Sosiaalityön henkilöSTÖn tehtäVÄrakenteen ja työolojen kehittäminen kainuussa 2006 – 2008

2.2 Kainuun sote-toimiala

Kainuun maakunta -kuntayhtymä tuottaa kainuulaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Kunnallisten peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiirien sijaan kuntayhtymä muodostaa yhden organisaation. Maakunnallisen tason toiminnassa eri seutujen tai toiminta-alojen tarpeet, haasteet ja mahdollisuudet ovat erilaisia perinteiseen kuntamalliin verrattuna.

Kuntayhtymä vastaa myös lakisääteisistä aluekehitystehtävistä. Konsernihallinnon osana toimii mm. alueiden käytöstä, maakuntasuunnittelusta sekä hankerahoituksesta vastaavat yksiköt. Nämä toiminnot eivät sisällä koulutus- tai sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistehtäviä tai resursseja.

Kainuun maakunta -kuntayhtymän sote-toimiala käyttää vuosittain tutkimus- ja kehittämistoimintaan noin prosentin kokonaismenoistaan. Ns. kiinteitä resursseja on vähän, mutta laajalla eri tahojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä voimavarat on pystytty moninkertaistamaan. Tähän kokemukseen nojaten toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisoinnilla ja toimintatapojen kehittämisellä voidaan edelleen saavuttaa laajempaa hyötyä palveluiden ja muun oman toiminnan parantamiseksi.

Kainuussa toimii Oulun yliopiston alainen Kajaanin yliopistokeskus (KYK). Sote-palveluiden alalta tämä tuottaa varhaiskasvatuksen opettajia. Myös muiden alojen yliopistotasoista koulutusta alueelle saadaan mm. erillisohjelmien kautta. Yliopistotasoisen koulutuksen säilymistä ja elinvoimaisuutta pidetään alueellisen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeänä. Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyy jatkossa ns. korkeakoulukonsortion muotoon, jonka oletetaan parantavan alueen koulutustoimintaa. Nykyisin Kajaanin amk kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia, mutta sosiaalihuollon opetus ei sisälly koulutustuotantoon. Kajaanin ammattiopisto tarjoaa toisen asteen koulutusta, mm. lähihoitajakoulutusta.
Oppilaitosten kanssa tehtävä tutkimus- ja kehittämisyhteistyö on erittäin keskeistä osaavan työvoiman ja maakunnan uudistumispotentiaalin kannalta. Toimialan sisällä ja yhteistyössä kumppaneiden kanssa tehtävät ratkaisut tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseksi nähdään tärkeäksi askeleeksi tulevaisuuteen.

2.3 Valmistelun keskeiset haasteet

Työryhmälle annettu tehtävä on kaksiosainen: valmistella tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisointia ja selkeyttää samalla soten johdon tuen rakennetta. Tehtävä määrittyy uudelleenorganisointityöksi, jonka tavoitteena on parantaa toimialan hallintoon, yhteisiin palveluihin sekä erityisesti kehittämiseen liittyvää työskentelyä.

Organisaatiorakenteen osalta keskeisiksi haasteiksi nähdään sote-johdon tuen rakenteen ja johtamisen selkeyttäminen. Nykyinen johdon tuen organisaatio sisältää asiantuntijatehtäviä toiminnan keskeisiltä osilta, joten ryhmän tehtävälle on hyvät edellytykset. Sote-johdon tuen organisointia muuttamalla voidaan selkeyttää varsinaisia johdon tuen funktioita ja muita toimialan kehittämiseen liittyviä toimintoja.
Tuke-toiminnan roolin kehittäminen, paitsi arjen käytäntöjen ja asiakaspalvelutoiminnan edistämisessä, myös ennakoivan ja innovoivan asiantuntijuuden osalta, on tärkeää. Kehittämistoiminnan osalta tärkeänä nähdään myös kumppanuuksien hoitaminen oman organisaation ulkopuolelle. Haasteena on moninaisiin tarpeisiin vastaaminen käytettävissä olevilla resursseilla.
Tehtävä osoittautui osin haasteellisemmaksi ja aikaa vievemmäksi kuin ennakolta oli odotettavissa. Annetussa aikataulussa työ pystyttiin käynnistämään ja antamaan sille alkusysäys jatkotyötä varten.

3. NYKYTILANNE

3.1 Organisaatiorakenne

Keskeinen syy työryhmälle annettuun organisaation tarkastelun tehtävään on se, että soten yhteisten palveluiden todellinen sisältö ja vahvistettu organisaatio eivät ajantasaisesti vastaa toisiaan. Lisäksi esimieskysymyksien ratkaisu ja toiminnallisesti järkevien rakenteiden luominen katsottiin tärkeiksi tehtäviksi.

