LYHENTEET
ADPCM Adaptive Differential PCM
ADSL Asymmetric Digital Subscriber Line
ARP Address Resolution Protocol
ATM Asynchronous Transfer Mode
BRI Basic Rate Interface
BUS Broadcast and Unknown Server
CD-DA Compact Disk-Digital Audio
CIF Common Intermediate Format
CIP Classical IP
CELP Code Excited Linear Prediction
CS-ACELP Conjugate Structure Algebraic Codebook Excitation Linear Prediction
CSMA/CD Carrier Sense Multible Access with Collision Detection
DCT Discrete Cosine Transformation
FDDI Fiber Disributed Data Interface
Gbit/s Gigabits per second
HDSL High-bit-rate Digital Subscriber Line
HFC Hybrid Fiber Coax
IEEE Institute of Electrical and Electronics Engineers
IETF Internet Engineering Task Force
IP Internet Protocol
ISDN Integrated Services Digital Network
ISO International Standard Organization
ITU-T International Telecommunication Union-Telecommunication
JPEG Joint Photographic Experts Group
kbit/s kilobitd per second
LAN Local Area Network
LANE LAN Emulation
LCD Liquid Crystal Display
LD-CELP Low-delay CELP
LEC LAN Emulation Client
LECS LAN Emulation Configuration Server
LES LAN Emulation Server
MAC Medium Access Control
MBONE Multicast Backbone Network
Mbit/s Megabittiä sekunnissa
MCU Multipoint Control Unit
MJPEG Motion JPEG
MPEG Moving Picture Experts Group
MPOA Multiprotocol Over ATM
NICAM Near Instantaneously Companded Audio Multiplex
OSI Open System Interconnection
PAL Phase Alternating Line
PC Personal Computer
PCM Pulse Code Modulation
PRI Private Rate Interface
PVC Permanent Virtual Connection
QCIF Quarter CIF
RADSL Rate Adaptive Digital Subscriber Line
RAT Robust Audio Tool
SB-ADPCM Sub-Band ADPCM
SDR Session Directory
SDSL Single Digital Subscriber Line
SVC Switched Virtual Connection
TCP Transmission Control Protocol
UTP Unshielded Twisted Pair
VAT Visual Audio Tool
VDSL Very-high-bit-rate Digital Subscriber Line
VGA Video Graphics Array
VIC Video Conferencing Tool
VLAN Virtual LAN
VoD Video on Demand
WB Whiteboard
WWW World Wide Web
1 JOHDANTO
Tiedonsiirtotekniikan kehittymisen myötä on tietoverkkojen välityksellä tapahtuva opetus tullut entistä helpommaksi. Nykyisin jokapäiväisessä käytössä oleva tek-niikka mahdollistaa audiografiikan ja perinteisen puhelinneuvottelun lisäksi myös videoneuvottelun käytön opetuksessa. Tällöin päästään jo melko lähelle perin-teistä opetusmallia, jossa opettaja ja oppilaat ovat fyysisesti samassa tilassa ja pystyvät kommunikoimaan reaaliaikaisesti. Käytettävissä olevan videoneuvot-telun taso tosin vaihtelee vielä huomattavasti sen mukaan millainen siirtoyhteys neuvottelupaikkoja yhdistää.
Vielä 80-luvulla ja 90-luvun alussa asennetut videoneuvottelulaitteistot olivat huomattavan kalliita ja ne asennettiin yleensä erityisesti niille varattuihin video-neuvottelutiloihin. Kalliiden laitteiden ja käytettävän tilan erityisjärjestelyiden vuoksi tilojen käyttö on jäänyt melko vähäiseksi, varsinkin opetuskäytössä. Tiloja ei ole voitu hyödyntää juuri missään muussa kuin varsinaisessa videoneuvottelu-käytössä. Usein laitteistot olivat myös melko vaikeakäyttöisiä, jolloin niiden käyt-töön vaadittiin ulkopuolinen henkilö videoneuvottelun käyttäjien. Erimerkkisten laitteistojen yhteensopivuudessa oli myös toivomisen varaa standardien kesken-eräisyyden vuoksi.
