Memo/12/54 Bryssel 30. tammikuuta 2012. Usein kysyttyä: Erasmus-ohjelma

MEMO/12/54

Bryssel 30. tammikuuta 2012.

Usein kysyttyä: Erasmus-ohjelma

(IP/12/83)

1. Mikä on Erasmus-opintojakso ja kuka määrittää sen sisällön?

Erasmus-opintojakso kestää 3–12 kuukautta ja kuuluu erottamattomana osana opiskelijan opinto-ohjelmaan lähettävässä yliopistossa tai muussa korkea-asteen oppilaitoksessa. Hyväksytysti suoritettu opintojakso on hyväksyttävä kokonaisuudessaan osaksi tutkintoa, kuten opiskelijan, lähettävän oppilaitoksen ja vastaanottavan oppilaitoksen allekirjoittamassa ”opintosopimuksessa” sovitaan. Opintosopimus on eräänlainen epävirallinen sopimus, joka on tehtävä ennen opintojakson alkamista. Siinä esitetään täsmällisesti, mitä opintokokonaisuuksia opiskelija suorittaa. Ulkomaan opintojakson päätteeksi vastaanottava oppilaitos antaa opiskelijalle ja tämän lähettävälle oppilaitokselle raportin, johon on kirjattu sovitun ulkomaan opinto-ohjelman aikana tehdyt opintosuoritukset.

Erasmus-ohjelmaan osallistuvilla yliopistoilla ja muilla korkea-asteen oppilaitoksilla on oltava Erasmus-peruskirja, ja niiden on oltava sijaintimaansa kansallisten viranomaisten tunnustamia. Erasmus-peruskirjalla pyritään varmistamaan ohjelman laatu vahvistamalla perusperiaatteet ja sitoumukset, joita kyseisten oppilaitosten on noudatettava.

Jos opiskelijan lähettävällä korkeakoululla on ”laajennettu” Erasmus-peruskirja, opiskelija voi myös suorittaa ulkomaan työharjoittelun yrityksessä tai organisaatiossa. Lähettävän oppilaitoksen on hyväksyttävä ulkomaan jakso täysimääräisesti osaksi suoritettavaa tutkintoa harjoittelusopimuksen perusteella, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät ennen ulkomaan jakson alkamista.

2. Kuinka voi hakea opiskelijan Erasmus-apurahaa?

Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelmaan osallistuvan opiskelijan pitää täyttää seuraavat ehdot:

• 
  Opiskelijan pitää olla kirjautuneena tutkintoon tai tutkintotodistukseen (myös tohtoritutkintoon) johtavaan viralliseen opinto-ohjelmaan Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa korkeakoulussa jossakin 33 osallistujamaasta (27 EU-maata sekä Islanti, Kroatia, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Turkki).
  
• 
  Opiskelijan on pitänyt suorittaa vähintään ensimmäisen vuoden opinnot korkeakouluopinnoistaan (tämä ehto ei koske työharjoitteluja).
  

Suuri enemmistö EU:n yliopistoista ja muista korkea-asteen oppilaitoksista osallistuu Erasmus-ohjelmaan. Erasmus-apurahan hakemisesta kiinnostuneen kannattaa ottaa yhteyttä oman korkeakoulunsa kansainvälisten asioiden toimistoon tai Erasmus-toimistoon. Niistä saa tietoa kaikista Erasmus-vaihdoista, joihin oppilaitos osallistuu.

3. Kuinka moni opiskelija on osallistunut Erasmus-ohjelmaan?

Erasmus-ohjelma on kasvanut huomattavasti vuodesta 1987, jolloin se käynnistettiin. Opiskelijavaihtoihin osallistuneiden lukumäärän odotetaan ylittävän 3 miljoonan rajan lukuvuoden 2012–2013 aikana.

Edistyminen kohti 3 miljoonan opiskelijan tavoitetta



Opiskelemaan tai yritysharjoitteluihin ulkomaille lähtevien opiskelijoiden jakauma vuonna 2009–2010



4. Minkä suuruinen Erasmus-opiskelijoiden apuraha on?

Lukuvuonna 2009–2010 keskimääräinen kuukausittainen Erasmus-apuraha oli 254 euroa. Kysyntä on useimmissa maissa huomattavasti suurempi kuin saatavilla olevien apurahojen määrä. Vuonna 2009–2010 Erasmus-apurahan ulkomaan opiskelua tai työharjoittelua varten sai yli 213 000 opiskelijaa – kasvua edellisvuoteen oli 7,4 %, ja määrä oli uusi ennätys.

