijalle näkyviin

OULUN YLIOPISTO

OPISKELIJA

KASOPE

Tutkinto

Koulutus-

ohjelma

Opintokokonaisuus

O

P

S

H

O

P

S

Opintojakso =kurssi

Henk.koht.

asiat

Opetusilmoitus/-ryhmä

DeadLine/Tentti

Palaute

OPETUS-

TAPAHTUMA

Tunti

Luento-

materiaali

LUKU--JÄRJESTYS

Viikonpäivä

OPETTAJA

KALENTERI

Luentosali

Lukukausi

Viikko

OULUN YLIOPISTO

Kuva 1. Käsiterakennekaavio

3.2. Toiminnallisuus

Opiskelijoille tarjotaan intranet-sivuilla tietoa opinnoista ja apuvälineitä opintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Sivuilta löytyy jo tällä hetkellä mm. kursseihin liittyvää ilmoittelua, lukujärjestyksiä, opinto-opas, keskustelufoorumeita jne. Tämän tueksi suunnittelemme verkkotyökalun henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ja luku­järjestyksen laatimiseen. Työkalun avulla mahdollistuu myös kurssi- ja luentomateriaalin ylläpito sekä jakelu ja tenttiin ilmoittautuminen intranetissa. Suunnitelmaan sisältyy tarkka kuvaus sovelluksesta ja sen toiminnoista sekä hahmotelmat kuvaruuduista eli miltä verkkosovellus tulee näyttämään käytännössä.

HOPS:n laadintaan tarkoitettu sovellus pohjautuu yleiseen tutkintokohtaiseen opintosuunnitelmaan (OPS), josta kursseja valitsemalla opiskelija pystyy muodostamaan oman HOPS:insa. Opiskelija voi muodostaa HOPS:n pohjalta automaattisesti lukujärjestyksen.

Kuva 2. Yleiskuvaus

1. HOPS-portaali

Kuva 3. KTK-KASOPE intranetin yläpalkki

Kalenteri on yliopisto-opiskelijan tärkeimpiä työvälineitä. Sen avulla opiskelija pystyy olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja resurssoimaan opiskeluaikansa. Siksipä kalenteri on myös HOPS-työkalun keskeisin elementti ja sijaitsee HOPS-työkalun portaalinomaisella perussivulla. Tämän perussivun kautta opiskelija pystyy hoitamaan kaikki opiskeluunsa liittyvät asiat. Sivu sisältää viikkokalenterin, linkin HOPS:n laadintasivulle ja vakiolinkit mm. sähköpostiin, Optima oppimisympäristöön, kirjastopalveluihin, yliopiston ja KTK-KASOPE intranetin muihin palveluihin. Vakiolinkkien lisäksi opiskelijan on mahdollista lisätä sivulle omia tärkeitä linkkejään. Ajatuksena on, että opiskelijan ei tarvitse etsiä eikä muistaa lukemattomia www.osoitteita, vaan kaikki tarvittava löytyy yhdeltä sivulta.

Kirjautuminen

Hops:n suunnittelu

Kalenteri linkkinä mm. kurssitietoihin,

luentomateriaaleihin, tenttiin ilmoittautumiseen.

Linkit muihin opiskelija-palveluihin

Kuva 4. HOPS-portaali

2. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija on saanut tunnuksensa KTK-KASOPE intranetiin ja hän kirjautuu sisälle HOPS-portaaliin. Opiskelija avaa oman HOPS-sivunsa, johon tulee automaattisesti näkyviin oman koulutusohjelman mukainen ehdotus opintojen suositellusta suoritusaikataulusta. Kyseessä on kasvatustieteiden koulutusohjelman opiskelija, jolla on pääaineena kasvatustiede Sivustolla opiskelija voi muokata opintosuunnitelmaansa lisäämällä ja poistamalla kursseja tai vaihtamalla niiden suoritusajankohtia.

HOPS-sivun toiminnot on esitelty kuvassa 5, josta lukija saa alustavan käsityksen siitä, millaisessa näkymässä HOPS:n suunnittelu tapahtuu intranetiin kirjautumisen jälkeen. Lopullinen ulkoasu määritellään KTK-KASOPE intranetin lopullisen ulkoasun valmistuttua.

Vaaditut opintoviikkomäärät kustakin opintokohteesta yhteensä

Koulutusohjelma ja aloitusvuosi

Opintokohteet, joista linkki opintotarjontaan niiden katselua ja valintaa varten (sivuaine-kohdasta voit esim. tuoda HOPS:iin haluamasi sivuaineet)

Opiskelijan mahdolliset aikaisemmat opinnot

Linkki lukukauden kalenteriin, jossa kurssit on aikataulutettu viikko-, päivä- ja tunti- tarkkuudelle

Lukuvuodet jaoteltu syksyyn ja kevääseen sisältäen koul.ohjelm.

mukaiset kurssit ja kurssikoodit




Yksittäistä kurssia klikkaamalla päästään opinto-oppaan mukaiseen kurssitietoon





Jokaisen kurssin kohdalla on muokkaussarake, josta opiskelija voi poistaa kurssin, siirtää sitä (alasveto) tai merkitä kurssin suoritetuksi.

Kurssin opintoviikkomäärä sijoittuu kyseisen opintokohteen kohdalle summautuen ylös oma suunnitelma -riville

Kuva 5. Hahmotelma HOPS-työkalusta

3. Lukujärjestyksen laatiminen

Opiskelija on avannut lukujärjestyksensä HOPS:ssa olevasta linkistä (Syksy 04). Lukujärjestys aukeaa kuluvan viikon kohdalta, mikäli kuluva viikko kuuluu valittuun lukukauteen. Kuvasta 6 nähdään, miltä lukujärjestys näyttää. Lopullinen ulkoasu määritellään KTK-KASOPE intranetin lopullisen ulkoasun valmistuttua.

Opiskelija voi itse määritellä tämän sivun tarkemmat asetukset, kuten esimerkiksi näkyykö sivulla vain yksi viikko kerrallaan vai kaksi. Opiskelija voi halutessaan muokata lukujärjestystään ja kirjoittaa sinne omia henkilökohtaisia tärkeitä ajankohtiaan sekä tulostaa lukujärjestyksen paperille. On otettava myös huomioon, että kaikki kurssit eivät ole kasvatustieteiden tiedekunnan tietokannassa ja tällöin ne on itse pystyttävä kirjoittamaan lukujärjestykseen. Navigointi viikosta toiseen tapahtuu lukujärjestysten yläpuolelta.
Kuvassa 6 opiskelija on määrittänyt, että hänellä näkyy kuvaruudulla kaksi viikkoa. Viikon valinta tapahtuu alasvetovalikosta.

Muokkaa

Lukujärjestystä
linkistä pääsee

muokkaamaan

ja päivittämään kalenteria

Klikkaamalla kurssin nimen kohdalla, pääsee tarkempiin kurssitietoihin. Esim.mahdolliseen kurssimateriaaliin

Kalenterissa tärkeät ajankohdat (esim. tentit) ja päällekkäisyydet erottuvat korostetusti

Kuva 6. Lukujärjestys

Lukujärjestyksestä on pääsy tarkempiin kurssitietoihin, joissa on mm. kurssin aikataulut, luentosalit ja mahdolliset luentomateriaalit. Tämä kurssitietokanta luodaan opintoasiainsihteerien tms. toimesta. Opettaja voi muokata ja päivittää kurssitietoja, jotka päivittyvät automaattisesti opiskelijan lukujärjestykseen. Mikäli opiskelijan lukujärjestyksessä olevan kurssin aika tai paikka muuttuvat, opiskelija saa muutoksesta viestin sähköpostiinsa.

4. Visuaalisuus ja äänimaailma

HOPS-työkalu tulee näyttämään pääosin kalenterilta. Intranetin yläreunassa on Oulun yliopiston virallinen logo ja sivut noudattavat yhteistä linjaa KTK-KASOPE verkkosivujen kanssa, mukaan lukien fontit ja sivuston värimaailman. Itse HOPS-työkaluun ei tule erillisiä kuvia tai ääniä, vaan tavoitteena on ulkonäöltään selkeä ja yksinkertainen kalenteri. Opettajilla on tulevaisuudessa kuitenkin mahdollisuus laittaa luentomateriaalejaan esimerkiksi videon muodossa Intranetiin ja näihin videoihin pääsee käsiksi omasta lukujärjestyksestään menemällä kyseisen kurssin tietokantaan ja kurssimateriaaleihin.

4. TOTEUTUSVÄLINEET

Layoutit lukujärjestyksestä ja HOPS:sta on toteutettu Excel-ohjelmalla. Suunnitelmassa on otettu huomioon, että varsinainen ohjelman toteutus tapahtuu iHTML-kielellä, jolla Oulun yliopiston KTK-KASOPE intranet on toteutettu. Mahdollisessa kuvankäsittelyssä projektissa on mahdollista käyttää Adobe Photoshopia. Tietokantoina ovat Oulun yliopiston käyttämät tietokannat: WebOodi (Oracle), josta etupäässä haetaan tietoa ja iForum(SQL-server), johon uudet päivitettävät kentät lisätään.

HOPS -työkalun tekninen toteutus (ohjelmointi) tapahtuu myöhemmin joko KTK-KASOPE intranetin ylläpitäjien toimesta tai tämän työryhmän toimesta jatko-opintojen yhteydessä.

Jakelukanavana toimii aluksi Oulun yliopiston KTK-KASOPE intranet ja testauksen jälkeen työkalua kehitetään tarpeen vaatiessa.

5. YLLÄPITO JA HALLINTA

Ohjelma perustuu dynaamisesti kasvavaan verkkoaineistoon, jonka ylläpitäjinä toimii kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstö mukaan lukien opettajat. Opettajille jää viimeinen vastuu kurssimateriaalien ja ajankohtien päivittämisestä intranetiin. Opiskelija pääsee lukemaan näitä oman kalenterinsa kautta. Opiskelija pitää yllä HOPS:nsa ja lukujärjestykseensä liittyviä tietoja OPS:n ja kurssitarjonnan pohjalta.

6. RESURSSIT JA AIKATAULU

Teemme yhteistyötä Eetu Pikkaraisen kanssa, joka vastaa iForumista (tuleva KTK-KASOPE intranet). Esitämme hänelle suunnitelmat HOPS-työkalusta sekä parannus- ja kehitysehdotuksista KASOPE -verkkosivustosta ja KTK-KASOPE intranetista. Tulemme hyödyntämään ryhmässämme työnjakoa jokaisessa työvaiheessa. Kartoituksen olemme jo toteuttaneet itsenäisesti ja yhteisen koonnin pohjalta olemme alkaneet suunnitella HOPS-työkalua ja intranetin toimintoja. HOPS-työkalun suunnittelussa teemme kuitenkin tiivistä yhteistyötä niin ryhmän jäsenten kuin Eetu Pikkaraisen kanssa. Tarkoituksena on luoda suunnitelma, joka on ohjelmointia vaille valmis.

Hops-työkalun tarkka suunnitelma ja luonnokset ovat valmiita huhtikuun loppuun mennessä. Kirjoitamme työstämme vielä lopullisen raportin, joka sisältää KASOPE -verkkosivuston ja KTK-KASOPE intranetin kehitys- ja parannusehdotukset sekä HOPS-työkalun kuvaukset ja toimintaperiaatteet.

7. ARVIOINTI

Asiakäsikirjoituksen laadinnan jälkeen arvioimme HOPS-työkalua neljästä eri näkökulmasta. Pohdimme HOPS-työkalun pedagogista viitekehystä ja käytettävyyttä. Mietimme millaisia opetus- ja ohjausmetodeja HOPS-työkalu edellyttää sekä mitä arviointimenetelmiä sen yhteydessä voidaan käyttää.

7.1. Pedagoginen viitekehys

Projektityönä suunnittelemme HOPS- työkalun, jonka avulla opiskelija pystyy laatimaan itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman sekä pitämään sen helposti ajan tasalla. HOPS- työkalu tulee olemaan sähköisessä muodossa, mikä mahdollistaa muiden, opiskelijalle välttämättömien ja hyödyllisten toimintojen liittämisen sen yhteyteen. Näitä toimintoja ovat mm. tenttiin ilmoittautuminen ja kurssimateriaalien hankinta. Työkalun tavoitteena on tukea opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja aikataulutuksessa sekä opiskelumateriaalien etsimisessä ja hankinnassa. Sähköisessä muodossa oleva HOPS- työkalu varmistaa sen, ettei HOPS:n suunnittelu jää ainoastaan irralliseksi ja etäiseksi suunnitelmaksi vaan integroituu opiskelijan opintoihin näiden muiden toimintojen kautta. Opiskelija kykenee HOPS- työkalun avulla luomaan itselleen lukujärjestyksen, jossa mahdolliset muutokset aikataulussa tulevat näkyviin. Näin ollen sähköisessä muodossa oleva työkalu varmistaa myös sen, että kaikki opiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa ja saavat tiedon muutoksista ajoissa.

Oman opintosuunnitelman ja lukujärjestyksen laatiminen, sekä niiden jatkuva päivittäminen itsenäisenä työskentelynä edellyttää opiskelijalta itseohjautuvuutta ja metakognitiivisia taitoja sekä näiden taitojen kehittämistä. Metakognitiolla tarkoitetaan tietoja, joita yksilöllä on omista kognitiivis-emotionaalisista prosesseistaan, kuten ajattelusta ja muistista. Metakognitiiviset taidot puolestaan tarkoittavat oman oppimisprosessin seuraamisen ja ohjaamisen taitoja (Salovaara, 2004). Metakognitiiviset taidot ovat tärkeitä varsinkin yliopistomaailmassa, sillä opiskelijan on itse kyettävä ohjaamaan opintojensa etenemistä. Oppijalla itsellään on vastuu oman opiskelunsa suunnittelusta, tuottamisesta ja arvioinnista. HOPS- työkalun avulla opiskelija pystyy suunnittelemaan itse opintonsa sekä pysyy ajan tasalla tavoitteissaan, joita hän on opiskelulleen asettanut. Itseohjautuvuus oppimisessa on prosessi, jossa opiskelija tekee aloitteen esimerkiksi oppimistavoitteidensa määrittelyssä, oppimistilanteiden havaitsemisessa, henkilöresurssien ja materiaalisten oppimisresurssien hankkimisessa, itselleen sopivien oppimisstrategioiden valinnassa ja toteuttamisessa sekä oppimistulosten arvioinnissa. Itseohjatussa opiskelussa tulisi painottaa sitä, että opiskelijalla on oma persoonallinen tahtonsa opiskella siten, että opiskelusta tulee osa hänen persoonallista työtään. (Salmela, Turtiainen, 2002).

7.2. HOPS-työkalun pedagoginen käytettävyys

Hops-työkalun suunnittelu on tapahtunut opiskelijan näkökulmasta käsin. Olemme itse havainneet puutteita tiedekuntamme tarjoamissa opiskelun suunnittelun ja ylläpidon välineissä ja tämän vuoksi olemme lähteneet kehittämään opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman työstämiseen tarkoitettua apuvälinettä, HOPS-työkalua.

Arviointiosion opiskelumateriaalista käy ilmi, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perusteluita voi olla mm. opetuksen organisoinnin helpottaminen, opetuksen laadun ja opiskelutaitojen kehittäminen sekä opetusteknologian testaaminen. Lisäarvon toteutuminen on voimakkaasti sidoksissa sovellusta käyttävien toimijoiden asenteisiin, odotuksiin ja kokemuksiin. (Arviontiosion opiskelumateriaali, s. 15.) HOPS-työkalu ei ole suoranaisesti mikään opetusohjelma, mutta se helpottaa opiskelijaa suunnittelemaan omia opintojaan ja toivottavasti myös parantaa opiskelutaitoja. Näin ollen sovellus tuo myös jonkinlaista lisäarvoa opiskeluun.
Pedagogista käytettävyyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota sovelluksen rakenteeseen, sisältöön sekä opiskeluprosessiin ja sen tukemiseen. Sovelluksen pedagogisten ominaisuuksien arviointi tapahtuu aina pedagogisen viitekehyksen valossa. (Arviontiosion materiaali, s. 15.) HOPS-työkalun pedagogisena viitekehyksenä voidaan pitää pääasiassa itseohjautuneisuutta, metakognitiivisia taitoja sekä opetuksen ohjauksen merkityksellisyyttä yleisemminkin.
Pedagogista käytettävyyttä arvioitaessa voidaan arvioida sovellusta myös siitä näkökulmasta, kuinka hyvin sovellus tukee opetuksen organisoimista tai esimerkiksi opiskelutaitojen kehittymistä. (Arviontiosion materiaali, s. 17.) HOPS-työkalu tukee mielestämme näitä molempia osa-alueita. HOPS-työkalun kehittämisen lähtökohtana on ollut lähinnä opiskelun organisoinnin tukeminen. HOPS-työkaluun liitetään kuitenkin myös sellaisia toimintoja, jotka tukevat myös opetuksen organisoimista esim. siten, että opettajilla on mahdollisuus jakaa luentomateriaaleja intranetissa. Tavoitteena on myös tukea opiskelijan autonomiaa luomalla mahdollisuus hallita opintoja paremmin ja itsenäisemmin sekä kehittää opiskelijan metakognitiivisia taitoja.
Pedagogista käytettävyyttä voidaan arvioida myös ns. esteettömyyden näkökulmasta, mikä tarkoittaa, että arvioidaan, kuinka hyvin sovellus ottaa huomioon ihmisten erilaisuuden. (Arviontiosion materiaali, s. 18.) HOPS-työkalua arvioitaessa esteettömyyden näkökulmasta, kiinnitämme huomiota ainakin ihmisten erilaisiin TVT:n käyttötaitoihin. Käsikirjoituksessamme emme tuoneet vielä esille sitä, että tarkoituksena on järjestää HOPS-työkalun käytöstä tulevaisuudessa uusille opiskelijoille koulutus, jotta he oppivat käyttämään kyseistä työkalua. Olemme pyrkineet suunnittelemaan sovelluksen toiminnan mahdollisimman yksinkertaiseksi, jotta sen käyttökynnys olisi matala. Tulemme vielä tekemään parannuksia asiakäsikirjoituksessa esitettyihin raakaversioihin HOPS-työkalusta, jotta käytettävyys olisi mahdollisimman helppoa erilaisille opiskelijoille.

7.3. Opetus- ja ohjausmetodit

HOPS-työkalulle, kuten tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävälle opetukselle yleensäkin, on ominaista, että opiskelija ja ohjaaja eivät ole reaaliaikaisessa vuorovaikutus­suhteessa. Arviointiosion opiskelumateriaali (s. 6.) viittaa oppimisprosessin oikea-aikaiseen tukemiseen, scaffoldingiin, joka perustuu Vygotskyn ajatukseen lähikehityksen vyöhykkeestä. Vaikka HOPS-työkalu ei olekaan varsinainen opetustyökalu, edellyttää se kuitenkin, että opiskelija saavuttaa tutorin, opettajan tai opinto-ohjaajan tuen, kun hän tarvitsee joko teknistä sovellustukea tai tukea opintojen suunnittelussa. Tätä varten yliopistolla olisi oltava helpdesk, joka vastaa opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin mahdollisimman pikaisesti. Yhteys opiskelijan ja helpdesk:n välillä voi tapahtua esimerkiksi joko sähköpostitse tai tarkoitusta varten avatulla keskustelufoorumilla, jossa esitetyt kysymykset ja vastaukset jäävät esille toisten opiskelijoiden luettaviksi.

Koska opiskelijan ja ohjaajan välinen vuorovaikutus ei ole reaaliaikaista, on itse HOPS-työkaluun kuuluttava tarvittava tuki- ja ohjeistusmateriaali, jonka pohjalta opiskelija pystyy sekä tutustumaan opetussuunnitelmaan, HOPS:n sisältöön, sen tarkoitukseen ja laadintaan että saamaan sovelluksen käyttöön liittyviä ohjeita. Tämä edellyttää, että sovelluksen käyttämät tiedot opinto-oppaasta ja kurssien tiedoista pidetään ajantasalla.

HOPS:n laadinnassa tarvitaan myös opinto-ohjaajan henkilökohtaista neuvontaa, jonka osuutta ei tule unohtaa. Opiskelijoilla on oltava mahdollisuus tilata aika henkilökohtaiseen keskusteluun opinto-ohjaajansa kanssa. Olisi hyvä, jos HOPS-työkalu jatkossa pystyisi tuottamaan erilaisia tilastoja, joiden pohjalta myös opinto–ohjaaja voisi ottaa yhteyttä opiskelijaan, jos esim. opintoviikkoja on suunniteltu liian vähän tai paljon tai opiskelijan valitsemien kurssien järjestys ei ole mielekäs.

Hyvä olisi, jos uusille opiskelijoille opintojen alussa annettaisin lähiopetusta HOPS-työkalun käytöstä.

7.4. Arviointimenetelmät

Koska HOPS-työkalu ei ole varsinainen opetustyökalu, ei opiskelijoiden oppimisprosessin arviointiin sinällään ole tarvetta. Kuitenkin käyttäjien oppimista voidaan arvioida itse työkalun kannalta. Tilastoimalla ja analysoimalla helpdesk:iin tulevat kysymykset, voidaan niiden avulla kehittää HOPS-työkalua käyttäjäystävällisemmäksi ja siten madaltaa sovelluksen käyttökynnystä.

HOPS-työkalu antaa yliopistolle mahdollisuuden arvioida itse opinto-opasta ja tiedekunnan laatimaa opintosuunnitelmaa. Erilaisin tilastollisin raportein ja analyysein vertaamalla opiskelijoiden toteuttamia HOPS:ia tiedekunnan laatimaan opintosuunnitelmaan, saadaan todellisuuteen pohjautuvia kehitysehdotuksia opintosuunnitelman kehittämistä varten. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi tieto siitä, kuinka monella opiskelijalla yleensä on edeltäviä opintoja ja mitä ne vaikuttavat opintosuunnitelmaan, tiedot valittujen kurssien järjestyksistä ja ajankohdista suhteessa opiskeluun ja tieto opintoviikkojen jakaantumisesta opintojen aikana.
HOPS-työkalu mahdollistaa kurssipalautteen antamisen. Tämä palaute on tehokas apuväline opettajalle opetuksen ja kurssin onnistumisen arvioinnissa sekä kehittämisalueiden löytämisessä. Myös opettaja pystyy helpommin antamaan ryhmäpalautetta kurssiin osallistuneelle ryhmälle, kun ryhmiin osallistuvat henkilöt ovat rekisteröitynä.
HOPS-työkalu tukee arviointiosion opiskelumateriaalissa (s. 11-12.) mainittua itsearviointia. Koska HOPS ei ole enää pelkkä paperi vaan todellinen opiskelua ohjaava apuväline, opiskelija pystyy arvioimaan opiskelusuunnitelmansa paikkansa pitävyyttä ja tarvittaessa muokkaamaan kalenteriaan ja aikatauluaan.
Arviointiosion opiskelumateriaali (s. 12.) mainitsee kongnitiiviset työkalut. Nämä itsearvioinnin välineet ovat ohjelmia tai oppimisympäristön sisäänrakennettuja toiminta-alueita, jotka tukevat opiskelijan ajatteluprosessia ja joita voi käyttää minkä tahansa asiasisällön hallintaan ja oppimiseen. HOPS-työkalun kalenteri-osio on juuri tällainen kognitiivinen työkalu, joka visualisoimalla kurssien sijoittumisen kalenteriin ja aikaan, auttaa opiskelijaa arvioimaan ja hallitsemaan opiskeluaikatauluansa.

8. POHDINTA

Projektityöstä saatu palaute toi esille joitakin uusia näkökulmia, jotka olisi hyvä ottaa huomioon, kun suunnitelmaa toteutetaan. Tuotiin esimerkiksi esille erityisryhmien tarpeet, jotka tulee huomioida teknisiä ratkaisuja suunniteltaessa. Esimerkiksi näkövammaisen opiskelijan näkökulmasta toimintojen loogisuus ja selkeys sekä fonttien ja värien käyttö tulee huomioida eri tavalla. Toisaalta jokaisella koneella on mahdollista itse muuttaa asetukset sellaisiksi kuten haluaa, joten esimerkiksi fonttien ja värien miettiminen ei liene ensisijaisen tärkeää. On kuitenkin hyvä saada värien käytöllä jonkinlaista selkeyttä aikaan, kuten esimerkiksi tärkeiden asioiden merkitseminen eri värillä. Muissakin kommenteissa korostettiin erityisesti helppokäyttöisyyttä ja selkeyttä toimintaympäristössä, mikä helpottaa ja lisää HOPS-työkalun käyttämistä. Tärkeäksi koettiin myös riittävä opastus työkalun käyttöön, jotta siitä hyödytään parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjauksen ajateltiin olevan riittävä madaltamaan käyttökynnystä ja varmastikin opiskelijan on helpompi hyödyntää työkalua, jos hän tietää tarkalleen, mihin sitä voi käyttää.

Palautteen mukaan metakognitiivisten taitojen tukemisen arviointi koettiin vaikeaksi. Työkalun kuitenkin ajateltiin ohjaavan oman opiskelun pohdintaan ja siten tukevan em. taitojen kehittymistä. Tämän lisäksi tuotiin esille palautteen antaminen myös itselle. Itsearviointi voitaisiin toteuttaa esimerkiksi eräänlaisen portfolio-toiminnan kautta, jossa opiskelija voisi kirjata yleisiä tavoitteitaan opiskelulle ja ”omaa opiskelufilosofiaansa”.
Opiskelijan on koettava, että työkalusta on hänelle hyötyä, mikä edellyttää mm. sitä, että kaikkiin tentteihin ja kursseille voi ilmoittautua sen kautta. Tämän nähtiin myös tukevan itseohjautuvuutta, sillä opiskelijalla on ainoastaan yksi toimintaympäristö, josta hän pystyy hoitamaan ja suunnittelemaan opiskelunsa. HOPS-työkalu koettiin paremmaksi tavaksi hoitaa opiskeluun liittyviä asioita kuin perinteinen ilmoitustaululla juokseminen ja tenttikuorien täyttäminen, sillä se helpottaa opiskelijan elämää huomattavasti. HOPS-työkaluun kaivattiin aluetta kehitysideat/toiveet, johon jokainen voisi käydä lisäämässä kommentteja ja keskustella. Palautetta on kuitenkin mahdollista antaa muutakin kautta, joten tällaisen alueen hyödyllisyyttä tulisi pohtia tarkemmin. Omaa etenemistä varten olisi hyvä olla myös jonkinlainen väline, jotta todellinen edistyminen opinnoissa tulisi esille. Oman etenemisensä näkee helposti esimerkiksi suoritusotteesta, mutta ei sitä, mahtuisiko sen hetkisiin opintoihin vielä pari kurssia lisää. Toisaalta opintojen suorittamisvauhti on erittäin yksilökohtaista.
Palautteessa tuli esille myös, että viestinnän olisi hyvä sähköpostin sijaan tapahtua intranetin HOPS-työkalun välityksellä. Palautteessa katsottiin, että sähköpostin käyttö hajottaa kokonaisuutta ja kuormittaa turhaan sähköpostia. Myös Nielsen on puhunut
intranet-portaaleiden hyödyllisyydestä sähköpostitulvan vähentämiseksi. Hänen mukaansa intranet-portaalia voi käyttää hyödyksi monissa eri tehtävissä ja siitä voi tulla pääasiallinen työntekijäryhmien tai esim. opiskelijoiden välinen kommunikointikanava ja tärkein menetelmä työssä tai opiskelussa tarvittavan informaation löytämiseksi. Nielsenin mukaan sähköposti syö työn tuottavuutta yhä enenevässä määrin. Intranet tarjoaa tähän sähköposti tulvaan Nielsenin mukaan apua. Intranetiin tallennettu informaatio lisätään hakemistoon, joten tiedon hakeminen on helppoa ja kaikki työntekijät/opiskelijat tietävät, mistä informaatio tarvittaessa löytyy. Jos informaatio lähetetään sähköpostissa, jokaisen työntekijän/opiskelijan on käytettävä aikaansa informaation järjestämiseen ja tallentamiseen. (Nielsen, 2000, s. 276–277.)
Asiakäsikirjoituksen tekeminen ryhmässä on ollut antoisaa. Jokaisella ryhmän jäsenellä on ollut omat vahvat osaamisalueensa, joita yhdistelemällä on saatu monipuolinen kokonaisuus. Ryhmätyöskentelymme koostui lähitapaamisista, sähköpostiviesteilystä ja itsenäisestä työskentelystä. Tapaamisten järjestäminen ja yhteisen ajan löytyminen on onnistunut hyvin ja olemme pysyneet asettamassamme aikataulussa. Yhteiset tapaamiset ovat olleet antoisia suunnitteluhetkiä, joissa on yleensä saatu yhdessä aloitettua jokin työn osa ja jaettua työtä pienempiin osiin, jolloin jokainen on voinut itsenäisesti perehtyä tiettyyn alueeseen. Yksin tällaisen HOPS-tökalun suunnittelu olisi todella työlästä ja ryhmätyö on ollut hyvä työmuoto.
HOPS-työkalun suunnittelu on vaatinut jokaiselta ryhmän jäseneltä aktiivista työskentelyä ja osallistumista. Asiakäsikirjoitusta työstäessämme huomasimme kuinka paljon asioita meidän on todella otettava huomioon, eikä tekemisen puutetta ole esiintynyt. Tällä hetkellä työmme on jo hyvällä mallilla ja se on melkein toteutuskelpoinen suunnitelma. Aiomme vielä kuitenkin toteuttaa HOPS-työkalusta demoversion tämän kevään aikana ja koota kaikki tuotoksemme projektitiivistelmäksi. Tavoitteenamme on saada projektityömme loppuun viimeistään huhtikuun alkuun mennessä. Tähän pääsemme säännöllisillä tapaamisilla ja aktiivisella itsenäisellä työskentelyllä.

LÄHTEET

Horila, M., Syvänen, A., & Överlund, J. (2002). Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa.

[online viitattu 25.1.2005], saatavilla www-muodossa: .
Meisalo, V., Sutinen, E., & Tarhio, J. (2000). Modernit oppimisympäristöt. Tieto­tek­nii­kan

käyttö opetuksessa ja oppimisen tukena. Helsinki: Tietosanoma Oy.

Nielsen, J. (2000). WWW-suunnittelu. Helsinki: Edita, IT Press.
Ruohisto, J. (2000). HOPS, Opiskelijan opas henkilökohtaiseen oppimisen ohjaamiseen.

Helsingin yliopsiton kasvatustieteen laitos: Yliopistopaino.

Salmela, P. & Turtiainen, S. (2002). Pedagoginen muutos-verkkojakson yhteenveto 2002.

[online viitattu 20.2.2005]. Saatavilla html-muodossa: .

Salovaara, H. (2004). Verkkopedagogiikka. [online viitattu 20.2.2005].

Saatavilla html-muodossa: .

Lähteenä on käytetty lisäksi Optimaympäristössä ollutta arviointiosion kurssimateriaalia.