Alkulause I sisällysluettelo II tiivistelmä III abstract IV lyhenteet V

2.1 Televerkossa tapahtuva etäopetus (teleopetus)

Teleopetus [JäLaLeLu93] voidaan jakaa neljään ryhmään: audioteleopetuk-seen, tietokonevälitteiseen teleopetukseen, audiograafiseen teleopetuksen ja vi-deoteleopetukseen, joskin ryhmien välinen raja tekniikan kehityksen myötä on tullut melko häilyväksi. Suurin osa televerkoissa tapahtuvasta opetuksesta hoi-detaan nykyisin enemmän tai vähemmän tietokoneen avulla. Tietokoneet puo-lestaan ovat viime vuosina kehittyneet melkoisiksi multimediatyökaluiksi, joiden avulla voidaan tehokkaasti yhdistää tekstiä, kuvia, ääntä ja videokuvaa, sekä vä-littää kaikkia näitä elementtejä muille osapuolille.

Teleopetuksen perinteisin muoto on audioteleopetus, joka tapahtuu perinteisen puhelinyhteyden avulla. Puhelinyhteys voi olla joko kahden pisteen välinen, jol-loin kyseessä on aivan tavallinen puhelu, tai useamman eri pisteen välinen. Kun yli kaksi neuvottelijaa haluaa osallistua samaan keskusteluun yhtä aikaa, tarvitaan avuksi siltayksikkö, joka mahdollistaa yhtäaikaisen osallistumisen [HöLeSi97]. Yhteyden muodostaminen tapahtuu siten, että kaikki neuvotteluun osallistuvat soittavat siltaan tai silta voi vaihtoehtoisesti soittaa osallistujille päin yhteyden avaamiseksi. Silta huolehtii neuvottelun aikana puheen jakamisen eri osapuolille. Kun osapuolet haluavat puhelinneuvottelun, he tavallisesti tilaavat palvelun joltakin teleoperaattorilta.
Tietokonevälitteisessä teleopetuksessa opiskelijan ja opettajan välinen viestintä tapahtuu tietokoneiden välityksellä. Kummallakin osapuolella on käytössään jonkinlaisella verkkoyhteydellä varustettu tietokone ja sovellus, kuten sähköpos-ti, jonka avulla viestiminen tapahtuu. Tietokoneavusteiseen oppimiseen voidaan liittää muutakin oppimateriaalin hakua ja mahdollisten harjoitusten tekemistä tietoverkon välityksellä. Opiskelijat voivat esimerkiksi hakea harjoitustehtävänsä ohjeineen joltakin www-sivulta ja palauttaa tehtävän opettajalle vaikka sähkö-postin avulla. Interaktiivisempi tapa hyödyntää tietokoneita teleopetuksessa on kuitenkin käyttää jotain jaettua sovellusta. Jaettu sovellus on ohjelma, jota kaksi tai useampi osapuolia voi käyttää samanaikaisesti. Yleisimpiä jaettuja sovelluk-sia ovat piirustustaulut, jonne jokainen mukana oleva käyttäjä voi tehdä omia huomioitaan siten, että kaikki muutkin näkevät ja voivat vastaavasti tehdä omia kommenttejaan käsiteltävästä asiasta. Tietokonevälitteisessä teleopetuksessa voidaan toki hyödyntää myös erilaisia tietoverkon tarjoamia audiopalveluita, joilla osapuolet voivat olla keskenään ääniyhteydessä.
Audiograafisessa teleopetuksessa on ääniyhteyden rinnalle otettu mukaan sa-manlaisia teknisiä apuvälineitä kuin tietokonevälitteisessä teleopetuksessa, joil-la voidaan esimerkiksi välittää ennalta valmisteltua materiaalia tai työstää yhdes-sä jotakin materiaalia samanaikaisesti [MaBa94]. Audiograafinen teleopetus on periaatteessa yhdistää perinteisemman audioteleopetuksen ja modernimman tietokonevälitteisen teleopetuksen.
Videoteleopetuksessa kaikki osapuolet on varustettu videoneuvottelulaitteilla, jotka mahdollistavat liikkuvan kuvan ja tietysti myös äänen lähetyksen. Videoneuvottelun välityksellä on mahdollista siirtää paitsi kuvaa tapahtumaan osallistuvista henkilöistä, myös esimerkiksi erilaisia paperilla olevia dokument-teja yksinkertaisesti kuvaamalla niitä käytettävällä videokameralla. Ratkaisu ei kuitenkaan ole paras mahdollinen, varsinkin jos käytössä on vain yksi kamera ja sitä joudutaan siirtelemään tapahtuman aikana. Usein videoneuvottelulait-teistoihin onkin mahdollista lisätä useampia kameroita, joista yksi voi olla erikoisesti dokumenttien kuvaamiseen tarkoitettu erillinen dokumenttikamera. Videoteleopetuksessa käytettäviin laitteistoihin ja erilaisiin käyttöympäristöihin palataan tarkemmin myöhemmissä luvuissa

2.2 Etäopetusympäristöt

Etäopetusympäristöt voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri luokkaan sen mukaan missä opiskelu tapahtuu eli kotiin, kouluihin ja yrityksiin. Näistä tekee erilaisia ympäristöjä niiden käytettävissä olevat resurssit ja samoissa tiloissa olevien opiskelijoiden määrä. Resurssit vaikuttavat siihen, millaisia etäopetuksessa käy-tettäviä laitteita pystytään hankkimaan, ja suuri opiskelijajoukko siihen, millaisia välineitä joudutaan hankkimaan, jotta kaikki voisivat täysipainoisesti seurata ja osallistua opetukseen.

2.2.1 Kotona tapahtuva etäopetus

Kotiin suuntautunut etäpetus on perinteisesti tapahtunut pääasiassa radion ja television kaltaisten massaviestimien tai toisaalta postin välityksellä. Näitä me-netelmiä käytettäessä ei ole vaadittu mitään erityisiä panostuksia etäopetus-ympäristöön, mikäli televisio ja radio on jo kotona ollut. Opiskelu on sähköisiä viestimiä käytettäessä ollut pääasiassa erilaisten ohjelmien seuraamista ja mahdollisten tehtävien tekemistä ohjelman aikana. Kirjeopiskelussa opiskelija tekee tehtäviä kotonaan ja palauttaa vastaukset aikanaan ohjaajalleen, joka tar-kistaa vastaukset ja antaa opiskelijalle palautteen kirjeen muodossa.

Yhä enenevässä määrin on kuitenkin mahdollista käyttää kotonakin erilaisia tietokoneen avulla toimivia palveluita, kuten sähköpostia. Televerkkojen kautta kodeissa tapahtuva etäopiskelu on vielä tällä hetkellä melko rajoittunutta, koska suurin osa koteihin menevistä tietoliikenneyhteyksistä on toteutettu melko hitailla modeemeilla. Tulevaisuudessa ISDN-liittymien ja niitä seuraavien muiden digi-taalisten tilaajaliittymien, ja kaapeliverkon ja satelliittien kautta tapahtuvien data-yhteyksien yleistyessä, voidaan kodeissa alkaa käyttää samoja palveluita kuin kouluissa ja yrityksissä.

2.2.2 Koulussa tapahtuva etäopetus

Kouluissa tapahtuva etäopetus eroaa kotona tapahtuvasta etäopiskelusta muu-tamissa seikoissa, kuten opiskelijoiden määrässä ja käytettävissä olevassa tek-niikassa. Opiskelussa käytettävät välineet voivat pitkälle olla samat kuin kotona tapahtuvassa opiskelussa. Opetuksen välittäminen suurelle joukolle samaan ti-laan asettaa kuitenkin käytettävälle välineistölle joitain vaatimuksia.

Vaikka television tai radion välityksellä tapahtuva opiskelu ei juuri eroa opetuk-sen seuraamispaikan mukaan, on koulussa useimmiten huomattavasti suurempi joukko opetusta seuraamassa ja esimerkiksi televisio ruudun fyysinen koko aset-taa omat rajoituksensa opetusta seuraavalle joukolle. Jos joukko kasvaa niin suureksi, ettei opetusta enää kyetä seuraamaan tavallisesta televisiosta, on televisiokuva mahdollista heijastaa esimerkiksi seinälle tai videokankaalle video-tykin avulla.
Etäopetuksen avulla voivat myös pienillä paikkakunnilla tai pienissä kouluissa olevat opiskelijat osallistua sellaiseen opetukseen, johon heillä ei muuten olisi mahdollisuutta osallistua. Sen avulla on myös mahdollista vähentää jatkuvaa matkustamista opiskelupaikan ja asuinpaikan välillä.
Kouluissa viime vuosina tapahtunut nopea siirtyminen tulevaisuuden tietoyhteis-kuntaan suurien tietokonehankintojen ja nopeiden tietoverkkoyhteyksien kautta on tuonut niille kokonaan uudet mahdollisuudet tietoverkkojen kautta tapahtuvalle etäopetukselle. Suuremmissa kaupunkikeskuksissa lähestulkoon kaikilla kouluilla peruskouluista lähtien on jo jonkinasteiset kiinteät tietoverkko-yhteydet [AhIsSuTaVe97]. Samanlainen suuntaus on nähtävissä myös muissa kunnissa ja kuntainliitoissa eri puolella Suomea. Kehittyneet tietoverkkoyhteydet mahdollistavat erilaisten vuorovaikutteisten palveluiden ja sovellusten käytön etäopetuksessa kouluissa ja koulujen välillä Suomessa ja muualla maailmassa. Myöhemmissä luvuissa kerrotaan, millaisia laitteistoja voidaan käyttää tieto-verkossa tapahtuvassa etäopetuksessa, sekä millaisissa verkkoympäristöissä niitä voidaan tehokkaasti käyttää.

2.2.3 Yrityksissä tapahtuva koulutus

Yrityksissä tapahtuva etäopetus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Kiris-tyvässä globaalissa kilpailussa on yrityksen pidettävä oma henkilökuntansa mahdollisimman ammattitaitoisena jatkuvalla kouluttamisella. Usein yrityksen toi-minnat on hajautettu ympäri maailmaa erilaisista strategisista syistä. Henkilöstön edestakainen matkustaminen koulutuspaikan ja varsinaisen työpaikan välillä on paitsi kallista ja riskialtista, se myös kuluttaa tehokasta työaikaa[Mi96].