Kansallinen näyttöaineisto

3.1.6Hitsaustekniikka

Yleistä
Talotekniikan perustutkinnon hitsaustekniikka on pakollinen opintokokonaisuus LVI-asennuksen koulutusohjelmassa putkiasennukseen suuntautuville opiskelijoille. Opintokokonaisuus opiskellaan pääsääntöisesti 2. ja 3. luokalla.
LVI-asennuksen ilmastointiasentajat sekä kiinteistönhoidon ja teknisen eristyksen koulutusohjelman opiskelijat voivat valita tämän opintokokonaisuuden valinnaisena ammatillisena opintona. Tällöin he eivät valitse lisäopintoja valinnaisten opintojen valikosta.

Näytön kuvaus
Opiskelija tekee kirjallisen työsuunnitelman käytettävistä hitsausmenetelmistä ja -järjestyksistä. Opiskelija valitsee jokaiseen työhön oikean hitsausmenetelmän ja siihen soveltuvat laitteet sekä käytettävät lisäaineet. Hän hitsaa kaasu- ja kaarihitsauksella sekä juottaa LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa. Hän ottaa huomioon hitsausvetelyistä syntyvät jännitystilat. Opiskelija noudattaa tulitöistä annettuja määräyksiä ja ohjeita ennen varsinaista suoritusta, suorituksen aikana sekä sen jälkeen. Työn jälkeen hän arvioi onnistumistaan ja osaamistaan muille osapuolille.
Näytön arvioitsijat täydentävät näyttöä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan kommunikointi-, yhteistyö- ja asiakaslähtöistä toimintaa.
Esimerkkejä näytöistä
Seuraavat esimerkit toimivat ideoinnin sekä suunnittelun malleina ja esimerkkeinä näyttötehtävää valittaessa.

Näyttöön sisältyy kaasuhitsausta ja puikko- tai Tig-hitsausta sekä juottoa.

Esimerkki 1
Hitsaustyönä tehdään esimerkiksi kattilalaitoksen kytkentä tai patterilinjojen asentamista hitsausliitoksin. Työhön sisältyy seuraavia osa-alueita:
– Kaasuhitsaus

– Putken päittäisliitos, putkea pyörittäen (putki vaakasuorassa)

– Putken päittäisliitos, kiinteä putki (putki vaakasuorassa)

– T-liitoksen hitsaus, hitsausasento vapaa

– Puikkohitsaus

– Muhvin hitsaus levyyn, jalkoasento

– Putken päittäisliitos, putkea pyörittäen (putki vaakasuorassa)
– Tig-hitsaus

– Putken päittäisliitos, putkea pyörittäen

– Putken päittäisliitos, (putki pystyssä)
Juottotyönä tehdään esimerkiksi kylpyhuoneen pinta-asennusta kupariputkilla. Työ sisältää seuraavantyyppisiä osa-alueita:
– Erikokoisten kupariputkien juotosliitoksia tehdasvalmisteisilla

– Cu-osilla. Putki pystysuorassa ja vaakasuorassa.

– Itse tehtyjen muhvaus- ja kaulustusliitosten juottaminen

– Messinki- ja Cu -osien liittäminen yhteen

Näyttöympäristön kuvaus
Näytöt annetaan uudisrakennus-, muutos- tai saneeraustyömaalla työmaan normaaleissa työolosuhteissa. Näytöt voidaan myös antaa oppilaitoksen omalla työmaalla tai harjoitustyösalissa. Hitsausteknisesti näyttö voidaan antaa paikassa, jossa on asentohitsausmahdollisuudet.
Näytönantopaikka tulee käydä opiskelijan kanssa lävitse, jolloin hän pystyy hallitsemaan työturvallisuuteen liittyvät toimet. Kaikkien työturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden pitää olla toteutettuina asiallisesti työsuojeluohjeiden ja -määräysten mukaisesti. Ennen näyttöä on selvitettävä turvalliset kulkureitit esimerkiksi raaka-ainevarastolle.
Tehtäessä hitsausta ja laikkaleikkausta on näyttöpaikalla oltava tulityömääräysten mukainen tulitöiden tekolupa ja alkusammutuskalusto sekä suojausmateriaalia. Hitsaus- ja leikkauskipinöiden sammuttamisesta on erikseen huolehdittava. Lisäksi on huolehdittava, ettei hitsauksesta johtuva lämpö aiheuta vaaraa esimerkiksi mahdollisen seinän toisella puolella. Tulitöitä tehdessään opiskelijalla tulee olla mukanaan voimassa oleva tulityökortti. Hänen tulee tarvittaessa käyttää aina henkilökohtaisia suojavälineitä, ja suojavälineiden tulee olla ehjiä.
Tarvittavien materiaalien ja laitteiden tulee olla joko työpisteessä tai normaalisti saatavissa työmaan varastointipisteestä. Hitsauskoneiden tulee olla hitsaukseen soveltuvia sekä lisäaineiden kuivia. Kaasuhitsauslaitteet on saatava työmaan läheisyyteen, josta letkut yltävät työkohteeseen.
Opiskelijan käyttöön on annettava yksi sarja näyttötehtäviin liittyviä piirustuksia sekä työselitys.
Hitsausnäyttöjä ei voi antaa ryhmätyöskentelynä. Putkien kannatellussa ja asennuksessa voi olla mukana muitakin kuin näytönantaja.

