Alkulause I sisällysluettelo II tiivistelmä III abstract IV lyhenteet V

5.1 TTKK:n sisäisessä verkossa tehdyt kokeilut

TTKK:lla tehdyissä kokeiluissa ei suoritettu mitään varsinaisia mittauksia eri siir-tonopeuksien vaikutuksesta kuvan tai äänen laatuun, vaan kaikki arvionti tehtiin kvalitatiivisesti. TCP/IP CTK:lla BVCS 2.2 järjestelmässä lähetettävän videoku-van nopeus voitiin maksimissaan säätää 2040 kbit/s:iin. Ohjelmisto näytti tälläis-tä siirtonopeutta vaikka H.221 standardin mukaan siirtokanavan (transmission channel) maksiminopeus on 1920 kbit/s [Sc96]. Nopeutta ei voinut muuttaa kes-ken yhteyden, vaan yhteys oli aina välillä katkaistava ja muutoksen jälkeen oli taas otettava uusi yhteys.

5.1.1 Lähiverkossa tehdyt kokeilut

Lähiverkoissa tehdyissä kokeiluissa käytettiin samaan BVCS-laitteistoa kuin ISDN-kokeiluissakin. ISDN-kortin tilalle vain vaihdettiin tarvittava LAN-verkko-kortti ja BVCS.INI:stä valittiin oikea CTK, mikä näissä kokeiluissa oli TCP/IP. Lähiverkkoon liityttäessä käytettiin 3COM:in PCI-väylään asennettavia EtherLink XL Combo verkkosovittimia, joiden siirtonopeus on 10 Mbit/s. Kokeiluissa käytet-tiin myös pääasiassa samoja videokameroita, videotykkejä, kaiuttimia ja mikfofo-neja kuin ISDN-kokeiluissakin.

Kokeiluja tehtiin paitsi perinteisessä lähiverkossa, myös ”sekaverkossa”, jossa toinen videoneuvottelulaitteisto oli varustettu Ethernet-verkkosovittimella ja toi-nen ATM-verkkosovittimella. Niiden kokeilujen tuloksiin palataan myöhemmin lu-vussa 5.1.3. Kokeiluissa käytetyssä Ethernet-lähiverkossa työasemat on kytketty keskittimeen tai Ethernet-kytkimeen. Ne puolestaan kytkeytyvät reitittimiin eri puolilla kampusta ja reitittimet on yhdistetty FDDI-renkaalla.
Varsinaisia opetuskokeiluita ei juuri tehty korkeakoulun omassa lähiverkossa. Sen sijaan erilaisia neuvotteluita lähiverkon välityksellä pidettiin useita. Niiden li-säksi järjestettiin myös useita kokeiluita, joissa testattiin videoneuvottelun toimi-vuutta erilaisissa verkko-olosuhteissa. Kiinnostuksen kohteena oli lähinnä verk-kossa olevan kuorman vaikutus videokuvan ja äänen laatuun.
Kokeiluissa huomattiin varsinkin äänenlaadussa oli melkoisia vaihteluita käytet-täessä erilaisia siirtonopeuksia. Myös verkossa olevalla muulla kuormalla oli suuri vaikutus videoneuvottelun laatuun, mikä oli ollut odotettavissakin. Käytettä-essä noin 500 kbit/s:in siirtonopeutta videokuvalla videon laatu oli suunnilleen samanlaista kuin ATM-verkossa silloin kun käytettävässä verkossa ei ollut suu-remmin ruuhkaa. Heti kun verkkoon alkoi tulla enemmän kuormaa, videokuvan laatu alkoi laskea. Vielä enemmän verkossa olevasta ruuhkasta kärsi äänenlaa-tu. Videokuvassa ei muutamien myöhästyneiden tai kadonneiden pakettien vaikutus ole välttämättä kovin suuri, mutta jos puheesta alkaa kadota tavuja tai jopa kokonaisia sanoja, tulee siitä melko vaikeasti ymmärrettävää ja ärsyttävää. Katkonaisen puheen seuraaminen on paitsi hankalaa, myös erittäin kuluttavaa, koska siihen joutuu keskittymään paljon tavallista enemmän.

5.1.2 ATM-verkossa tehdyt kokeilut

ATM-verkossa tehdyissä kokeiluissa käytettiin samaan BVCS-laitteistoa ja samoja AV-laitteita kuin ISDN- ja LAN-kokeiluissakin. Ainoa muutos LAN-ko-keiluihin oli, että laitteistoon asennettiin lähiverkkokortin tilalle ATM-kortti. BVCS.INI:iin ei tarvinnut tehdä muutoksia, koska myös ATM-verkossa käytettiin TCP/IP perusteisia yhteyksiä. Kokeilut tapahtuivat samanlaisella materiaalilla kuin lähiverkoissakin, koska muuta materiaalia ei ollut juuri saatavilla ja ATM-yhteyksien luominen TTKK:n ulkopuolelle olisi ollut melko mahdotonta prosessin hankaluuden ja kustannusten vuoksi.

ATM-verkossa tapahtuvissa kokeiluissa käytettyjen ATM-verkkosovittimien no-peudet olivat 25 Mbit/s ja 155 Mbit/s. Hitaammat sovittimet olivat ATM:n (Advanced Telecommunications Modules Limited) valmistamia ISA-väyläisiä Virata Link-sovittimia, joissa oli parikaapeliliityntä. Nopeammat olivat Olicom:in PCI-väyläisiä Rapidfire ATM-sovittimia, joista osa oli parikaapeliliitynnällä ja osa monimuotovalokuidulla.
TTKK:n ATM-verkossa oli kokeiluiden aikana viisi ATM-kytkintä: 2 kappaletta Fore ASX-1000 kytkimiä sekä Fore ASX-200, Cisco 1010 ja Virata 1000 kytki-met. Virata 1000 on työryhmäkytkin ja siinä on ainoastaan 25 Mbit/s:in parikaa-peliportteja. Toisessa Fore ASX-1000 kytkimessä oli 622 Mbit/s:in (valokuitu), 155 Mbit/s:in (valokuitu ja parikaapeli) ja 25 Mbit/s:in (parikaapeli) portteja. Muis-sa kytkimissä oli 155 Mbit/s:in parikaapeli- ja valokuituportteja.
Kokeita tehtiin CIP- ja LANE-verkoissa. CIP-verkossa käytettiin PVC- ja SVC-yhteyksiä. CIP-verkon ARP-serveri oli asennettu toiseen Fore ASX-1000 kytki-meen. LANE-verkon palvelimet (LECS; LES ja BUS) oli asennettu Cisco 7507 reitittimelle, joka oli varustettu ATM-sovittimella. Kokeiluja tehtiin myös erityyppi-sissä verkoissa olevien koneiden välillä. Sekä CIP:ssä, että LANE:ssa käytetään TCP- ja IP-protokollia ATM:n ja varsinaisen sovelluksen välissä koska kokeiluis-sa käytetyllä videoneuvotteluohjelmistolla ei ollut suoraa ATM-rajapintaa. Tästä oli toisaalta se etu, että laitteistoja voitiin käyttää myös erilaisissa sekaverkoissa, joissa toinen kone oli kiinni Ethernet-lähiverkossa ja toinen jommassa kummas-sa ATM-verkossa.
Seuraavassa kuvassa on esitelty TTKK:n ATM-runkoverkko kokeilujen aikana, sekä mukana olleet ATM-yhteydellä varustetut PC-tietokoneet. Kuvan vasem-massa yläkulmassa oleva FUNET ATM-pilvi kuvaa TTKK:lta ulospäin suuntau-tuvia Internet-yhteyksiä. Kytkimet ja PC-tietokoneet sijaitsivat fyysisesti kahdes-sa eri rakennuksessa kampuksen vastakkaisilla laidoilla.



Kuva 5-2. Kokeiluissa käytetty TTKK:n ATM-verkko ja mukana olleet

työasemat.

ATM-verkossa tapahtuneissa kokeissa tutkittiin siirtonopeuden vaikutusta käyte-tyn kuvan ja äänen laatuun. Kokeissa huomattiin suurimman suhteellisen paran-nuksen tulevan kun siirtonopeutta kasvatettiin noin sadasta kilobitistä sekunnis-sa noin puoleen megabittiin sekunnissa. 500 kbit/s nopeudella videokuvan laatu oli jo melko hyvä, kun käytettiin tyypillistä videoneuvottelussa lähettävää kuvaa eli puhuvia päitä. Tilanne vastaa aika hyvin normaalia etäopetustilannetta, jossa toisella puolella on opettaja ja toisella muutama oppilas. Suuremmasta siirtono-peudesta oli merkittävää hyötyä vasta kun haluttiin kuvaa, jossa oli paljon liiket-tä. Maksiminopeudella voitiin heilutella käsiä koko kuvaruudun halki ilman mer-kittävämpää kuvassa näkyvää nykimistä.

