Russian and nis expertise Programme

Taulukko 2.2.1 Ohjelman pääaktiviteetit 1997 – 2000 sekä aloittaneet osanottajamäärät ja mentorit vuosikursseittain

Vuosikurssi I sl 1997 – 2000	Vuosikurssi II sl 1998 – 2000	Vuosikurssi III sl 1999 – 2000	Kurssi
15 ov yht. + maaharjoittelu	15 ov yht. + maaharjoittelu	15 ov yht. + . Petroskoin matka 1 ov, harjoittelut	Laajuus
sis.opintomatkan Pietariin; pakollisen maaharjoittelun; portfoliokurssin; mentoroinnin; vapaavalintaiset osiot	sis. opintomatkat Pietariin ja Brysseliin; vap. ehtoisen maaharjoittelun; portfoliokurssin; mentoroinnin; vapaavalintaiset osiot	sis. opintomatkat Moskovaan, Brysseliin ja Petroskoihin; vap. ehtoisen maaharjoittelun; Project Cycle Management –kurssin; mentoroinnin; vapaavalintaiset osiot	Aktiviteetit
N = 15	N = 16	N = 25	Mentorit
			Yhteeensä N= N= 99 joista 35 % miehiö
naisia 17 /68% , miehiä 8/ 32%	naisia 72% / 18 miehiä 11/ 28%	naisia 19 / 55% miehiä 16/ 45%	sukupuolijakau
Helsinki 20, Kotka 5 N= 25	Helsinki 22, Oulu ja Kajaani yht. 17 N= 39	Helsinki 35, (+ 5 ylim. osall. Brysselin osiossa ja 6 Petroskoin) N = 46	Aloittaneet Ryhmät , os.. N

Ohjelman kaikille yhteinen kehikko on ollut seuraavanlainen:

Taulukko 2.2.2. Ohjelman yhteiset opinnot 1997 – 2000 ja niiden laajuus

1.Oppimisen työvälineet HOPS:n laatiminen, euro-cv:n laatiminen	1 ov
2. Pienryhmätyöskentely ja mentorointitapaamiset	2 ov
3. Portfoliokurssi (I ja II vsk) ja PCM työskentely (II ja III vsk)	2 ov
4. Maantuntemus ja EU:n rahoitusinstrumentit-seminaari, kirjallisuus ja esseet ml. Effective negotiator –osio	3 ov
5. Opintomatkat Venäjälle ja Brysseliin	1 ov /matka
6. Valinnaiset opinnot esim. VIE-maisterikoulun ohjelmasta	5 ov minimi
7. Pakollinen (I vsk) tai vapaaehtoinen maaharjoittelu (II ja III vsk)	maininta todistuksessa

Seuraavassa ohjelman lyhyt esittely osioittain sekä kommentit muutoksista alkuperäiseen malliin:

1. 
   Oppimisfilosofia, HOPS: n laadinta. Valmennuksen oppimisfilosofiana on ollut itseohjautuva, työelämässä tarvittaviin taitoihin sovellettu, ennen kaikkea projekti- , tiimi- ja verkostotaitojen vahvistamiseen tähtäävä, ja omat lähtökohdat ja edellytykset huomioonottava aikuisoppimisen malli, ns. action learning. Tähän ajatusmalliin ja työmenetelmään perustuen valmennettavat ovat laatineet henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa eli HOPS:insa tavoitteet, toimintakokonaisuudet ja aikataulutuksen. Aikataulusuositus on ollut 1,5 v., mutta siitä on tarpeen vaatiessa joustettu: opintojen suorittaminen työn ohella vaatii aina yhteensovittamista sekä työtilanteen muutosten että työnantajan määräysten huomioimista. Vaikka suurin osa työskentelyä on ollut yhteistä (10 ov), on HOPS on tavoitteidensa ohella sisältänyt vapaavalintaisia osioita ( 5 ov). 5 ov:n vapaavalintaisten osioiden minimin lisäksi osan opiskelijoista tavoitteissa on ollut suositeltava maaharjoittelu, jota ei ole opintoviikotettu erikseen. Harjoituspaikkojen etsimisessä on avustettu parhaan mahdollisuuden mukaan.
   

Ohjelman vetäjä ja konsultit ovat tukeneet opetussuunnitelmien työstämistä. Suoritusten aikatauluja on lykätty tarvittaessa aina v. 2000 loppuun.

2. 
   Pienryhmätyöskentely ja mentorointi
   

Pienryhmätyöskentelyn tavoitteena on ammattiryhmiin ja/tai yhteiseen kiinnostukseen perustuva hankeaihioiden synnyttäminen ja työstäminen, tiedon ja kokemuksen aktiivinen vaihto, asiantuntijoiden keskinäinen verkostoituminen. Työmuotoja ovat tapaamisten ohella sähköposti ja muu televiestintä, kokemuksen vaihto ja projektissa tarvittavan tiedonhaun jakaminen ryhmän osanottajien kesken.

Pienryhmiä muodostui löyhästi toimialoittain: ammatillinen opetus, ympäristöhankkeet, kansalaisjärjestöt, sosiaali- ja terveyssektori, julkishallinto ja liikkeenjohto. Lisäksi syntyi aktiivinen tietoyhteiskunta-hanke, joka sittemmin muovautui suomalaisten ja venäläisten opettajien avoimen oppimisympäristön sisällön kehittämisen twinning-hankkeeksi, jolle haetaan paraikaa rahoitusta.

Mentoritoiminnan tavoitteet liittyvät välittömästi kunkin valmennettavan hopsin tavoitteisiin. Henkilökohtaisen mentorin tehtävänä on tukea valmennettavaa tämän kirjaamien tavoitteiden saavuttamisessa. Mentoroinnista jaettiin kirjallinen paketti, tämän lisäksi järjestettiin starttitilaisuus jonne mentorit myös kutsuttiin. Mentoriparit laativat keskenään sopimuksen mentoroinnin tavoitteista, sisällöstä, tapaamisajoista. Jakson päätyttyä kumpikin osapuoli laati lyhyen raportin kuvaillen sitä, miten asetetut tavoitteet olivat jakson aikana toteutuneet.

Pienryhmätyöskentelyn ohjaamisesta ja mentoritoiminnan koordinoinnista vastasivat Ulla Koskus-Nieminen (I ryhmän mentortoiminta) ja muutoin Elina Kahla.
3. Portfoliokurssi (I ja II vsk)/ PCM työskentely (II ja III vsk)
Osana itseohjautuvaa oppimista opiskelijat (I ja II vsk) laativat näyteportfolion, ts. laajan dokumentoinnin omasta erityisosaamisestaan, projekteistaan työnäytteineen jne. Näyteportfolion tarkoituksena on systematisoida oppimispäiväkirjan käyttöä, dokumentoida omia työnäytteitään (mm. esseet, raportit, selvitykset, konsulttitoimeksiannot, laaditut opetusmateriaalit), hankkia systemaattisesti palautetta omasta toiminnastaan asiakkailta, sidosryhmiltä ja mentorilta. Portfolio-opetuksesta vastasivat Taina Mäntyranta ja Elina Kahla.

EU:n kaikissa projekteissaan käyttämän projektihallinnan kehyksen (Logframe / Project Cycle Management) tuntemiseen ja sen käytön soveltamiseen hankeideoissa tutustuttiin I ja II vsk:lla ja III:lla se muodosti oman moduulin, joka korvasi näyteportfoliokurssin. Korvaaminen tehtiin sen vuoksi, ettei molempiin aihepiireihin löytynyt tilaa muutoinkin runsaassa ohjelmassa. Logframemallista projektihallinnassa koulutti Ari Arsalo, PCM:sta Kristiina Jokelainen.

4. Maantuntemus ja EU:n rahoitusinstrumentit-seminaari, kirjallisuus ja esseet ml. Global

thinking/ Effective negotiator

Transitiomaiden kehityksen teoriaan ja käytäntöön painottuva moduuli, jossa painopisteenä Venäjä, eritoten lähialueyhteistyö ja Baltia. Maantuntemusopetus oli alustus- ja luentomuotoista, jossa pääpaino kohdistui transitiomaiden politiikkaan ja hallintoon sekä transition käsitteen ymmärtämiseen. Transitiomoduulista luentoineen ja kirjallisine suorituksineen vastasi Markku Kivinen. Suurin osa maantuntemukseen liittyvistä aiheista: projektien esittelyt, tutustumiset hallintoelinten toimintaan ja rahoitusinstrumentteihin toteutui läpäisyperiaatteella; kotimaan jaksojen lisäksi niihin perehdyttiin opintomatkojen aikana.

Monikulttuurisuuden aspektia käsiteltiin eri tavoin, mm. roolipelien avulla, NLP-tekniikalla (I ja II vsk, Global thinking, kouluttajana Maritta Sarenti), neuvottelutaidon kielellisen tehokkuuden jaksolla (III vsk, Effective negotiator, kouluttajina Leena Evesti ja Phillip Money). Lisäksi osioon liittyi valinnaista kirjallisuutta ja essee.

5. Opintomatkat Venäjälle ja Brysseliin
I vsk opintomatka suuntautui Pietariin, tavoitteena oli tutustua monipuolisesti EU:n Taciksen ja kansallisen lähialueyhteistyön hankkeisiin ja niiden hallinnointiin. II vsk opintomatkat suuntautuivat samoin periaattein Pietariin sekä lisäksi Brysseliin, jossa tavoitteena oli EU:n komission itäyhteistyön toimielimiin, parlamenttiin, konsulttiyritysten ja suomalaisten edustustojen toimintaan tutustuminen. III vsk teki Pietarin sijaan matkan Moskovaan, Venäjän kansallisen päätöksenteon ja hallinnon kannalta keskeisiin toimielimiin tutustuen; sekä Brysseliin samoin periaattein kuin edellisenä vuotena. Ylimääräisenä opintomatkana toteutettiin Venäjä tietoyhteiskunnaksi -pienryhmän toimeenpanema virtuaaliopetuksen ja

-asioinnin suomalais-venäläisen yhteishankkeen kehittämiseen tähtäävä seminaari Petroskoissa (18-21.6.2000), ja sen jatkoseminaari Suomessa (2. – 8.10.2000).

Opintomatkojen suunnittelusta vastasi työryhmä: Elina Kahla (I-III vsk), Ella Karjalainen (I vsk), Eeva-Maarit Kujala ja Kaija Laitinen (II vsk) ja Kristiina Jokelainen, (Brysselin opintomatkojen toteutus II ja III vsk).
6. Valinnaiset opinnot esim. VIE-maisterikoulun ohjelmasta

VIE-maisterikoulun tarjonnasta poimittiin mm. Venäjän ja Itä-Euroopan historiaan, filosofiaan ja poliittiseen järjestelmään liittyviä kokonaisuuksia. HKKK:n Itämeren liiketoiminnan kehittämisen kesäkoulu 2000 oli suosituin yksittäinen moduuli. Opintoja oli tarjolla eri paikkakunnilla; syksyllä 2000 järjestettiin maisterikoulun puitteissa myös ensimmäiset virtuaalikurssit. Suosituiksi osoittautuivat Suomen Pankin/BOFIT:n järjestämät lyhytseminaarit, joita liike-elämän palveluksessa työskentelevät pitivät erityisen hyödyllisinä.

Monet erityisesti ammattikorkeakoulujen opettajista sisällyttivät monipuolisia opintoja HOPS:iinsa: usean hengen ryhmä opiskeli Pietarissa Aleksanteri Nevskin lavrassa ortodoksisen kulttuurin kurssilla. Yksi valmennettava tutustui Korolevon avaruuskomentokeskuksen järjestämällä Space around us - kurssilla ”galaksin fysiologiaan ja filosofiaan sekä kosmonauttien koulutukseen”.

Ammatinharjoittajina toimivista jotkut suorittivat opintojaan käytännön työnäyttein: yksi toimittaja laati sarjan eri Tacis-hankkeita käsitteleviä, kurssin luentoihin perustuvia radio-ohjelmia, toinen lehtiartikkeleita ja tv-ohjelmia.

Aleksanteri-instituutti vastasi esseiden ja raporttien tarkastamisesta.
7. Pakollinen (I vsk) tai vapaaehtoinen maaharjoittelu (II ja III vsk), projektityöt
Ohjelmassa katsottiin ehdottoman tärkeäksi maaharjoittelu jossain Tacis- tai vastaavassa projektissa jossain kohdealueella. I vsk:n opiskelijoille tämä oli pakollista. Toteutuneita harjoittelujaksoja edustavat seuraavat. Jollei erikseen mainintaa, yhdessä paikassa harjoitteli yksi henkilö
- Suomen Pietarin instituutti

- Pietarin Tacis-toimisto

• 
  Pietarin SME-keskus (yleishallinto),
  
• 
  Hallinnon kehittämiskeskus (sopimuskäytäntö),
  
• 
  Harkovan sähkötekninen instituutti (tiedotustoimiston liiketoimintasuunnitelman laatiminen (business plan) (2 henkilöä),
  
• 
  Pietarin opetushallinto, (yhteistyön koordinointi)
  
• 
  Pietarin gallerioiden kartoitus kaupunkien välistä taidenäyttelyprojektia varten
  
• 
  Taiga-metsä-hankkeen koordinointi
  
• 
  huumekasvatusprojekti Romaniassa
  
• 
  Moskovan sosiaalisektorin Tacis-hanke
  
• 
  terveyskäyttäytymistä koskevan kyselytutkimuksen toteutus Vologdassa
  
• 
  sairaaloiden saneerauksen suunnittelu Mongoliassa
  
• 
  sosiaalilainsäädännön ja laskutuksen reformi Latviassa
  
• 
  Pietarin alueen terveyskysely
  
• 
  JYKESin hankkeissa harjoittelu
  
• 
  Petroskoin yliopiston internet-keskuksen toiminnan ja yhteistyömahdollisuuksien kartoitus ( 3 henkeä)
  
• 
  Tacis CBC SPF Kiteen kaupunki ja Prääsän piiri (kunnallistekniikan kehittäminen)
  
• 
  verkkojen rakentaminen Baltiaan (Soneran hanke).
  

Harjoittelu toteuttaminen ja sen kustannukset
Lisäksi neuvoteltiin useista muista harjoittelujaksoista, jotka kuitenkaan eivät syystä tai toisesta toteutuneet välittömästi alkuperäisen kurssin puitteissa, mutta kuitenkin välillisesti olivat sen seurausta tai heijastuivat tehtyyn päätökseen harjoittelusta (juttu- ja opintomatkat maisterikoulun mukana Venäjän pohjoisosiin).

Osa valmennettavista, erityisesti ammatinharjoittajista vastasi itse harjoittelun oleskelu- ja matkakustannuksista, osalla työnantaja korvasi aiheutuneet matka- ja majoituskulut. Ihanteellisimmassa tapauksessa asiantuntijalle maksettiin jaksosta rahapalkka projektin budjetista.

II ja III vsk.lla pakollinen harjoittelu muutettiin vapaaehtoiseksi, sillä keinoja taata haastavaa projektiharjoittelupaikka jokaiselle ei instituutilla ollut: valmennettavien kompetenssi ei aina osunut yksiin konsulttitoimistojen kysynnän kanssa eikä johtanut rahapalkkaperusteiseen harjoitteluun, toisaalta työttömyysuhan alaisilla ei ollut varaa matkustaa omalla kustannuksellaan; joskus taas tarjotut paikat eivät sopineet eri syistä johtuen.

Omien hankeaihioiden työstäminen projekteiksi osoittautui suosituimmaksi tavaksi yhdistää projektityö ja maaharjoittelu.

Esimerkkejä projekteista:

• 
  Virtuaaliopetuksen kehittäminen amk-opettajille
  

- Viipurin Monrepos-puiston kunnostus (BISTRO)

• 
  CBC hankkeet, useita
  
• 
  Maitotila Venäjällä (TACIS)
  
• 
  Ympäristökasvatus (Interreg)
  
• 
  Harkovan radioteknisen instituutin BISTRO-hanke
  
• 
  Baltian sosiaalikasvatus
  
• 
  Baltian naisyrittäjyys
  
• 
  Pohjoisten alueiden vesialueiden instituutti (Petroskoissa)
  

Projektiryhmässä oli yleensä hankkeen omistaja, konsultteja ja arvioija. Hankkeiden aihioita esiteltiin ohjelman toisella jaksolla ja tuloksia toiseksi viimeisellä. Hankkeiden käsittelyn sykli päätöksentekoelimissä ei luonnollisesti noudattanut seminaarin aikatauluja, niinpä seminaariesittelyissä ja opponoineissa keskityttiin hankkeen rakenteen, syklin ja keskeisten vahvuuksien ja heikkouksien esilletuomiseen ja niistä keskusteluun.