Arviointi

ARVIOINNIN KOHTEET	ARVIOINTIKRITEERIT
	TYYDYTTÄVÄ T1	HYVÄ H3	KIITETTÄVÄ K5
Työprosessin hallinta Työtehtävän suunnittelutaidot Hitsauksen toteuttaminen Työsuorituksen arviointi	Opiskelija hitsaa putkiasennustöissä tarvittavat hitsaukset joko kaasuhitsauksella tai kaari- tai TIG-hitsauksella. Hän tekee yksinkertaiset juotostyöt.	Opiskelija pyrkii suunnittelemaan etukäteen tulevia työvaiheita. Hän tekee työstään suunnitelman. Opiskelija hitsaa LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa kaarihitsauksella tai kaasuhitsauksella sekä juottamalla. Hän silmämääräisesti tarkastaa joitakin hitsauksia.	Opiskelija suunnittelee etukäteen tulevat työvaiheet kuten. asentohitsaus- ja juotossaumojen paikat. Hän tekee työstään kirjallisen suunnitelman. Opiskelija hitsaa LV-asennuksissa hyväksyttävää saumaa kaarihitsauksella, kaasuhitsauksella ja juottamalla. Hän tarkastaa silmämääräisesti omaa ja muiden hitsauksia. Opiskelija hallitsee LV-asennuksissa käytettävät puikko- tai Tig- ja kaasuhitsauksen sekä juottamisen menetelmät
Työtehtävän hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden valinta ja käyttö Materiaalien valinta ja käyttö	Opiskelija hallitsee ainakin yhden hitsausmenetelmän. Opiskelija käyttää hitsaustyössä tarvittavia perustyövälineitä kuten: kaarihitsauslaitteet ja -välineet. Opiskelija käyttää työssään tavallisimpia materiaalia (teräs, kupari) ja -lisäaineita, jotta selviytyisi perustehtävistään.	Opiskelija hallitsee LV-asennuksissa käytettävät puikko-, Tig- tai kaasuhitsauksen sekä juottamisen menetelmät. Opiskelija käyttää tarvittavia perustyövälineitä. Neuvottuna hän itse säätää hitsausvirrat, kaasunvirtaukset sekä muut tarvittavat suureet oikeisiin arvoihin. Opiskelija käyttää työpiirustuksissa ilmoitettuja materiaaleja (teräs, kupari ja messinki) ja -lisäaineita. Hän käyttää taloudellisesti raaka- ja lisäaineita siten, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni.	Opiskelija valitsee ja käyttää oikein työssään perustyövälineitä. Hän tuntee hitsauskoneiden ja laitteiden toiminnat, jolloin hän säätää hitsausvirrat, kaasunvirtaukset sekä muut tarvittavat suureet oikeisiin arvoihin. Opiskelija valitsee ja käyttää oikein työpiirustuksissa ilmoitettuja hitsausmateriaaleja (teräs, hst, rst, kupari ja messinki) ja -lisäaineita. Hän käyttää taloudellisesti raaka- ja lisäaineita siten, että materiaalihukkaa ei synny.
Työn perustana ole­van tiedon hallinta Peruskäsitteet Perusmenetelmät Muut menetelmät Tarkastustoimet	Opiskelija tuntee hitsaustekniikkaan liittyvät peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet.	Opiskelija tuntee hitsaustekniikkaan liittyvät peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet. Opiskelija tietää perushitsausmenetelmät LVI-alan eri osa-alueille. Hänellä on perustiedot myös juotosmenetelmistä, polttoleikkauksesta, vastushitsauksesta ja MIG/MAG– hitsauksesta. Opiskelija tietää silmämääräisen tarkastusmenetelmän.	Opiskelija hallitsee hitsaustekniikkaan liittyvät peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet sekä tuntee eri materiaalien hitsaukset sekä hitsauslisäaineet. Opiskelija tietää eri hitsausmenetelmien soveltuvuuden LVI-alan eri osa-alueille. Hän on perehtynyt myös erilaisiin juotosmenetelmiin, polttoleikkaukseen, vastushitsaukseen sekä MIG/MAG -hitsaukseen. Opiskelija tuntee niukkaseosteisten ja ruostumattomien terästen hitsauksen sekä alumiinin ja kuparin hitsauksen. Opiskelija tietää silmämääräisen tarkastusmenetelmän sekä muita sauman tarkistusmenetelmiä.
Työturvalli­suuden hallinta Työturvallinen toiminta ja suojainten käyttö Ympäristön suojaaminen Jälkivartiointi	Opiskelija toimii hitsaus-, rakennustyömaalla työturvallisesti. Hän käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä.	Opiskelija toimii hitsaus-, rakennustyömaalla työturvallisesti sekä tuntee työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet. Hän käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä. Opiskelija pyrkii suojaamaan ympäristön kipinöiltä ja kaasuliekin vaikutuksilta.	Opiskelija huomioi ja noudattaa kaikkia rakennustyömaata ja asennuksia koskevia työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Hän käyttää aina tarvittavia henkilö- ja laitekohtaisia suojavälineitä. Opiskelija huomioi myös ympäristön suojaamisen hitsauskipinöiltä, sekä valokaaren aiheuttaman vaaran. Juotostöissä hän suojaa kaasuliekille arat kohteet kuten kaapelihyllyt. Hän huolehtii, että hitsauksen jälkivartiointi on hoidettu.
Ydinosaaminen Oppimistaidot (oman työsuorituksen arviointi) Ongelmanratkaisutaidot Vuorovaikutus- ja vies­tintätaidot Yhteistyötaidot ja työaikojen noudattaminen	Opiskelijan kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä. Opiskelija toimii työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilan­teita. Hän noudat­taa työryhmänsä ko­keneempien jäsenten an­tamia ohjeita ja määräyk­siä. Opiskelija noudattaa työaikoja.	Opiskelija arvioi itseään ja työtään moni­puolisesti. Uu­delleen tehtynä hän eliminoi­ edellä tekemänsä virheet. Opiskelija pyrkii selvittämään eteen tulevat hitsaustekniikan on­gelmatilanteet. Opiskelija esittää oppimansa tiedon ryhmälleen suullisesti. Opiskelija toimi­i työryhmän jäsenenä ja ottaa hei­dät huomioon tasavertai­sesti ja kannustavasti sa­maan työyhteisöön kuulu­vana.	Opiskelija arvioi ja kehittää työskentelytapo­jaan sekä oman työnsä ja työsuorituksensa laatua. Hän arvioi myös työsuo­rituksen aikana työtään sekä muut­taa työsuoritustaan tarkoituksenmukaisem­paan suuntaan. Opiskelija soveltaa tietämystään tavanomai­sissa hitsaustekniikan on­gelmatilanteissa, kuten ”hitsausvetelyt”, hallitse­mansa teorian ja työssä­oppimisen aikana näke­mänsä mallioppimisen pohjalta. Opiskelija ra­portoi työnsä vaiheista ja tuloksista asiakkaalleen tai muulle sidosryhmän edustajalle. Hän kommunikoi kaikkien kanssa luontevasti. Opiskelija on vastuuntun­toinen, oma-aloitteinen ja päämäärään pyrkivä. Työ­ryhmän jäsenenä hän pystyy ottamaan muut kannustavasti ja auttavai­sesti huomioon.
Yhteiset painotukset Palvelu- ja kuluttajaosaaminen (asiakaslähtöinen toiminta)		Opiskelija keskustelee luontevasti työstään myös asiakkaiden kanssa.	Opiskelija keskustelee ja raportoi luontevasti työstään myös asiakkailleen