Nykyään laitteistot ovat muuttuneet pienemmiksi, halvemmiksi ja helpommiksi käyttää. Esimerkiksi jo opetuskäytössä oleva multimediatietokone voidaan muuttaa toimivaksi videoneuvottelulaitteistoksi videokoodekkikortilla, videokame-ralla ja mikrofonilla. Verrattuna perinteisiin kiinteisiin videoneuvottelulaitteistoihin kustannukset ovat vain murto-osa. Samalla laitteistojen käyttökynnys alenee, koska voidaan käyttää jo olemassa olevaa laitteistoa ja tuttua opetustilaa.
Tietoverkkojen avulla tapahtuva opetus mahdollistaa yhä useammalle mahdol-lisuuden osallistua sellaiseen opetukseen, joka ennen olisi vaatinut jatkuvaa matkustamista tai kokonaan toiselle paikkakunnalle muuttamista opetuksen ajaksi. Etäopetuksen avulla voivat myös pienillä paikkakunnilla tai pienissä kou-luissa olevat opiskelijat osallistua sellaiseen opetukseen, johon heillä ei muuten olisi mahdollisuutta osallistua.
Tässä työssä on tarkoituksena selvittää millaisia videoneuvottelulaitteistoja voidaan käyttää etäopetuksessa. Työ liittyy Tampereen teknillisellä korkea-koululla toimivan Digitaalisen Median Instituutin ja matematiikan laitoksella toimivan Hypermedialaboratorion koordinoimaan Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) projektiin. Projekti kestää kolme vuotta (1.2.1996 – 1.2 1999) ja se kuuluu osana valtakunnalliseen Kansallinen Multimedia (KAMU) hankkeeseen.
Työn alussa kerrotaan lyhyesti mitä on etäopetus. Multimediaverkkoja käsit-televässä luvussa esitellään yleisiä käytössä olevia multimedian välittämiseen soveltuvia verkkoja ja niiden ominaisuuksia, ja sitä miten hyvin ne soveltuvat videoneuvotteluun. Neljännessä luvussa käsitellään digitaalisen, tietoverkkoihin soveltuvan, videon ja äänen käsittelyssä käytettäviä menetelmiä, sekä mitä eri-laisia apuvälineita voidaan hyödyntää videoneuvottelun välityksellä tapahtuvas-sa etäopetuksessa. Viidennessä luvussa esitellään Tampereen teknillisellä kor-keakoululla tehtyjä etäopetuskokeiluja erilaisissa multimediaverkoissa. Kuudes luku sisältää yhteenvedon lisäksi pohdintaa mihin suuntaan ollaan menossa tulevaisuudessa.
2 ETÄOPETUS
Ennen tietoverkkojen yleistymistä etäopetus on tapahtunut lähinnä kirjeen-vaihdon avulla. Etäopetusta on toki ollut myös sähköisen median välityksellä, niin radiossa kuin televisiossakin. Niissä opetus on kuitenkin ollut lähinnä seu-raamista ja varsinaisten tehtävien tekeminen ja varsinkin ohjaajalle palaut-taminen ja sitä kautta molemminpuolisen palautteen saaminen on ollut vähäistä. Ohjaaja ei ole saanut kuvaa siitä, miten opiskelijat ovat edenneet asiassa ja vastaavasti opiskelijoille on saattanut jäädä epäselvä kuva jostain asiasta, jota ei ole voinut tarkistaa ohjaajalta, vaikka oikeat vastaukset tehtäviin olisikin jaettu opetustapahtuman yhteydessä.
Kirjeopiskelussa opettaja tai kurssin ohjaaja on tavallisesti ollut omalla paikkakunnallaan erillään varsinaisista opiskelijoista. Tehtävien jako opiskelijoille on toteutettu joko postin välityksellä lähetetyillä kirjeillä tai ajoittaisilla yhteisillä kokoontumisilla. Tehtävien palautus kurssin ohjaajalle on yleensä tapahtunut niin ikään postilaitoksen välityksellä. Modernimmassa versioissa tehtävien jako hoidetaan sähköpostin tai WWW-sivuston kautta ja tehtävien palautus sähkö-postilla.
Dostları ilə paylaş: |