Kainuun maakuntavaltuusto on hyväksynyt (15.11.2004 §15, muutettu 18.2.2008 § 24) sosiaali- ja terveystoimialan johtosäännön, jossa on määritelty tulosalueet ja niiden tehtävät. Johtosäännön 2 §:n mukaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palveluiden tulosalue vastaa johdon tuesta,

kuluttajaneuvonnasta, talous- ja velkaneuvonnasta, sosiaaliasiamiestoiminnasta,

(sosiaalisesta luototuksesta), potilasasiamiestoiminnasta ja veteraaniasiamiestoiminnasta.
Johtosäännön 3§:n mukaan tulosalueet jakautuvat vastuualueisiin ja tulosyksiköihin lautakunnan päättämin tavoin. Sosiaali- ja terveyslautakunta (1.12.2004 15 §) on hyväksynyt 24.11.2004 § 9:n esitetyn organisaation, jonka mukaan yhteisten palveluiden tulosalueella on kaksi tulosyksikköä: johdon tuki ja asiamiespalvelut. Näiden sisältöä ei tarkemmin ole määritelty, muuten kuin edellä mainitussa johtosäännön lauseessa.
Johtosäännön 11 §:n mukaan vastuualuetta ja tulosyksikköä johtaa yksikön päällikkö. Vastuualuepäällikkö voi toimia yhden tai useamman tulosyksikön päällikkönä. Yksikön päällikön tehtävänä on:

1. johtaa, suunnitella ja kehittää yksikkönsä toimintaa ja hallintoa,

2. vastata tulosyksikön toiminnan tuloksellisuudesta ja suunnittelusta
Johdon tuen ja asiamiespalveluiden tulosyksiköiden päällikkönä toimii sosiaali- ja terveysjohtaja, mutta käytännössä eri tehtävien vastuutuksista, mm. lähiesimiestehtävistä on tehty delegointipäätökset.


Kuva 1. Sote-lautakunnan (1.12.2004, 15 §) päättämä organisaatiorakenne

Kirjanpidollinen organisaatio
Vahvistetun organisaatiorakenteen rinnalla toimintaa ohjaa taloushallinnon kirjanpidollinen rakenne. Yleisesti käytetään käsitteitä vastuualue ja tulosyksikkö, vaikka ne eivät vastaisi vahvistettua organisaatiorakennetta. Sekaannusten vaara on ilmeinen, ja esimerkiksi talous- ja toimintasuunnitelma ja toimintakertomukset laaditaan kirjanpidollisen eikä vahvistetun organisaation mukaan.
Vuoden 2008 toimintakertomuksen ja 2009 vahvistetun talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveystoimialan yhteisiin palveluihin kuuluu kirjanpidollisina vastuualueina luottamusmieshallinto, johdon tuki, asiamiespalvelut ja maakunnallinen varahenkilöstö sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Johdon tuen kirjanpidolliseen vastuualueeseen kuuluvat seurantayksiköt henkilöstöineen:

• 
  sote-johdon tuki (hallinnon tukipalvelut: neljä sote-hallinnon sihteeriä, talouspäällikkö ja -suunnittelija sekä kolme laskentasihteeriä, toimialan kehittämispäällikkö ja toimistosihteeri, hallintoylilääkäri ja hallintoylihoitaja, terveyden edistämisen suunnittelija, sosiaalialan erikoissuunnittelija, soten erikoissuunnittelija, tieteellisen kirjaston hoitaja, asumispalveluiden ostoa koordinoiva palveluneuvoja)
  
• 
  soten tietohallintopalvelut (tietojärjestelmien tuki: kuusi järjestelmävastaavaa)
  
• 
  potilaskertomusarkisto (arkistovastaava ja neljä arkistosihteeriä)
  
• 
  lakisääteinen täydennyskoulutus (koulutusten koordinointi ja suunnittelu: koulutuspäällikkö).
  
• 
  vaatehuolto (vaatehuoltopäällikkö: keskitetty maakunnallinen vaatehuolto; alueen henkilökunnan suojavaatteet, potilasvaatteet, liinavaatteet ja tekstiilitilaukset)
  
• 
  laadunhallinta (hallintoylihoitaja, myös laatujohtajana sekä laadunhallinnan sihteeri: palvelujen yhtenäistäminen ja toimialan sähköisen toimintajärjestelmän rakentaminen ISO 9001:2000 standardin vaatimusten mukaisesti)
  

Asiamiespalveluiden kirjanpidolliseen vastuualueeseen kuuluvat:

• 
  talous- ja velkaneuvonta (kolme työntekijää)
  
• 
  sosiaaliasiamies ja veteraaniasiamies –tulosyksiköt (yhteinen asiamies)
  
• 
  potilasasiamiestoiminta (asiamies ja sihteeri)
  

Maakunnalliseen varahenkilöstö – kirjanpidolliseen vastuualueeseen kuuluvat:

• 
  sijaispalveluyksikkö (osastonhoitaja, 3 sairaanhoitajaa ja osastosihteeri; varahenkilöt ja sisäiset sijaiset, tekstinkäsittelijät)
  
• 
  hoitohenkilökunnan rekrytointi (rekrytointi, määräaikaisten sopimusten tekeminen)