Russian and nis expertise Programme


Ohjelman suunnittelu, markkinointi, ohjaus ja seuranta



Yüklə 192,78 Kb.
səhifə5/9
tarix22.01.2018
ölçüsü192,78 Kb.
#39942
1   2   3   4   5   6   7   8   9

2.3. Ohjelman suunnittelu, markkinointi, ohjaus ja seuranta




Suunnittelu ja markkinointi

Ohjelman suunnittelusta ja markkinoinnista on vastannut pääosin Aleksanteri-instituutin ja sen yhteistyökumppanien työryhmä. Tarvekartoitusvaiheessa haastateltiin elinkeinoelämän, järjestöjen, konsulttitoimistojen, ministeriöiden edustajia. Lisäksi Pekka Mononen laati syksyllä 1996 yrityskartoituksen kyselylomakkeella ja haastatteluin täydennettynä. Aleksanteri-instituutille kohdistetut haasteet yliopiston, yritysmaailman, hallinnon ja oppilaitosten välisenä linkkinä, EU-hankkeiden sekä Venäjää ja Baltiaan koskevan asiantuntijatietopalvelun (johtajana Timo Hellenberg) ylläpitäjänä ja kehittäjänä pyrittiin sitomaan RNEP:iin monipuolisesti. Synergiaa tavoiteltiin eri toimintamuotojen välillä ja sitä myös saatiin. Markkinoinnissa toimittiin yhteistyössä mm. Helsinki University Knowledge Servicen (nyk. Helsinki Consulting Group eli HCG) sekä Hallinnon kehittämiskeskuksen ja FTP:n kanssa (konsulttitoimiston esittely, kokemus Tacis-ohjelmissa, edellytykset konsulteille, rekrytointi, harjoitustoimeksiannot).

Ohjelmaa markkinointiin usealla lehti-ilmoituksella (HS, paikallislehdet, ylioppilaslehdet), kahtena vuonna kumpanakin painettiin 1000 kpl esite. Lehti-ilmoituksen (tulosyy I vsk 78%, II vsk 75% III vsk 41%) ja suoramarkkinoinnin ohella tehtyyn osallistumispäätökseen oli vaikuttanut tämän palvelun esilletuominen instituutin järjestämissä tilaisuuksissa ja kurssin käyneen tuttavan suositus.

Suunnitellun toteutuminen

Markkinoinnissa ei täysin onnistuttu: palautteissa I vsk 43% , II vsk 50% III vsk 59% piti saamaansa ennakkoinformaatiota toteutunutta ohjelmaa vastaavana. Kaivattiin: ”Konkretiaa”. ”Olisiko syytä päättää, onko valmennusohjelma akateeminen suoritus vai pragmaattisempia tarkoitusperiä ajava.” ”EU-osuudesta selkeämmät tavoitteet ja sisältökuvaukset.”

I vsk:n ohjelmaa markkinoitiin valmennettavien ohella myös mentoreille, mutta tästä luovuttiin pian: huomattiin, että mentoroitavan on itse valittava mentorinsa, ”ei-tilatuille” mentoreille ei ole käyttöä henkilökohtaisen tuen antajina. Myöskään työnantaja ei saisi määrätä ketään toimimaan mentorina, mistä myös on huonoja kokemuksia (1 kpl). Mentoriksi oma-aloitteisesti ilmoittautuneita pyrittiin hyödyntämään erilaisissa verkoston asiantuntijatehtävissä ja projektitöiden ohjaajina, missä ei ilmennyt ongelmia.

Ohjelmassa toimittiin yhteistyössä Kotkan (I vsk) , Kajaanin ja Oulun (II vsk) yliopistollisten täydennyskoulutusyksikköjen kanssa. Sovitun yhteistyömallin mukaisesti osa ohjelmasta toteutettiin rinnakkaisesti kahdella paikkakunnalla, virtuaalisesti videoyhteytenä ja osin yhteisesti. Markkinoinnissa tehtiin yhteistyötä mm. lehti-ilmoittelun osalta. Erityisesti ulkomaanjaksojen ohjelmat toteutettiin yhdessä ja niille hyväksyttiin mukaan muutamia henkilöitä varsinaisten valmennettavien lisäksi yhteistyöorganisaatioiden palveluksesta tai lähipiiristä.



