SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN JA YHTEISTEN PALVELUIDEN ORGANISOINTI
VALMISTELUTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI
1. TEHTÄVÄ 2
2. TYÖN LÄHTÖKOHDAT 3
2.1 Yleistä 3
2.2 Kainuun sote-toimiala 4
2.3 Valmistelun keskeiset haasteet 5
3. NYKYTILANNE 5
3.1 Organisaatiorakenne 5
3.2 Tutkimus ja kehittämistoiminta 7
3.3. Yhteisten palveluiden tavoitteet ja toiminta 8
4. TYÖRYHMÄN TOIMINTA 9
4.1. Kokoonpano 9
4.2 Kokoukset ja toimintatavat 9
4.3 Tuke-toiminnan sisällön valmistelu 9
4.3.1 Käsitteet ja lähtökohdat 9
4.3.2 SWOT-analyysin yhteenveto 10
4.3.3 Tulosaluejohtajien näkemykset ja odotukset tuke-toiminnasta 11
4.3.4 Yhteenveto tuke-toiminnan tehtävistä ja sen toimintatavoista 13
4.4 Yhteisten palveluiden organisaation valmistelu 14
4.4.1 Lähtötilanne 14
4.4.2 Soten järjestelmävastaavien organisoinnin valmistelu 15
4.4.3 Potilaskertomusarkiston organisoinnin valmistelu 16
4.4.4 Muut valmistelussa käsitellyt asiat 17
4.4.5 Henkilöstön kannanotot 18
5. TYÖRYHMÄN ESITYKSET 20
5.1 Tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelutoiminta 20
5.2 Soten yhteisten palveluiden organisointi 22
5.3 Vaikutusten arviointi 25
6. JATKOTOIMET 26
6.1 Esitys päätöksenteon valmistelusta 26
6.2 Muut jatkotoimet 27
Sosiaali- ja terveystoimialan johtoryhmä on käsitellyt suunnitelman soten tutkimus- ja kehittämistoiminnan (jäljempänä tässä raportissa muodossa tuke) uudelleenorganisoinnin valmistelusta 12.2.2009:
Sosiaalialan julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa on aiemmin ollut varsin heikosti organisoitua ja rahoitettua ja siltä on puuttunut niin valtakunnallinen kuin alueellinenkin tukirakenne, paikallistasosta puhumattakaan. Osaamiskeskusten perustaminen ja sosiaalialan hanketoiminnan laajentuminen on merkinnyt viime vuosina muutosta parempaan. Kuitenkin pysyvää tutkimus- ja kehittäjähenkilöstöä on ollut vain suurimmissa kaupungeissa, eikä pienemmillä kunnilla toisaalta ole ollut mahdollisuutta kehittämiseen juuri lainkaan.
Kehittämisyksiköiden tehtävät muokkautuvat alueellisten tarpeiden mukaan ja niitä ovat mm:
Terveydenhuollon kehittämiseen kohdistuu samankaltaisia tavoitteita kuin sosiaalipalveluissa. Vaikka terveydenhuoltoon liittyvä tutkimustoiminta on perinteiltään vahvaa ja kehittyneempää kuin sosiaalihuollossa, myös tähän liittyvät tarpeet muuttuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rakenteiden uudistuessa. Etenkin yhteisessä sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatiossa on perusteltua, että kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamistyö ja PARAS-hankkeen toteutus ohjaavat palvelujärjestelmän kehittämistä yhtenäisempään suuntaan.