Apurahat myönnetään opiskelijoille lähettävän oppilaitoksen toteuttaman valintaprosessin jälkeen sitten, kun vastaanottava oppilaitos tai (työharjoittelujen osalta) yritys on hyväksynyt opiskelijat. Erasmuksen perusperiaate on, että vastaanottava oppilaitos ei saa periä opiskelijoilta opetusmaksuja.

Apurahan suuruus vaihtelee maittain, eikä sen ole tarkoitus kattaa opiskelijan kaikkia kuluja. Sen on tarkoitus kompensoida osittain elinkustannusten eroa toisessa maassa.

Euroopan komissio vahvistaa kuukausittaisen apurahan kattosumman vastaanottajamaittain; Erasmus-ohjelman toteuttamisesta vastaavat kansalliset toimistot ja korkeakoulut päättävät, kuinka suuri apurahan tulisi olla. Suurin osa pyrkii siihen, että apurahaa myönnetään mahdollisimman monelle edunsaajalle (opiskelijoille ja henkilöstölle), mutta jotkin maat maksavat suurempaa apurahaa pienemmälle edunsaajamäärälle. Kansalliset toimistot ja lähettävät oppilaitokset voivat esimerkiksi ottaa huomioon opiskelijan sosioekonomisen taustan ja lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen välisen välimatkan. Erasmus-apurahaan voi yhdistää muuta yliopiston, EU-maiden, alueiden taikka julkisten tai yksityisten tahojen tarjoamaa rahoitusta. Yhä useammat yksityisyritykset tarjoavat liikkuvuusapurahoja, ja entistä useammalla opiskelijalla on nykyisin mahdollisuus saada opintolainaa pankista.

5. Tukeeko Erasmus-ohjelma myös henkilöstön liikkuvuutta ja kielikursseja?

Kyllä. Kansalliset toimistot toteuttavat 33 osallistujamaassa Erasmus-intensiivikursseja, Erasmus-intensiivikielikursseja ja henkilöstön Erasmus-liikkuvuustoimia, joiden kautta opetus- ja muu henkilöstö voivat lähteä ulkomaille opettamaan tai työharjoitteluun.

Henkilöstön Erasmus-liikkuvuus

Opetustehtävät antavat opetushenkilöstölle mahdollisuuden suorittaa opetusjakson ulkomailla. Toisen maan korkeakoulussa suoritettavan jakson pituus voi vaihdella yhdestä päivästä (vähintään viidestä opetustunnista) kuuteen viikkoon. Tavoitteena on edistää opetuksen laatua ja korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä. Henkilöstön liikkuvuuteen käytetään 8 prosenttia Erasmuksen kokonaisbudjetista. Lukuvuonna 2009–2010 Erasmuksesta rahoitettiin 29 031 opetusjaksoa ja 8 745 koulutusjaksoa. Henkilöstökoulutusta on tarjolla myös muulle henkilöstölle kuin opetushenkilöstölle.

Henkilöstön liikkuvuuden lisääntyminen lukuvuodesta 2007–2008 lukuvuoteen 2009–2010



Erasmus-intensiivikurssit ja -intensiivikielikurssit

Intensiivikurssi on lyhyt opinto-ohjelma, joka kokoaa yhteen opiskelijoita ja opetushenkilöstöä vähintään kolmen osallistujamaan korkeakouluista. Kurssi voi kestää kymmenestä päivästä kuuteen viikkoon, ja sen aikana työskennellään tietyn aiheen parissa. Tarkoituksena on rohkaista sellaisten aiheiden opetusta, joita ei muuten opetettaisi kyseisissä korkeakouluissa, ja antaa opiskelijoille ja opettajille mahdollisuus tehdä yhteistyötä monikansallisissa ryhmissä. Erasmus-intensiivikurssien ominaispiirteitä ovat monitieteellisyys ja innovatiivisuus. Lukuvuonna 2009–2010 järjestettiin 384 intensiivikurssia, joihin osallistui yhteensä 12 606 opiskelijaa ja 4 378 opettajaa.

Erasmus-intensiivikielikurssit ovat vähän puhuttujen ja opetettujen kielten erityiskursseja. Kursseja järjestetään maissa, joissa näitä kieliä käytetään korkeakoulujen opetuskielenä. Erasmus-intensiivikielikursseja ei voi järjestää englannin, espanjan (kastilian), ranskan eikä saksan kielistä. Kurssien tavoitteena on antaa tuleville Erasmus-opiskelijoille kieli- ja kulttuurivalmennusta vastaanottajamaassa suoritettavaa liikkuvuusjaksoa varten. Lukuvuonna 2009–2010 järjestettiin 361 Erasmus-intensiivikielikurssia, joihin osallistui 5 386 opiskelijaa.

Muut toimet

Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto hallinnoi EU-tasolla verkostoja, monenvälisiä hankkeita ja muita keskitetysti hallinnoitavia toimia. Tarkoituksena on kehittää korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien (esimerkiksi yritysten) välille erityistoimintoja, joilla nykyaikaistetaan korkeakoulutusta ja toteutetaan ja kehitetään korkeakoulutuspolitiikkaa.

Korkeakoulujen Eramus-yhteistyöhankkeiden toiminta-alat vuosina 2007–2010



Erasmus-yhteistyöhankkeissa käsitellyt korkeakoulutuspolitiikan prioriteetit vuosina 2007–2010



6. Mikä on EU-maiden rooli Erasmus-ohjelmassa?

EU-maat osallistuvat ohjelman toteuttamiseen usealla tasolla. Ensinnäkin jokainen EU-maa lähettää kansallisen ministeritason edustajansa Euroopan unionin neuvostoon, joka hyväksyy lakeja ja koordinoi toimintalinjoja, muun muassa Elinikäisen oppimisen ohjelmaa, johon Erasmus kuuluu. Neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät yhdessä Erasmus-ohjelman budjetista seitsemäksi vuodeksi. Erasmuksen nykyinen vuosibudjetti on noin 450 miljoonaa euroa. Toiseksi, kansalliset viranomaiset yhteisrahoittavat kansallisen toimistonsa toimintakuluja ja valvovat Erasmus-ohjelman toteutusta maassaan. Elinikäisen oppimisen ohjelman toteutuksessa Euroopan komissiota avustaa elinikäistä oppimista käsittelevä komitea, joka koostuu jäsenmaiden edustajista. Jotta korkea-asteen oppilaitokset voivat saada Erasmus-peruskirjan osallistuakseen Erasmus-ohjelmaan, niiden on lisäksi oltava sijaintimaansa kansallisten viranomaisten tunnustamia.

7. Mikä on Yhteinen Erasmus?

Yhteinen Erasmus on Euroopan komission ehdottama koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen uusi rahoitustukiohjelma. Se käynnistyisi vuonna 2014, ja sen myötä osaamisen ja taitojen kehittämiseen osoitettavien varojen määrä kasvaisi huomattavasti. Yhteisen Erasmuksen perusperiaatteena on, että koulutukseen investoimalla voidaan auttaa ihmisiä hyödyntämään oma kehityspotentiaalinsa, hankkimaan uusia taitoja ja parantamaan uranäkymiään.

Yhteinen Erasmus -ohjelman virtaviivaistettu rakenne lisää ohjelman vaikuttavuutta, mikä käytännössä tarkoittaa opiskelijoille, harjoittelijoille, opettajille ja muille myönnettävien avustusten määrän lisäämistä. Liikkuvuus- ja yhteistyömahdollisuudet lisääntyvät uudessa ohjelmassa merkittävästi: tarjolla on enemmän rahoitusta ulkomailla tapahtuvaa opiskelua, harjoittelua, opettamista ja vapaaehtoistoimintaa varten korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten opiskelijoille sekä harjoittelijoille, opettajille, kouluttajille ja nuorisotyöntekijöille. Myös oppilaitoksille ja nuorisoalan organisaatioille tarjotaan aiempaa enemmän mahdollisuuksia osallistua kumppanuuksiin, joissa vaihdetaan hyviä toimintatapoja tai tehdään yhteistyötä yritysten kanssa innovoinnin ja työpaikkojen lisäämiseksi. Tukea myönnetään enemmän myös tietoteknisiin tukijärjestelmiin, joiden avulla koulut ja muut koulutuksen järjestäjät voivat olla yhteydessä toisiinsa internetin välityksellä (esimerkiksi e-ystävyyskoulutoiminta).

8. Miten Yhteinen Erasmus poikkeaa nykyisistä ohjelmista?

Perustavoite pysyy samana: parannetaan ihmisten taitoja ja sitä kautta heidän työllistyvyyttään sekä tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista. Yhteinen Erasmus korvaisi nykyiset seitsemän ohjelmaa. Se yhdistäisi nykyiset Elinikäisen oppimisen ohjelman (Erasmus, Leonardo da Vinci, Comenius ja Grundtvig), nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) ja viisi kansainvälistä yhteistyöohjelmaa (Erasmus Mundus, Tempus, Alfa, Edulink ja teollisuusmaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön keskittyvä ohjelma).

Nykyisten ohjelmien päätavoitteet (oppimiseen liittyvä liikkuvuus, yhteistyöhankkeet ja politiikan uudistamisen tuki) säilyvät, mutta sellaisten toimintojen rahoitusta lisätään, joiden systeemiset vaikutukset ovat voimakkaimpia ja joissa EU:n toiminta tuottaa selkeää lisäarvoa. Ohjelmaan sisältyy myös useita uusia innovatiivisia ehdotuksia, esimerkiksi maisterintutkintoa suorittavien opiskelijoiden opintolainan takausjärjestelmä Erasmus Master, osaamisyhteenliittymät ja alakohtaiset taitoyhteenliittymät. Yksittäisen ohjelman myötä soveltamissäännöt ja menettelyt yksinkertaistuvat ja kyetään välttämään pirstaleisuutta ja päällekkäisyyksiä. (Ks. IP/11/1398).

Vuodesta 2007 lähtien vuosittain noin 400 000 ihmistä on saanut EU-apurahan ulkomailla tapahtuvaa opiskelua, harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten. Komission ehdotuksen mukaan tämä luku lähes kaksinkertaistuisi.

Yhteinen Erasmus -ohjelmaa koskeva ehdotus on nyt neuvoston (27 jäsenvaltion) ja Euroopan parlamentin käsiteltävänä. Ne päättävät lopullisesti vuosien 2014–2020 rahoituskehyksestä.

9. Ketkä hyötyvät Erasmus-ohjelmasta?

Kohderyhmä	Tavoitteet	Budjetti 2009–2010	Osuus vuoden 2009–2010 budjetista	Edunsaajien lukumäärä 2009–2010	Talousarvio* 2012	Edunsaajien lukumäärä* 2012–2013
Korkea-asteen opiskelijat	Opiskelijat hankkivat uutta tietoa ja parantavat keskeisiä siirrettävissä olevia taitoja opiskelemalla tai suorittamalla harjoittelun ulkomailla.  {} Opiskelijat ovat hyvin valmistautuneita tuleviin työmarkkinoiden tarpeisiin. Parempi kielitaito ja kulttuurien tuntemus.	330 milj. euroa	77 %	213 000 opis-kelijaa (n. 20 % suoritti harjoittelun ulkomailla)	450 milj. euroa	280 000 opis-kelijaa (joista 30 % suorittaa harjoittelun ulkomailla)
Korkea-koulujen opetus-henkilöstö	Opetuksen laadun parantaminen vaihtamalla hyviä toimintatapoja ja innovatiivisia oppimismenetelmiä lyhyiden ulkomaan-opetusvierailujen tai  harjoittelujen kautta.	21 milj. euroa	5 %	30 500 ulko-maanjaksoa opettajille	28 milj. euroa	40 000 ulko-maanjaksoa opettajille
Korkea-koulujen muu kuin opetus-henkilöstö	Korkea-asteen oppilaitosten välisen kansainvälisen yhteistyön edistäminen lyhyiden koulutusvierailujen kautta.	5 milj. euroa	1 %	7 000 ulko-maanjaksoa muulle kuin opetushenki-löstölle	7 milj. euroa	9 500 ulko-maanjaksoa muulle kuin opetushenki-löstölle
Korkeakoulut	Korkeakoulujen nykyaikaistaminen ja vetovoiman lisääminen. Kansainvälisen akateemisen liikkuvuuden ja yhteistyön edistäminen. Opetussuunnitelmien lähentäminen työmarkkinoiden tarpeisiin. Yhteisopetusmahdollisuuksien luominen tiettyjen oppiaineiden osalta.	70 milj. euroa*	16 %*	3 000 oppi-laitosta	90 milj. euroa	Ei sovelleta.
Julkiset elimet, yhdistykset ja muut sidosryhmät	Kannustetaan näitä edistämään korkeakoulujen nykyaikaistamista yhteistyöhankkeiden ja erilaisten aloitteiden (viestinnän, selvitysten ja tutkimuksen jne.) avulla.	3 milj. euroa*	1 %*	Ei sovelleta.	4,3 milj. euroa	Ei sovelleta.
Yksityinen sektori	Parannetaan yritysten kilpailukykyä tietämyksen vaihdon avulla, ml. opetus korkeakouluissa. Koulutettavien ammattitaidon ja työllistettävyyden parantaminen. Työnantajien ja työmarkkinalaitosten osallistuminen innovatiivisten ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen.	1 milj. euroa*	<1 %*	27 000 isäntä-yritystä tai  organisaatiota	1,5 milj. euroa	Ei sovelleta.

* Arvioidut määrät

10. Mistä saa tilastotietoa Erasmus-ohjelmasta?

Tilastotietoja Erasmus-ohjelmasta saa seuraavalta sivustolta tai esitteestä ”Erasmus – facts, figures & trends – The European Union support for student and staff exchanges and university cooperation in 2009/2010”:

Tilastot: http://ec.europa.eu/education/erasmus/doc920_en.htm

Esite: http://ec.europa.eu/education/pub/pdf/higher/erasmus0910_en.pdf

Liite 1

Erasmus-lähettiläät

Ohjelmaan osallistuvat 33 maata ovat valinneet Erasmus-lähettiläitä. Kutakin maata edustamaan on valittu yksi opiskelija ja yksi opetushenkilöstön edustaja sen perusteella, miten Erasmus on vaikuttanut heidän ammatilliseen ja yksityiselämäänsä. Lähettiläät rohkaisevat muita opiskelijoita ja henkilökunnan jäseniä hyödyntämään ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia.

Country	Student Ambassador	Staff Ambassador
BE	Marc GOFFART from University of Ghent in 1990 (3 months) to Free University of Amsterdam (Netherlands)	Hugo MARQUANT Head of International Office and Erasmus Coordinator (1986-2003) Léonard de Vinci University College
BG	Boryana KLINKOVA from Burgas Free University in 2001 (3 months) to Chemnitz University of Technology (Germany)	Rumyana TODOROVA Vice-Rector for International Relations University of Shumen
CZ	Tomas VITVAR from Czech Technical University in Prague in 2000 (6 months) to Cork Institute of Technology (Ireland)	Milada HLAVÁČKOVÁ Erasmus department coordinator since 1998/99 VŠB – Technical University of Ostrava
DK	Nina SIIG SIMONSEN from Roskilde University in 2009 (4 months) to Mykolas Romeris University (Lithuania)	Connie VÆVER Lecturer VIA University College (TEKO Design)
DE	Katja KROHN from University of Greifswald in 2007 (5 months) to University of Oviedo (Spain)	Christiane BIEHL LLP/Erasmus institutional coordinator since 1997 University of Cologne
EE	Helen MARGUS from Tallinn University in 2005 (5 months) to University of Ioannina (Greece)	Sirje VIRKUS Lecturer and Erasmus departmental coordinator Tallinn University
IE	Jessica GOUGH from University of Limerick in 2009 (5 months) to Autonomous University of Barcelona (Spain)	Miriam BRODERICK Head of Department of Languages and Cultural Studies Dublin Institute of Technology
EL	Maria KALIAMBOU from Aristotle University of Thessaloniki in 1995 (6 months) to Ludwig-Maximilians-University of Munich (Germany)	Katerina GALANAKI-SPILIOTOPOULOS Head of International Relations / LLP/Erasmus ECTS institutional coordinator Athens University of Economics and Business
ES	Tomás SÁNCHEZ LÓPEZ from Polytechnic University of Valencia in 2002 (1 year) to Helsinki Metropolia University of Applied Sciences (Finland)	Fidel CORCUERA MANSO Vice-Rector of International relations University of Zaragoza
FR	Julien PEA from University of Franche-Comté 2003 (9 months) to University of Birmingham (UK)	Nathalie BRAHIMI Lecturer Lycée Ozenne
IT	Maurizio OLIVIERO from University of Perugia in 1988 (9 months) to University of Alicante (Spain)	Ann Katherine ISAACS Lecturer University of Pisa
CY	Stavroulla ANTONIOU from University of Cyprus in 2004 (6 months) to Roma Tre University (Italy)	Maria HADJIMATHEOU LLP/Erasmus institutional coordinator University of Cyprus
LV	Madara APSALONE from University of Latvia in 2006 (5 months) to Copenhagen Business School (Denmark)	Aleksejs NAUMOVS Rector Art Academy of Latvia
LT	Tadas ZUKAS from Mykolas Romeris University in 2001 (6 months) to Christian Albrechts University of Kiel (Germany)	Vilma LEONAVICIENE Lecturer Vilnius Pedagogical University
LU	Matthieu CISOWSKI from Paris IV – Sorbonne in 2000 to Bremen University (Germany)	Lucien KERGER Vice-President University of Luxembourg
HU	Piroska BAKOS from University of Pécs in 1998 to European University Viadrina Frankfurt Oder (Germany)	Mária DUDÁS Lecturer and institutional coordinator Óbuda University
MT	David FRIGGIERI from University of Malta in 2000 (7 months) to University of Rennes I (France)	John SCHRANZ Lecturer University of Malta
NL	Désirée MAJOOR from Utrecht University in 1987 (6 months) to Bologna University (Italy)	Bram PEPER Lecturer Erasmus University Rotterdam
AT	René KREMSER from Vorarlberg University of Applied Sciences in 2005 (5 months) to VAMK University of Applied Sciences (Finland)	Elena LUPTAK Docent and Erasmus departmental coordinator Konservatorium Wien University
PL	Diana DMUCHOWSKA from Medical University of Bialystok in 2005 (1 year) to University of Duisburg-Essen (Germany)	Ryszard ZAMORSKI Vice-Dean Bydgoszcz University of Technology and Life Sciences
PT	Filipe ARAÚJO from Catholic University of Portugal in 1999 (10 months) to LUMSA University (Italy)	José MARAT-MENDES Lecturer New University of Lisbon
RO	Laura Adelina POPA from Academy of Economic Studies Bucharest in 2008 (10 months) to Istanbul University	Ion VISA Rector Transilvania University of Brasov
SI	Jure KUMLJANC from Faculty of Tourism Studies Portorož in 2007 (6 months) to University College Birmingham (UK)	Vesna RIJAVEC Lecturer University of Maribor
SK	Jana VITVAROVÁ from University of Žilina in 2000 (5 months) to National Institute of Telecommunications, Evry (France)	Jozef RISTVEJ Vice-Dean for Development and International Relations University of Žilina
FI	Elina YLIPELKONEN from Seinäjoki University of Applied Sciences in 2006 to Protestant University of Applied Sciences Berlin (Germany)	Paula PIETILÄ Disability Coordinator University of Turku
SE	Karl-Fredrik AHLMARK from University of Gothenburg in 2008 (6 months) to Loughborough University (UK)	Hans ÅHL Swedish and Swedish as a second language Erasmus Intensive Language Course coordinator Mid Sweden University
UK	Kate SAMWAYS from Cardiff University in 2008 (10 months) to IT Institute for the Disabled in Aveyron (France) and Ca' Foscari University Venice (Italy)	Julia KENNEDY Erasmus institutional coordinator Robert Gordon University
HR	Jelena SIMIĆ from University of Rijeka in 2010 (4 months) to University of Wrocław (Poland)	Katica ŠIMUNOVIĆ Erasmus Faculty coordinator Josip Juraj Strossmayer University of Osijek
TR	Begum YURDAKOK from Ankara University in 2004 (9 months study exchange) and in 2008 (10 months training exchange) to University of Bologna (Italy) and Karolinska Institut Stockholm (Sweden)	Mr. Mustafa ÇOBAN Lecturer Akdeniz University Vocational High School of Health Services
IS	Ásgerður KJARTANSDÓTTIR from University of Iceland in 1997 (5 months) to Umeå University (Sweden)	Guðmundur HÁLFDANARSON Lecturer University of Iceland
LI	Gerold BÜCHEL from University of Liechtenstein in 2001 (6 months) to Catholic University of Lyon (France)	Hansjörg HILTI Lecturer University of Liechtenstein
NO	Frederik STRAND SARDINOUX from INSA Toulouse in 2008 (6 months) to Norwegian University of Science and Technology	Wolfgang LASCHET EU Programme coordinator Norwegian University of Science and Technology
CH	Marco AMHERD from Zurich University of the Arts in 2011 ( 10 months) to CESMD Toulouse (Centre d'Etudes supérieures Musique et Danse)	Antoinette CHARON WAUTERS Lecturer and International Relations coordinator University of Lausanne