Sosiaalityön henkilöSTÖn tehtäVÄrakenteen ja työolojen kehittäminen kainuussa 2006 – 2008



Yüklə 205,53 Kb.
səhifə1/6
tarix14.08.2018
ölçüsü205,53 Kb.
#71048
  1   2   3   4   5   6


Erillisliite nro: 2



Sosiaali- ja terveystoimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan

ja yhteisten palveluiden uudelleenorganisointi
- valmistelutyöryhmän loppuraportti

25.5.2009

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN JA YHTEISTEN PALVELUIDEN ORGANISOINTI
VALMISTELUTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

SISÄLLYS:




1. TEHTÄVÄ 2

2. TYÖN LÄHTÖKOHDAT 3

2.1 Yleistä 3

2.2 Kainuun sote-toimiala 4

2.3 Valmistelun keskeiset haasteet 5

3. NYKYTILANNE 5

3.1 Organisaatiorakenne 5

3.2 Tutkimus ja kehittämistoiminta 7

3.3. Yhteisten palveluiden tavoitteet ja toiminta 8

4. TYÖRYHMÄN TOIMINTA 9

4.1. Kokoonpano 9

4.2 Kokoukset ja toimintatavat 9

4.3 Tuke-toiminnan sisällön valmistelu 9

4.3.1 Käsitteet ja lähtökohdat 9

4.3.2 SWOT-analyysin yhteenveto 10

4.3.3 Tulosaluejohtajien näkemykset ja odotukset tuke-toiminnasta 11

4.3.4 Yhteenveto tuke-toiminnan tehtävistä ja sen toimintatavoista 13

4.4 Yhteisten palveluiden organisaation valmistelu 14

4.4.1 Lähtötilanne 14

4.4.2 Soten järjestelmävastaavien organisoinnin valmistelu 15

4.4.3 Potilaskertomusarkiston organisoinnin valmistelu 16

4.4.4 Muut valmistelussa käsitellyt asiat 17

4.4.5 Henkilöstön kannanotot 18

5. TYÖRYHMÄN ESITYKSET 20

5.1 Tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelutoiminta 20

5.2 Soten yhteisten palveluiden organisointi 22

5.3 Vaikutusten arviointi 25

6. JATKOTOIMET 26

6.1 Esitys päätöksenteon valmistelusta 26

6.2 Muut jatkotoimet 27


LIITTEET



1. TEHTÄVÄ

Sosiaali- ja terveystoimialan johtoryhmä on käsitellyt suunnitelman soten tutkimus- ja kehittämistoiminnan (jäljempänä tässä raportissa muodossa tuke) uudelleenorganisoinnin valmistelusta 12.2.2009:


Tausta ja tavoite
Kainuun maakunta -kuntayhtymä on toteuttanut STM:n rahoittamaa Sosiaalialan kehittämisyksikkö Kainuuseen hanketta vuosina 2007 - 2009. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa sosiaalihuollon kehittämistoimintaa luomalla pysyviä rakenteita ja toimintatapoja organisaatioon. Hankehallinnan kehittäminen, asiakaspalveluyksiköissä tapahtuva kehittämistyö, tutkimustoiminnan koordinointi, kumppanuuksien hallinta ja kansainvälinen yhteistyö ovat esimerkkejä jatkokehittämisen aiheista.
Terveydenhuollon kehittämiseen kohdistuu samankaltaisia tavoitteita kuin sosiaalipalveluihinkin. Etenkin yhteisessä sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatiossa on perusteltua, että rakenteellinen kehittäminen toteutetaan yhteisesti toimialatasolla.
Lähtökohtana on, että soten yhteiset palvelut sisältäisivät jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisyksikön. Nykyisen johdon tuen yksikön toimintaa ja organisoitumista kehittämällä voidaan luoda koko toimialaa palveleva tutkimus- ja kehittämisyksikkö, joka pystyy tehokkaasti vastamaan niin sisäisten kuin ulkoisten asiakkaiden tarpeisiin.
Suunnitteluprosessi, työryhmä ja aikataulu
Tutkimus- ja kehittämisyksikön valmistelu edellyttää toimintaan liittyvän henkilöstön kautta etenevää prosessia. Tässä keskeisiä vaiheita ovat nykyisen toiminnan kuvaaminen ja analysointi, kehittämistarpeiden tunnistaminen ja esittäminen, toteutusvaihtoehtojen muotoilu ja punnitseminen sekä päätöksenteko.
Valmisteluun nimetään työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella tutkimus- ja kehittämisyksikön organisointi. Valmistelussa tulee huomioida soten yhteisten palveluiden organisoinnin kokonaisuus eli työryhmän työskentelyyn on liitettävä yhteydet johdon tuen muihin yksiköihin. Työryhmä jättää työnsä päätteeksi organisointia koskevan esityksen sosiaali- ja terveysjohtajalle.
Esitys työryhmän aloituskokoonpanosta:


  • hallintoylilääkäri Esa Ahonen

  • terveyden edistämisen suunnittelija Annikki Aitoaho

  • hallintoylihoitaja Helena Heikkinen

  • sosiaali- ja terveydenhuollon erikoissuunnittelija Erja Heikkinen

  • sosiaalialan erikoissuunnittelija Marja-Liisa Komulainen

  • koulutuspäällikkö Merja Leinonen

  • kehittämisyksikköhankkeen projektipäällikkö Terho Pekkala

  • kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen

  • soten talouspäällikkö Pirjo Selesniemi

  • ryhmään nimetään henkilöstöedustaja (plm Heidi Laurila nimetty 27.2)


Työryhmää laajennetaan tarpeen mukaan.
Työryhmän työskentely on saatettava päätökseen huhtikuun 2009 aikana. Työryhmä nimeää keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.


2. TYÖN LÄHTÖKOHDAT

2.1 Yleistä

Sosiaalialan julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa on aiemmin ollut varsin heikosti organisoitua ja rahoitettua ja siltä on puuttunut niin valtakunnallinen kuin alueellinenkin tukirakenne, paikallistasosta puhumattakaan. Osaamiskeskusten perustaminen ja sosiaalialan hanketoiminnan laajentuminen on merkinnyt viime vuosina muutosta parempaan. Kuitenkin pysyvää tutkimus- ja kehittäjähenkilöstöä on ollut vain suurimmissa kaupungeissa, eikä pienemmillä kunnilla toisaalta ole ollut mahdollisuutta kehittämiseen juuri lainkaan.


Valtakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena oli edellisen hallituskauden aikana luoda koko maan kattava sosiaalihuollon seudullisen yhteistyön pysyvä rakenne yksittäisten toimenpiteiden rahoittamisen sijasta. Valtakunnallisena kokeiluna on toteutettu erimuotoisia kehittämisyksikköjä, joiden toiminta on perustunut kahteen tukipilariin:


  1. Kehittämisyksiköt ovat asiakastyötä tekeviä, pitkäjänteisesti kehittäviä ja tutkivia, oppivia yhteisöjä ja

  2. kunnat, alan järjestöt sekä oppi- ja tutkimuslaitokset toimivat tiiviissä alueellisessa yhteistyössä.

Kehittämisyksiköiden tehtävät muokkautuvat alueellisten tarpeiden mukaan ja niitä ovat mm:



  • kehittää uusia ja parantaa olemassa olevia asiakastyön muotoja, palveluiden tuotantotapoja ja palvelurakenteita

  • kokoaa alueella jo tehdyn kehittämistyön ja välittää sitä toimijoille.

  • huolehtii alansa käytäntötutkimuksesta: tutkii, kehittää ja arvioi asiakkaiden tarpeista lähtevää palvelujen tuottamista ja asiakastyön toimintatapoja

  • tunnistaa ja kokoaa perus- ja täydennyskoulutuksen tarpeita ja välittää niitä koulutuksen tuottajille

Terveydenhuollon kehittämiseen kohdistuu samankaltaisia tavoitteita kuin sosiaalipalveluissa. Vaikka terveydenhuoltoon liittyvä tutkimustoiminta on perinteiltään vahvaa ja kehittyneempää kuin sosiaalihuollossa, myös tähän liittyvät tarpeet muuttuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rakenteiden uudistuessa. Etenkin yhteisessä sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatiossa on perusteltua, että kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamistyö ja PARAS-hankkeen toteutus ohjaavat palvelujärjestelmän kehittämistä yhtenäisempään suuntaan.


Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyötä toteutetaan pääasiassa hankkeiden avulla. Hankkeet ovat usein yksittäisiä kehittämisprojekteja, eikä niitä ole koottu strategisiksi tai temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Huomattava osa hankkeista on suunnattu henkilöstön osaamisen ja toimintojen kehittämiseen.


Yüklə 205,53 Kb.

Dostları ilə paylaş:
  1   2   3   4   5   6




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©muhaz.org 2022
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə