Kansallinen näyttöaineisto

3.1.18Perussäätö (LV- tai IV-painotteinen)

Yleistä
Talotekniikan perustutkinnon perussäätö (LV- tai IV-painotteinen kokonaisuus) on valinnainen opintokokonaisuus. Opintokokonaisuus opiskellaan pääsääntöisesti 2. ja 3. luokalla.

Kaikilla Talotekniikan perustutkinnon opiskelijoilla on mahdollisuus valita tämä valinnainen opintokokonaisuus opiskeltavaksi. Opintokokonaisuuden sisältö soveltuu parhaiten LVI-asennuksen putkiasennusta tai ilmastointiasennusta opiskeleville. Putkiasentajat suorittavat LV-painotteisen ja ilmastointiasentajat IV-painotteisen kokonaisuuden.

Näytön kuvaus
LV-painotteisessa perussäädössä opiskelija laskee taulukkomitoituksella lämmitysverkoston linjasäätöventtiilien ja patteriventtiilien esisäätöarvot. Hän asettaa venttiileihin laskemalla saamansa arvot ja mittaa linjasäätöventtiilien todelliset vesivirrat verraten niitä laskettuihin. Hän mittaa pumpun vesivirran ja tarvittaessa muuttaa sitä, jotta päästään oikeaan kokonaisvesivirtaan. Hän tekee mittauksista ja säädöistä asianmukaisen pöytäkirjan.
Vaihtoehtoisesti

LV-painotteinen normaaleissa työmaaolosuhteissa (suunnittelija laskee esisäätöarvot). Opiskelija asettaa venttiileihin suunnittelijan laskemat esisäätöarvot sekä mittaa linjasäätöventtiilien ja pumpun todelliset vesivirrat verraten niitä laskettuihin. Hän ilmoittaa suunnittelijalle saamansa mittaustulokset, jolloin suunnittelija tekee mahdolliset korjauslaskennat. Opiskelija asettaa mahdolliset uudet säätöarvot, suorittaa mittaukset ja tekee mittauksista ja säädöistä asianmukaisen pöytäkirjan.

IV-painotteisessa perussäädössä opiskelija säätää pienen ilmanvaihtolaitoksen. Hän mittaa kanaviston mittalaitteista, säätöpelleistä ja venttiileistä ilmamäärät verraten niitä haluttuihin arvoihin. Tämän jälkeen hän säätää ilmanvaihtolaitoksen jollakin hallitsemallaan säätömenetelmällä. Mittaus- ja säätötuloksista hän laatii asianmukaisen pöytäkirjan.

Esimerkkejä näytöistä
Seuraavat esimerkit toimivat ideoinnin sekä suunnittelun malleina ja esimerkkeinä näyttötehtäviä valittaessa. Yksi esimerkin tasoinen tehtävä riittää näyttöön.
Esimerkki 1, LV-painotteinen kokonaisuus
Näyttönä esimerkiksi rivitalon tai omakotitalon patteriverkoston perussäätö. Kohteessa vähintään kolme kiertopiiriä.
Esimerkki 2, IV-painotteinen kokonaisuus
Näyttönä esimerkiksi. rivitalohuoneiston tai omakotitalon IV-kanaviston säätäminen.

Kanavistossa on muitakin säätölaitteita kuin venttiilit.

Näyttöympäristön kuvaus

Perussäätöjen näytöt annetaan rakenteilla tai käytössä olevassa kiinteistössä tai oppilaitoksessa.

Näytönantopaikka tulee käydä opiskelijan kanssa lävitse, jolloin hän pystyy hallitsemaan työturvallisuuteen liittyvät toimet.

Kaikkien työturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden pitää olla toteutettuina asiallisesti työsuojeluohjeiden ja -määräysten mukaisesti. Ennen näyttöä on selvitettävä turvalliset kulkureitit. Jos työskentely tapahtuu telineillä, on niiden turvallisuus tarkistettava ennen työn aloittamista.

Tarvittavien mittausvälineiden ja apuvälineiden on oltava saatavissa joko työpisteessä tai varastointipisteessä. Mittausvälineiden tulee olla käyttökunnossa.
Opiskelijan käyttöön on annettava yksi sarja näyttötehtäviin liittyviä piirustuksia, tarvittavat ohjeistukset ja -käyttöohjeet sekä tarvittavat nomogrammit ja tyhjä mittauspöytäkirja.
Näyttöjä ei voi antaa ryhmätyöskentelynä. Telineiden siirtämisessä voi olla mukana muitakin kuin näytönantaja.

Arviointi

ARVIOINNIN KOHTEET	ARVIOINTIKRITEERIT
	TYYDYTTÄVÄ T1	HYVÄ H3	KIITETTÄVÄ K5
TYÖPROSESSIN HALLINTA LV-painotteinen Säätöarvojen laskeminen Säätöarvojen asettaminen Jatkotoimenpiteet Dokumentointi IV-painotteinen Säätötapa Säätöarvojen laskeminen ja säädöt Dokumentointi	Opiskelija asettaa piirustusten mukaisesti esisäätöarvot patteri- ja linjasäätöventtiileihin sekä mittaa linjasäätöventtiilien ja pumpun vesivirrat. Mittauksista ja säädöistä opiskelija laatii pöytäkirjan. Opiskelija laskee ja selvittää nomogrammeista mittausten antamat ilmamäärät, joiden perusteella hän säätää venttiili- tai laitekohtaisen ilmamäärän. Opiskelija laatii työstään mittaus- ja säätöpöytäkirjan.	Opiskelija osittain laskee lämmitysverkoston venttiilien säätöarvot taulukkomitoituksella ja säätää verkoston hallitsemallaan säätötavalla. Opiskelija asettaa linjansäätöventtiilien ja patteriventtiilien esisäätöarvot sekä suorittaa linjansäätöventtiilien mittaukset ja mittaa pumpun vesivirran. Mittaustulosten perusteella opiskelija tekee joitakin jatkotoimenpiteitä, jotta verkosto säätötyössä päästään etenemään. Mittauksista ja säädöistä opiskelija laatii asianmukaisen pöytäkirjan. Opiskelija käyttää tuntemaansa säätötapaa. Opiskelija laskee ja selvittää nomogrammeista mittausten antamat ilmamäärät, joiden perusteella säätää ilmanvaihtolaitoksen. Opiskelija laatii työstään asianmukaisen mittaus- ja säätöpöytäkirjan.	Opiskelija laskee lämmitysverkoston venttiilien säätöarvot taulukkomitoituksella ja säätää verkoston hallitsemallaan säätötavalla. Opiskelija asettaa linjansäätöventtiilien ja patteriventtiilien esisäätöarvot sekä suorittaa linjansäätöventtiilien mittaukset ja mittaa pumpun vesivirran. Mittaustulosten perusteella opiskelija tekee jatkotoimenpiteet, jotka etenevät jouhevasti oikeassa järjestyksessä, jotta koko verkosto saadaan säädettyä halutulle tasolle. Mittauksista ja säädöistä opiskelija laatii asianmukaisen pöytäkirjan. Opiskelija valitsee kohteeseen sopivimman säätötavan ja säätötyön edetessä hän tarvittaessa pystyy vaihtamaan säätötapaa. Opiskelija laskee ja selvittää nomogrammeista säätötyön edetessä sen hetkiset mittausten antamat ilmamäärät, joiden perusteella hän säätää ilmanvaihtolaitoksen. Säädöt etenevät jouheasti ja säätömenetelmän mukaisesti oikeassa järjestyksessä. Opiskelija laatii työstään asianmukaisen mittaus- ja säätöpöytäkirjan.
Työtehtävän hallinta Työmenetelmät LV-painotteinen Säätötapa Työvälineiden valinta ja käyttö IV-painotteinen Säätötapa Työvälineiden valinta ja käyttö	Opiskelija tekee säätöjen asetukset. Opiskelija tietää jonkun säätötavan Opiskelija käyttää mittauksissa vesivirran- ja paineen mittauslaitetta. Opiskelija tietää jonkun säätötavan. Opiskelija osaa käyttää mittauksissa vesivirran- ja paineen mittauslaitetta.	Opiskelija tietää jonkun perussäätömenetelmän, jolloin hän osittain suorittaa varsinaisen säätötyön. Opiskelija tekee säädöt jollakin säätötavalla. Opiskelija käyttää mittauksissa normaaleja mittausvälineitä kuten vesivirran- ja paineen mittauslaite ja pintalämpötilamittari ja valintataulukot. Opiskelija tekee säädöt jollakin säätötavalla. Opiskelija käyttää mittauksissa normaaleja mittausvälineitä, kuten vesivirran- ja paineen mittauslaite ja pintalämpötilamittari ja valintataulukot.	Opiskelija tuntee jonkun perussäätömenetelmän, jolloin hän suorittaa varsinaisen säätötyön. Opiskelija tekee säädöt yleisimmillä säätötavoilla. Opiskelija valitsee ja käyttää mittauksissa normaaleja mittausvälineitä kuten vesivirran- ja paineen mittauslaite ja pintalämpötilamittari sekä valintataulukoita. Opiskelija tuntee ja tekee säädöt erilaisilla säätötavoilla. Opiskelija valitsee ja käyttää mittauksissa soveltuvia välineitä kuten paine-eroon, ilmannopeuteen ja tilavuusvirtaan perustuvia mittalaitteita ja erilaisia taulukoita ja nomogrammeja.
TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA LV-painotteinen IV-painotteinen	Opiskelija lukee LV- piirustuksia, joista hän selvittää mittaus- ja säätökohteet sekä esisäätöarvot. Opiskelija lukee IV- piirustuksia, joista hän selvittää mittaus- ja säätökohteet.	Opiskelija tietää yleisimpien lämmitysverkostojen toimintaperiaatteen, jolloin hän osittain säätää nämä verkostot. Opiskelija lukee järjestelmien piirustuksia, joista hän selvittää mittaus- ja säätökohteet sekä esisäätöarvot. Opiskelija tuntee yleisimpien ilmastointikanavistojen toimintaperiaatteen. Opiskelija lukee järjestelmien piirustuksia, joista hän selvittää mittaus- ja säätökohteet sekä halutut ilmamäärät.	Opiskelija tuntee yleisimpien lämmitysverkostojen toimintaperiaatteen, jolloin hän säätää nämä verkostot. Opiskelija lukee ja tulkitsee järjestelmien piirustuksia ja työselityksiä, joista hän selvittää mittaus- ja säätökohteet sekä esisäätöarvot ja pumpun vesivirta. Opiskelija tuntee yleisimpien ilmastointikanavistojen toimintaperiaatteen, jolloin hän pystyy käyttämään eri säätömenetelmiä ja säätämään nämä verkostot. Opiskelija lukee järjestelmien piirustuksia ja työselityksiä, joista hän selvittää mittaus- ja säätökohteet sekä halutut ilmamäärät.
TYÖTURVALLI­SUUDEN HALLINTA	Opiskelija toimii säätö- ja mittaustyömaalla työturvallisesti.	Opiskelija toimii säätö- ja mittaustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet.	Opiskelija huomioi ja noudattaa kaikkia rakennustyömaata ja säätö- ja mittaustyötä koskevia työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Hän huomioi ympäristössä ilmenevät turvallisuusriskit.
YHTEISET PAINotukset Kestäväkehitys	Opiskelija ymmärtää ilmavirtojen säädön merkityksen.	Opiskelija ymmärtää ilmavirtojen säädön merkityksen laitoksen toiminnan kannalta.	Opiskelija ymmärtää ilmavirtojen säädön merkityksen laitoksen toiminnan ja energiatalouden kannalta.