Äänen laatuun käytettävällä siirtonopeudella ei ollut merkille pantavaa vaikutus-ta. Joissakin tapauksissa saattoi ääni tuntua paremmalla kuvan laadulla jopa huonommalta, kun sitä tuli automaattisesti verrattua samanaikaiseen kuvan laatuun. Näissäkin kokeissa huomattiin kuinka tärkeä tekijä hyvä äänenlaatu on. Huonompilaatuinen kuvakaan ei aina haitannut, kun vastapuolen puheesta sai kunnolla selvää eikä tarvinnut koko ajan pyytää vastapuolta toistamaan sano-maansa tai yrittää arvailla, mitä tämä oli tarkoittanut.
Eri ATM-verkkojen välillä ei ollut merkillepantavia eroja vaikka käytettiin maksi-minopeuksia. Suurimmillakaan käytetyillä siirtonopeuksilla ei käytetty edes 25 Mbit/s:in ATM-yhteydestä kuin kymmenkunta prosenttia. Saadaksemme suu-remman kuormituksen käytettävälle verkkoyhteydelle katselimme samaan ai-kaan Internetistä saatavilla olevia Streamworks- ja/tai RealAudio-videopätkiä. Näissä kokeissa suurimmaksi pullonkaulaksi suorituskyvyn kannalta nousi käy-tettyjen PC-tietokoneiden prosessoriteho ja näytönohjaimet. Kun videopätkiä katseltiin samaan aikaan videoneuvottelun kanssa jäi kokonaissiirtokapasiteetti alhaisemmaksi kuin pelkällä videoneuvottelulla. Samalla huomattiin myös, ettei tavallisella Pentium-tasoisella PC-tietokoneella saada hyödynnettyä 155 Mbit/s:in ATM-yhteydestä edes puolta olemassa olevasta siirtokapasiteetista, vaikka koneella ei tehdä muuta kuin siirretään dataa suoraan muistista ATM-so-vittimelle.

5.1.3 Sekaverkoissa tehdyt kokeilut

Osa kokeiluista tehtiin ns. sekaverkoissa, joissa toinen osapuoli oli kiinni ATM-yhteydellä ja toinen normaalilla lähiverkkoyhteydellä. Kokemukset olivat saman suuntaisia kuin puhtaassa lähiverkossa. Vaikka toinen osapuoli oli ATM-ver-kossa, ei se paljon auttanut ruuhkaisessa lähiverkkosegmentissä ollutta toista osapuolta. Puhtaassa ATM-verkossa tälläiset ongelmat voidaan välttää, vaikka liikennettä olisi paljonkin, varaamalla sovellukselle sen vaatima siirtokapasiteetti, johon muilla verkon käyttäjillä ei ole oikeutta, ja videokuvan ja äänen laatu pysyvät halutun tason mukaisina koko yhteyden ajan. Parempiin tuloksiin varmasti päästään jos lähiverkko on toteutettu 100 Mbit/s:in tai jopa 1 Gbit/s:in Ethernetillä. Omissa kokeiluissamme jouduimme kuitenkin tyytymään 10 Mbit/s:in lähiverkoon.

5.2 Kokeilut Internetissä

Internetissä tehdyissä kokeiluissa käytettiin MBone-työkaluja multicast-lähetyk-sissä, sekä muutamissa point-to-point kokeiluissa BVCS-laitteistoa. MBone ko-keiluissa käytettiin pääasiassa Sun Microsystemsin Ultra Sparc- työasemia, jois-sa oli Solaris 2.5 tai 2.5.1 käyttöjärjestelmä ja 10 Mbit/s Ethernet-sovitin. Video-kuvan kaappauksessa käytettiin Sun Microsystemsin omia SunVideo-kortteja. Varsinaisina MBone-työkaluina olivat Solariksessa toimivat, vapaasti Internetistä saatavat sdr, vic, vat, rat ja wb.

MBone kokeiluissa käytettiin jossain määrin myös Sun Microsystemsin omia vi-deokameroita, jotka olivat kyllä melko heikkolaatuisia. Ne soveltuivat joten kuten ”puhuvan pään” lähettämiseen. Pääasiassa käytettiin kuitenkin samoja AV-lait-teita kuin muissakin kokeiluissa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Yhteen-sopivuus ongelmien vuoksi SUN:eilla ei voitu käyttää datavideoprojektoreita lain-kaan.
BVCS 2.2-laitteistolla tehtiin myös muutamia kokeiluja Internetin kautta otetta-villa normaaleilla point-to-point-yhteyksillä. Kokeiluissa huomattiin melko nope-asti, ettei Internet sellaisenaan sovellu hyvälaatuisen videoneuvottelun alustaksi, jos yhteydellä on paljon muita käyttäjiä. Tässä törmättiin samaan ongelmaan kuin perinteisessä lähiverkkossa, jossa vaadittavan siirtokapasiteetin varaa-minen ei vielä ole mahdollista. Tilanne saattaa muuttua paremmaksi tulevaisuu-dessa, kun uudet resurssien varaamisen mahdollistavat tekniikat tulevat ylei-sempään käyttöön [Ro97].
Osalla projektin tutkijoista toimipaikka sijaitsee Jyväskylän Yliopistolla toimivas-sa Tietotekniikan Instituutissa (TITU) ja teimme joitakin kokeiluja Tampereen ja Jyväskylän välillä. Tehdyissä kokeissa huomattiin Internetissä kulkevan liikenteen asymmetrisyys, ainakin kyseisellä välillä. Liikenne tuntui kulkevan toiseen suuntaa huomattavasti paremmin kuin toiseen. Siinä missä toisella osapuolella ei ollut mitään ongelmia vastapuolen puheen ymmärtämisessä, toi-seen suuntaan hävisi usein kokonaisia sanoja ja puheesta oli lähestulkoon mahdoton saada selvää. Tampereen kaupungin alueella tehtiin kokeiluja myös Kaukajärven koulun kanssa. Koululle välitettiin venäjän kielen opetusta TTKK:n tiloista muutamia kertoja. Koulun oma lähiverkko on yhdistetty Telen ATM-verk-koon ja sieltä edelleen Internettiin. Kaukajärven koulun ja TTKK:n välillä teh-dyissä kokeiluissa videon ja äänen laatu pysyi hyvänä koko yhteyden ajan ja niin opettaja kuin oppilaatkin olivat tyytyväisiä yhteyden laatuun.

5.3 Kokeilut Cernin kanssa

Cernin kanssa suoritettiin viikon mittainen etäopetuskokeilu helmikuussa –97. Francois Fluckiger luennoi kurssin ”State of the Art in Digital Audio/Video Communications” videoneuvottelun välityksellä suoraan Cernistä. Tunnin mittai-sia luentoja oli viitenä päiväna 24. – 28.2. aina kello 12.00 Suomen aikaa.

Luennot välitettiin Cernistä Helsinkiin ATM-yhteyden kautta, jonka oli toimittanut JAMES-projekti, ja siitä eteenpäin Tampereelle ja muille opetusta seuraaville paikkakunnille FUNET:in runkoverkon kautta MBone-lähetyksenä. Luentojen seuraamisessa käytettiin Sunin Ultra Sparc-työasemaa, johon oli liitetty Barcon videotykki ja Genelecin aktiivikaiuttimet. Videon vastaanotossa käytettiin vic:iä ja audion vastaanottamisessa rat:ia. Tampereelta ei lähetetty Cerniin lainkaan vi-deota, mutta luentojen jälkeen oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijalle rat:in välityksellä. Luentoihin liittyvät kalvot oli mahdollista noutaa Cernin WWW-sivuilta ennen kyseisen luennon alkua. Tämä helpotti huomattavasti luentojen seuraamista.
Luentojen seuraamiseen osallistui Tampereella noin parikymmentä opiskelijaa, joista suurin osa osallistui myös luentosarjan päätyttyä TTKK:lla järjestettyyn tenttiin. Tentti laadittiin ja tarkastettiin paikallisesti. Kurssin suorittamiksi piti seu-rata sekä luennot, että läpäistä tentti.
Varsinaisten luentojen seuraamisessa oli ajoittain melkoisia ongelmia kun seg-mentti, jossa vastaanottava kone oli kiinni, ruuhkautui ja suuri osa paketeista katosi. Tulevaa pakettivirtaa oli mahdollista monitoroida MBone-työkalujen avulla luennon aikana. Pahimmillaan tulevasta datavirrasta katosi matkalla yli 90 %. Tällöin varsinkin puheen seuraaminen tuli mahdottomaksi. Parhaimmillaan Cer-nistä tuleva videokuva ja ääni olivat melko hyvälaatuisia ja luentojen seu-raaminen oli helppoa. Vaikka luennoitsijan lisäksi näytettiin myös kalvot videon välityksellä, helpottivat ennalta saadut kalvot merkittävästi luentojen seuraa-mista.
Kaiken kaikkiaan kokemukset Cernin kanssa järjestetystä etäopetuksesta olivat myönteisiä. Asiaan vaikutti paljon, että luennoitsija oli tottunut käyttämään video-neuvottelua välineenään ja osasi valmistaa luentomateriaalinsa videoneuvot-telun välityksellä tapahtuvaa opetusta silmällä pitäen. Hän otti muutenkin suo-malaiset hyvin huomioon niin esimerkeissään kuin luentojen jälkeen tapahtu-neissa kyselytuokioissa. Interaktiivisuus jäi kuitenkin valitettavasti myös näissä kokeiluissa melko vähäiseksi, koska opiskelijat eivät olleet kovin innostuneita esittämään kysymyksiään aiheesta. Tähän saattoi vaikuttaa niin käytetty kieli (englanti) kuin perinteisestä poikkeava media.

6 YHTEENVETO

Tässä työssä tutkittiin videoneuvottelun käyttöä etäpetuksen välineenä erilaisis-sa multimediaverkoissa. Työ jakautuu kahteen osaan: teoriaan, jossa käsiteltiin etäopetusta, multimediaverkkoja ja videoneuvottelussa vaadittavaa tekniikkaa teoreettisella tasolla, ja käytännön osuuteen, jossa selvitettiin millaisia etäope-tuskokeiluja TTKK:lla tehtiin ja millaisia tuloksia niistä saatiin.

Teoreettinen osuus tehtiin kirjallisuustutkimuksena käyttäen kotimaista ja ulko-maista lähdemateriaalia. Käytännön osuudessa kokeiltiin videoneuvottelulaitteis-toja eri verkkoympäristöissä. Koekenttänä käytettiin TTKK:n oman lähi- ja ATM-verkon lisäksi Interneiä ja ISDN-verkkoa. Kokeilut suoritettiin kolmella erilaisella desktop-videoneuvottelulaitteistolla.
Parhaat tulokset niin äänen kuin videonkin siirrossa saatiin odotusten mukaisesti ATM-verkossa, joissa laatu oli jopa ennakko-odotuksia parempaa. Jaettua me-diaa käyttävässä lähiverkossa äänen ja kuvan laatu vaihteli aina sen mukaan kuinka ruuhkaisia käytetyt segmentit olivat. Parhaimmillaan niiden laatu olli sa-maa luokkaa kuin ATM-yhteydellä ja pahimmillaan se oli huonompaa kuin ISDN-yhteydellä. Tämä tuli esille varsinkin äänen kohdalla kun ruuhkaisessa verkossa puheesta alkoi kadota tavuja ja ajoittain kokonaisia sanoja.
ISDN-videoneuvottelussa piirikytkentäisyys takasi hyvän äänen laadun, ja ku-vakin oli keskustelu tyyppiseen vuorovaikutteiseen toimintaan riittävän hyvä. Videokuvan välityksellä oli mahdollista välittää myös dokumentteja, mutta niiden laatu oli aika heikko. Uudemmalla videokoodekilla varustetulla laitteistolla pääs-tiin kuitenkin jo huomattavasti parempaan laatuun sekä normaalissa video-kuvassa että dokumenttien kohdalla, varsinkin kun laitteistolla oli mahdollista lä-hettää videokuvaa suoraan ruudulla käytettävästä sovelluksesta.
MBone-kokeiluissa kuvan ja äänen laatu vaihteli hyvästä erittäin huonoon sen mukaan millainen liikenne verkoissa oli. MBone-työkaluilla oli mahdollista myös monitoroida vastaanotettavaa lähetystä ja pahimmillaan lähetetyistä paketeista hävisi matkalla yli 90 %. Puheen seuraaminen tuli tälläisissä tilanteissa mah-dottomaksi. MBone:n etuna verrattuna muihin käytettyihin ratkaisuihin on ilmai-set käyttökustannukset, jos Internet-yhteys on olemassa. Samoin se mahdollis-taa monipiste-neuvottelut ilman mitään lisälaitteita.
Tulevaisuudessa uusien digitaalisten tilaajaliittymien ja muiden laajakaisten lii-tyntöjen myötä videoneuvottelun merkitys tulee kasvamaan, eikä vähiten ope-tuksessa. Myös uudet paremmin lähiverkkoon sekä hitaille yhteyksille suun-nitellut videonkuvan ja äänen pakkaus- ja siirtomenetelmät tulevat parantamaan videoneuvottelun käyttömahdollisuuksia erilaisissa etäopetussovelluksissa.

LÄHDELUETTELO

[Ab97] Aber,R., xDSL Supercharges Copper. Data Communications. March 1997, 99-105

[AhIsSuTaVe97] Ahonen, M., Isokangas, J., Suvanto, J., Tahvanainen, V-P., Vertanen, P., Selvitys koulujen tietoverkkoyhteyksistä. 1997
[An96] Andrews, E., MPOA Ties It All Together. Data Communications. April 1996, 120-126
[Bi95] Bitfield Video Communications System: Version 2.2.Bitfield Oy. November 1995

[Ch97] Cholewka, K., 56K modems:The new spin on speed. Data Communications.May 1997, 93-103

[De89] Deering, S., Host Extension for IP Multicasting. IETF RFC 1112. 1989
[DiEl96] Dixit, S., Elby, S., Frame Relay and ATM Interworking. IEEE Communications Magazine. June 1996, 64-82
[FiMa96] Finn, N., Mason, T., ATM LAN Emulation. IEEE Communications Magazine. June 1996, 96-100
[Gi96] Gingold, D., Integrated Digital Services for Cable Networks. Master of Science thesis. Massachusetts Institute of Technology.1996
[GrMi97] Grundström, M., Mickos, R., ATM-tekniikka ja monipalveluverkot. Gummerus kirjapaino oy.1997
[Ha94] Halme, S. J., Televiestintäjärjestelmät. Otatieto Oy. 1994
[Hä96] Hämäläinen, P., Nykyajan näköpuhelimet. Tietokone. Toukokuu 1996, 99-106
[HöLeSi97] Hölttä, P., Lehtinen, K., Simula, T., Tietoliikennejärjestelmät ja –palvelut. Edita.1997
[JäLaLeLu93] Jämsänen, L., Lampikoski, K., Lehmonen, J., Luopajärvi, T., Teleopetusopas.1993
[Ke96] Kerttula, Esa., Multimedialla tiedon valtatielle.Edita.1996
[La94] Laubach, M., RFC: Classical IP and ARP over ATM. January 1994
[Li97] Liikenneministeriö., Suomalaisen tiedon valtatien tekninen kehitys. Liikenneministeriön julkaisu 16/1997
[LoLuVaPa97] Losquardo, G., Luglio, M., Vatalaro, F., Paraboni, A., An Advanced Satellite System to Provide Interactive Multimedia Mobile Services. European Transactions on Telecommunications and Related Technologies (ETT). Vol. 8 No. 4. July-August 1997, 379-391

[MaBa94] Mason, R., Basich, P., ISDN applications in education and training. Short Run Press Ltd. 1994

[Mi96] Minoli, D., Distance Learning Technology and Applications. Artech House, Inc.1996
[Mä95] Mäki, E., Näyttökuva seinälle. MikroPC. 2/1995. 44-51
[Mä97] Mäki, E., Datavideoprojektorien läpimurto. MikroPC 1/1997. 38-43
[Pl96] Platt, R., Why IsoEthernet Will Change the Voice and Video Worlds. IEEE Communications Magazine. April 1996, 55-59
[Ro97] Roberts, E., RSVP: A Priority Problem? Data Communications. May 1997, 58-64
[RoVa96] Ross, F. E., Vaman, D. R., IsoEthernet:An integrated Services LAN. IEEE Communications Magazine. August 1996, 74-84
[Sc96] Schaphorst, R., Videoconferencing and videotelephony:technology and standards. Artech House, Inc.1996
[St97] Stallings, W., Data and Computer Communications. Fifth Edition. Prentice-Hall International. 1997
[Ste97] Steinke, S., Rehab for Copper Wire. LAN Magazine. February 1997, 57-62
[StNa95] Steinmetz, R., Nahrstedt, K., Multimedia:computing, communications, and applications. Prentice Hall PTR.1995
[Vo94] Volotiainen, V., Tietoliikenne verkot ja päätelaitteet.WSOY. 1994

LIITE