Seurantaryhmä

Intressiryhmiä, yhteisöasiakkaita ja eri asiantuntijaprofiileja edustavan seurantaryhmän puheenjohtajana on toiminut Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen; jäsenet ovat kehittämispäällikkö Kristiina Jokelainen (ohjelman kouluttaja, ammattikorkeakoulujen Venäjä-verkosto), toimialajohtaja Jari Poikonen (konsulttitoimisto) sekä professori Markku Temmes (transitiomaiden hallinto, hankearviointien toteutus) Epämuodollisia kokouksia on pidetty kerran vuodessa syksyisin, jolloin arvioitiin osallistujavalintoja ja ryhmän kokoonpanoa konsulttitoimiston ja kouluttajan näkökulmasta. Lisäksi yhteyksiä on ollut aina tarvittaessa opetuksen yhteydessä tai muutoin. Kokouksissa on käsitelty yhteiskunnalliseen tarpeeseen ja kysyntään liittyviä kysymyksiä, osallistujavalintoja, ohjelman sisältöä, suoritusten edistymistä, harjoittelupaikkoja. Ryhmän jäsenet ovat osallistuneet erikoisosaamisensa mukaisesti kouluttamiseen ja mentorointiin.


Seurantaryhmän organisoiminen kuitenkin viivästyi ohjelman suunnitteluvaiheessa; sen toiminta olisi ollut tehokkaampaa, mikäli kokouksia olisi järjestetty jo alkuvaiheessa ja systemaattisemmin.




Seuranta ja tiedotus

Ohjelman seurannassa on toimittu OPM:n ohjeistuksen mukaisesti eli rakennerahastoryhmälle on toimitettu raportit kolme kertaa vuodessa sekä vuosittain. Tämän raportoinnin ohessa on järjestetty tilaisuuksia (verkostotapaamisia, tietoiskuja) joissa ohjelman saavutuksista on kerrottu. Niitä on esitelty useaan otteeseen EU:n komission DG 1 A:ssa ja muissa itäyhteistyötä ja sen arviointia hoitavissa pääosastoissa, OPM:n järjestämissä ESR-seminaareissa, opintomatkojen yhteydessä. Matkakertomuksia ja harjoitteluraportteja on julkaistu instituutin tiedotuslehdessä ja levitetty sähköisesti.

Instituutin vuosikertomuksissa ja esitteissä ohjelmasta on kussakin ollut maininta tunnuslukuineen ja sitä on esitelty toiminnan eri yhteyksissä.

2.4. Ohjelman sijoittuminen viitekehykseen

Arvioitavan ohjelman taustalla olevia viitekehyksiä on kolme:




  1. sen sijoittuminen ja tulokset suhteessa toteuttajien ja asiakkaiden tarpeisiin ja kysyntään (artikuloidut ja oletetut)




  1. sen sijoittuminen, tuotokset ja tulokset suhteessa OPM:n Venäjä-strategiaan (suomalaisen Venäjä-osaamisen parantaminen ja sen markkinointi kansainvälisesti) ja ESR:n kansallisiin ja osin yleiseurooppalaisiinkin tavoitteisiin ja toimenpidekokonaisuuksiin (henkilöstön sopeutuminen ja työtaitojen ylläpitäminen), ja hyväksyttyihin säädöksiin (ohjelmaperusteisuus, yhteistyöperiaate, lisäysperiaate, keskittymisperiaate).




  1. sen sijoittuminen ja vaikuttavuus yhteiskunnan asettamia tavoitteita edistävästi (yhteiskunnassa nyt tai pian tarvittavien taitojen ennakointi ja niiden hankkiminen: verkottumisen ymmärtäminen ja aktiivinen soveltaminen eri avaintoimijoiden kesken; alueellinen ja oppilaitosten välinen horisontaalinen yhteistyö; kilpailukyvyn ja työllisuuden ylläpitäminen/ henkisen pääoman kartuttaminen/ palveluiden hyödyntäminen, sekä ns. tietoyhteiskuntavalmiuksen hankkiminen eli oppiminen monipuolisesti hyödyntämään avointa oppimisympäristöä.

Toisaalta voidaan ohjelman interventiologiikkaa arvioida suhteessa välillisten, erityisten ja yleisten tavoitteiden suhteen. Välillisiä tavoitteita ovat ohjelman tuotokset eli saavutetut taidot, tiedot. Erityisiä tavoitteita ovat tulokset, kuten konsulttitoimeksiannot ja parempi asema työmarkkinoilla. Yleisiä tavoitteita ovat vaikutukset kansallisen osaamisen tasoon ja laatuun, tunnettuuden ja kansainvälisen kysynnän tason kohoamiseen (ks. kuvio alla).





Yüklə 192,78 Kb.

Dostları ilə paylaş:
1   2   3   4   5   6   7   8   9




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©muhaz.org 2022
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə