Alkulause I sisällysluettelo II tiivistelmä III abstract IV lyhenteet V
Yüklə 254,85 Kb.
|
- Bu səhifədəki naviqasiya:
- 1 JOHDANTO
- 2 ETÄOPETUS
LYHENTEETADPCM Adaptive Differential PCM ADSL Asymmetric Digital Subscriber Line ARP Address Resolution Protocol ATM Asynchronous Transfer Mode BRI Basic Rate Interface BUS Broadcast and Unknown Server CD-DA Compact Disk-Digital Audio CIF Common Intermediate Format CIP Classical IP CELP Code Excited Linear Prediction CS-ACELP Conjugate Structure Algebraic Codebook Excitation Linear Prediction CSMA/CD Carrier Sense Multible Access with Collision Detection DCT Discrete Cosine Transformation FDDI Fiber Disributed Data Interface Gbit/s Gigabits per second HDSL High-bit-rate Digital Subscriber Line IEEE Institute of Electrical and Electronics Engineers IETF Internet Engineering Task Force IP Internet Protocol ISDN Integrated Services Digital Network ISO International Standard Organization ITU-T International Telecommunication Union-Telecommunication JPEG Joint Photographic Experts Group kbit/s kilobitd per second LANE LAN Emulation LCD Liquid Crystal Display LD-CELP Low-delay CELP LEC LAN Emulation Client LECS LAN Emulation Configuration Server LES LAN Emulation Server MAC Medium Access Control MBONE Multicast Backbone Network Mbit/s Megabittiä sekunnissa MCU Multipoint Control Unit MJPEG Motion JPEG MPEG Moving Picture Experts Group MPOA Multiprotocol Over ATM NICAM Near Instantaneously Companded Audio Multiplex OSI Open System Interconnection PC Personal Computer PCM Pulse Code Modulation PRI Private Rate Interface PVC Permanent Virtual Connection QCIF Quarter CIF RADSL Rate Adaptive Digital Subscriber Line RAT Robust Audio Tool SB-ADPCM Sub-Band ADPCM SDR Session Directory SDSL Single Digital Subscriber Line SVC Switched Virtual Connection TCP Transmission Control Protocol UTP Unshielded Twisted Pair VAT Visual Audio Tool VDSL Very-high-bit-rate Digital Subscriber Line VIC Video Conferencing Tool VLAN Virtual LAN VoD Video on Demand WB Whiteboard WWW World Wide Web 1 JOHDANTOTiedonsiirtotekniikan kehittymisen myötä on tietoverkkojen välityksellä tapahtuva opetus tullut entistä helpommaksi. Nykyisin jokapäiväisessä käytössä oleva tek-niikka mahdollistaa audiografiikan ja perinteisen puhelinneuvottelun lisäksi myös videoneuvottelun käytön opetuksessa. Tällöin päästään jo melko lähelle perin-teistä opetusmallia, jossa opettaja ja oppilaat ovat fyysisesti samassa tilassa ja pystyvät kommunikoimaan reaaliaikaisesti. Käytettävissä olevan videoneuvot-telun taso tosin vaihtelee vielä huomattavasti sen mukaan millainen siirtoyhteys neuvottelupaikkoja yhdistää. Vielä 80-luvulla ja 90-luvun alussa asennetut videoneuvottelulaitteistot olivat huomattavan kalliita ja ne asennettiin yleensä erityisesti niille varattuihin video-neuvottelutiloihin. Kalliiden laitteiden ja käytettävän tilan erityisjärjestelyiden vuoksi tilojen käyttö on jäänyt melko vähäiseksi, varsinkin opetuskäytössä. Tiloja ei ole voitu hyödyntää juuri missään muussa kuin varsinaisessa videoneuvottelu-käytössä. Usein laitteistot olivat myös melko vaikeakäyttöisiä, jolloin niiden käyt-töön vaadittiin ulkopuolinen henkilö videoneuvottelun käyttäjien. Erimerkkisten laitteistojen yhteensopivuudessa oli myös toivomisen varaa standardien kesken-eräisyyden vuoksi. Nykyään laitteistot ovat muuttuneet pienemmiksi, halvemmiksi ja helpommiksi käyttää. Esimerkiksi jo opetuskäytössä oleva multimediatietokone voidaan muuttaa toimivaksi videoneuvottelulaitteistoksi videokoodekkikortilla, videokame-ralla ja mikrofonilla. Verrattuna perinteisiin kiinteisiin videoneuvottelulaitteistoihin kustannukset ovat vain murto-osa. Samalla laitteistojen käyttökynnys alenee, koska voidaan käyttää jo olemassa olevaa laitteistoa ja tuttua opetustilaa. Tietoverkkojen avulla tapahtuva opetus mahdollistaa yhä useammalle mahdol-lisuuden osallistua sellaiseen opetukseen, joka ennen olisi vaatinut jatkuvaa matkustamista tai kokonaan toiselle paikkakunnalle muuttamista opetuksen ajaksi. Etäopetuksen avulla voivat myös pienillä paikkakunnilla tai pienissä kou-luissa olevat opiskelijat osallistua sellaiseen opetukseen, johon heillä ei muuten olisi mahdollisuutta osallistua. Tässä työssä on tarkoituksena selvittää millaisia videoneuvottelulaitteistoja voidaan käyttää etäopetuksessa. Työ liittyy Tampereen teknillisellä korkea-koululla toimivan Digitaalisen Median Instituutin ja matematiikan laitoksella toimivan Hypermedialaboratorion koordinoimaan Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) projektiin. Projekti kestää kolme vuotta (1.2.1996 – 1.2 1999) ja se kuuluu osana valtakunnalliseen Kansallinen Multimedia (KAMU) hankkeeseen. Työn alussa kerrotaan lyhyesti mitä on etäopetus. Multimediaverkkoja käsit-televässä luvussa esitellään yleisiä käytössä olevia multimedian välittämiseen soveltuvia verkkoja ja niiden ominaisuuksia, ja sitä miten hyvin ne soveltuvat videoneuvotteluun. Neljännessä luvussa käsitellään digitaalisen, tietoverkkoihin soveltuvan, videon ja äänen käsittelyssä käytettäviä menetelmiä, sekä mitä eri-laisia apuvälineita voidaan hyödyntää videoneuvottelun välityksellä tapahtuvas-sa etäopetuksessa. Viidennessä luvussa esitellään Tampereen teknillisellä kor-keakoululla tehtyjä etäopetuskokeiluja erilaisissa multimediaverkoissa. Kuudes luku sisältää yhteenvedon lisäksi pohdintaa mihin suuntaan ollaan menossa tulevaisuudessa. 2 ETÄOPETUSEnnen tietoverkkojen yleistymistä etäopetus on tapahtunut lähinnä kirjeen-vaihdon avulla. Etäopetusta on toki ollut myös sähköisen median välityksellä, niin radiossa kuin televisiossakin. Niissä opetus on kuitenkin ollut lähinnä seu-raamista ja varsinaisten tehtävien tekeminen ja varsinkin ohjaajalle palaut-taminen ja sitä kautta molemminpuolisen palautteen saaminen on ollut vähäistä. Ohjaaja ei ole saanut kuvaa siitä, miten opiskelijat ovat edenneet asiassa ja vastaavasti opiskelijoille on saattanut jäädä epäselvä kuva jostain asiasta, jota ei ole voinut tarkistaa ohjaajalta, vaikka oikeat vastaukset tehtäviin olisikin jaettu opetustapahtuman yhteydessä. Kirjeopiskelussa opettaja tai kurssin ohjaaja on tavallisesti ollut omalla paikkakunnallaan erillään varsinaisista opiskelijoista. Tehtävien jako opiskelijoille on toteutettu joko postin välityksellä lähetetyillä kirjeillä tai ajoittaisilla yhteisillä kokoontumisilla. Tehtävien palautus kurssin ohjaajalle on yleensä tapahtunut niin ikään postilaitoksen välityksellä. Modernimmassa versioissa tehtävien jako hoidetaan sähköpostin tai WWW-sivuston kautta ja tehtävien palautus sähkö-postilla. Yüklə 254,85 Kb. Dostları ilə paylaş:
|