Kansallinen näyttöaineisto

3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot

LVI-asennuksen koulutusohjelma

3.1.2Mittaus- säätö- ja automaatiotekniikka

Yleistä
Talotekniikan perustutkinnon mittaus-, säätö- ja automaatiotekniikka on pakollinen opintokokonaisuus LVI-asennuksen koulutusohjelmassa opiskeleville. Opintokokonaisuus opiskellaan pääsääntöisesti 2. ja 3. luokalla. Kiinteistönhoidon- ja teknisen eristyksen koulutusohjelman opiskelijat voivat valita tämän opintokokonaisuuden valinnaisena ammatillisena opintona. Koska tämä opintokokonaisuus on kuuden (6) opintoviikon mittainen, opiskelijat valitsevat lisää valinnaisia opintoja valinnaisten opintojen valikosta, otta kaksitoista (12) ammatillista valinnaista opintoviikkoa toteutuisi.

Näytön kuvaus
Opiskelija näyttää osaamisensa mittaamisen, säätämisen sekä automaation taidoissa.
LVI-laitosten mittauksien ja säädön tekeminen
Opiskelija lukee suunnitelmista ja asiakirjoista mitattavien ja säädettävien kohteiden perusarvot. Hän valitsee kohteeseensa oikean mittausmenetelmän ja siihen soveltuvat mittalaitteet sekä taulukot. Hän suorittaa mittaukset ja säätää yksittäisen laitteen suunnitelmien edellyttämälle tasolle sekä täyttää työn edetessä asianmukaisesti mittaus- ja säätöpöytäkirjan. Opiskelija käsittelee mitta- ja apuvälineitä huolellisesti.
Arvioitsijat täydentävät työn perustana olevan tiedon hallinnan arviointia täydentävillä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan LVI-laitosten perusmittausten hallintaa sekä ydinosaamista kommunikointi- ja yhteistyötaitojen osilta.
LVI-automaation perustaidot
Opiskelija selvittää säätökaavioiden ja toimintaselostuksen avulla LVI-laitoksen perustoiminnot sekä tekee yksikkösäätimillä energiankulutukseen vaikuttavia toimenpiteitä, kuten lämpötila-asetuksia, säätökäyrän asetuksia ja kelloajan muutoksia. Hän saattaa LVI-laitoksen käsikäytölle automatiikkalaitteistoja apuna käyttäen.

Arvioitsijat täydentävät työn perustana olevan tiedon hallinnan arviointia täydentävillä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan LVI-laitosten perustoimintojen hallintaa sekä ydinosaamista kommunikointi- ja yhteistyötaitojen osilta.

Esimerkkejä näytöistä
Seuraavat esimerkit toimivat ideoinnin sekä suunnittelun malleina ja esimerkkeinä näyttötehtävää valittaessa. Opiskelija näyttää yhden esimerkin kaltaisen suorituksen.
Esimerkki 1
LVI-laitosten mittauksien ja säädön tekeminen (suuntautuminen ilmastointiasennukseen)
Opiskelija mittaa ilmastointikanavasta esimerkiksi pitot-putkella (ilman paineiden mittauslaite)sekä huoneen yksittäisestä ilmanjakolaitteesta ilmamäärät ja säätää ne suunnitelmien mukaisiksi. Hän mittaa myös ilmanvaihdon antaman äänitason sekä tekee mittauksesta oikeat johtopäätökset. Tuloksistaan hän laatii mittaus- ja säätöpöytäkirjan.
Ilmamäärien mittaus- ja säätötyön yhteydessä asetellaan tuloilmakoneen yksikkösäätimestä haluttu tuloilman/poistoilman lämpötila ja samalla seurataan muutosta kanavalämpötilamittareista. Samalla opiskelija selvittää, miten ilmastointikoneen automatiikka saadaan käsikäytölle ja miten IV-koneen varolaitteet ja pakkokytkennät toimivat (toimintakaaviosta). Hän selostaa toimintakaaviosta IV-koneen perustoiminnot.
Esimerkki 2
LVI-laitosten mittauksien ja säädön tekeminen (suuntautuminen putkiasennukseen)
Opiskelija mittaa lämpöjohtoverkoston linjasäätöventtiilistä läpikulkeva vesimäärä ja säätää sen piirustuksissa annettuihin arvoihin. Hän mittaa myös veden virtauksesta syntyvän äänitason sekä tekee mittauksesta oikeat johtopäätökset. Tuloksistaan hän laatii mittaus- ja säätöpöytäkirjan.
Vesimäärien mittausten yhteydessä opiskelija muuttaa yksikkösäätimestä säätökäyrää siten, että esimerkiksi kaikkien huoneiden päivälämpötilaa pyritään laskemaan noin 2 C°. Samalla opiskelija kertoo, mitä suuntaissiirrolla voidaan toteuttaa, ja selvittää, miten lämmitysjärjestelmän automatiikka saadaan käsikäytölle. Hän kertoo käytettävissä olevan yksikkösäätimen muut ominaisuudet ja toiminnat sekä selostaa toimintakaaviosta lämmitysjärjestelmän toimintaperiaatteen.

Näyttöympäristön kuvaus
Säätö- ja mittaustekniikan näytöt annetaan kiinteistössä, jossa on valmiudet tämänkaltaisten näyttöjen antamiseen. Automaatioon liittyvä näyttö annetaan toimivassa lämmönjakokeskuksessa tai IV-konehuoneessa, jossa on tyypillisen tällaisen tilan olosuhteet.
Näytönantopaikka tulee käydä opiskelijan kanssa lävitse, jolloin hän pystyy hallitsemaan työturvallisuuteen liittyvät toimet. Ennen näyttöä on selvitettävä turvalliset liikkumistiet. Jos työskentely tapahtuu telineillä, on niiden turvallisuus tarkistettava ennen työn aloittamista. Näyttöpaikan ja ympäristön tulee olla voimassa olevien työsuojeluohjeiden ja -määräysten mukaisia.
Tarvittavien mittausvälineiden ja apuvälineiden on oltava saatavilla joko työpisteessä tai varastointipisteessä. Mittausvälineiden tulee olla käyttökunnossa.
Ilmanvaihto- tai ilmastointikoneen ja lämmitysautomatiikan tulee olla varustettu yksikkösäätimillä. Säätimien tulee olla opiskelijalle entuudestaan tuttuja.
Opiskelijan käyttöön on annettava yksi sarja näyttötehtäviin liittyviä piirustuksia, tarvittavat ohjeistukset ja -käyttöohjeet sekä tarvittavat tyhjät mittaus- ja säätöpöytäkirjat.
Näyttö annetaan yksilösuorituksena. Telineiden siirtämisessä voi olla mukana muitakin kuin näytönantaja.

Arviointi

ARVIOINNIN KOHTEET	ARVIOINTIKRITEERIT
	TYYDYTTÄVÄ T1	HYVÄ H3	KIITETTÄVÄ K5
TYÖPROSESSIN HALLINTA Mittaus ja säätö LVI-teknisten mittausten suoritus sekä niistä tarvittavat jatkotoimet. Automaatio Säätökaavioiden lukeminen Käyttö- ja ohjaustoimenpiteet	Opiskelija mittaa jollakin mittausvälineellä osoitetusta kohteesta LVI-teknisiä mittauksia (ilma- ja vesimäärä). Opiskelija tietää säätökaavioista lämmitys- ja IV-laitosten perustoiminnot. Opiskelija tietää IV-laitoksen pakkokytkennät.	Opiskelija tekee perusmittauksia. Hän tekee mittaustuloksia joitakin jatkotoimenpiteitä (laitekohtaiset säädöt). Opiskelija laatii mittauksista hyväksyttävät pöytäkirjat. Opiskelija selvittää osittain säätökaavioista laitoksen toimintaperiaatteen ja nimeää siitä pääkomponentteja. Opiskelija tekee joitakin LVI-järjestelmien käyttö-, ohjaus- ja asetustoimenpiteitä, kuten säätökäyrän siirron ja IV-laitoksen lämpötilojen muutokset. Hän tietää IV-laitoksen pakkokytkennät sekä sen, miten laitos saadaan käsikäytölle.	Opiskelija tekee lämpötilojen, ilmamäärien, vesivirtojen ja äänimäärien mittauksia. Hän soveltaa mittaustuloksia jatkotoimiin (laitekohtaiset säädöt äänitason selvitys). Opiskelija laatii mittauksista ja säädöistä tarvittavat pöytäkirjat. Opiskelija selvittää säätökaavioista laitoksen toimintaperiaatteen ja nimeää siitä pääkomponentit. Opiskelija tekee automatiikkalaitteiston avulla LVI-järjestelmien käyttö-, ohjaus- ja asetustoimenpiteitä, kuten säätökäyrän muutokset, kellonajan asetukset, lämpötilan nostot ja pudotukset, IV-laitoksen lämpötilojen ja käyntiaikojen muutokset sekä varolaitteiden toimintojen tarkastukset. Hän saattaa järjestelmät käsikäytöille.
Työtehtävän hallinta Mittaus ja säätö Mittausmenetelmien hallinta Mittausvälineiden valinta ja käyttö Automaatio Testaus- ja käyttömenetelmien hallinta	Opiskelija käyttää ohjattuna yksikkölaitteiden mittaamiseen tarvittavia mittalaitteita ja taulukoita.	Opiskelija käyttää ilma- ja vesivirtojen mittauksiin ja säätöihin joitakin mittausmenetelmiä. Opiskelija käyttää ja joissakin tapauksissa valitsee tarvittavia mittareita ja taulukoita. Opiskelija käyttää jonkin varolaitteen testausmenetelmää sekä säädintä.	Opiskelija valitsee ilma- ja vesivirtojen mittauksiin ja säätöihin oikeat mittausmenetelmät sekä muuttaa niitä tarvittaessa. Opiskelija valitsee ja käyttää oikein tarvittavia mittalaitteita ja taulukoita. Opiskelija käyttää varolaitteiden testausmenetelmiä sekä erilaisia säätimiä ja kellolaitteita.
Työn perustana olevan tiedon hallinta Mittaus ja säätö Piirustukset, taulukot ja niiden käyttö Mittalaitteet, mittauskohteet Automaatio Säätökaaviot Toimintaperiaatteet Varolaitteet	Opiskelija tietää mittaustekniikan perusteista, mitä suureita mitataan. Hän lukee taulukoita, jotta selviytyisi perussuureiden mittauksista. Opiskelija tuntee tarvittavat mittalaitteet ja niiden ohjekirjat, jotta selviytyy mittauksista. Opiskelijan lukee säätökaavioista perustoiminnot (lämmitys- ja IV). Opiskelija tietää ilmastointikoneen pakkokytkennät, kuten puhaltimet, pumpun ja pellistöt.	Opiskelija ymmärtää piirustuksia, laskutoimituksia, taulukoiden käyttöä, säätölaitteen merkityksen lämmitysjärjestelmässä ja lämmönsäätöjärjestelmän toimintaperiaatteen. Opiskelija tuntee tarvittavien mittareiden toimintaperiaatteet tai osaa käyttää apuna ohjekirjoja. Hän tietää mistä kv-arvon saa, joten hän suoriutuu mittauksia. Opiskelija lukee säätökaavioita ja ymmärtää niiden merkityksen. Opiskelija tuntee säätimien toimintaperiaatteet sekä lukee ja osittain ymmärtää ohjekirjoja. Opiskelija tietää ilmastointikoneen pakkokytkennät, kuten puhaltimet, pumpun, pellistöt ja joidenkin niistä toiminnat.	Opiskelija ymmärtää piirustukset, laskutoimitukset, taulukkojen käytöt ja säädön vaikutuksen energian kulutukseen ja soveltaa niitä työtehtäviinsä. Opiskelija tuntee mitattavat kohteet, jolloin hän voi valita oikeat mittalaitteet ja välineet. Opiskelija tuntee mittareiden toimintaperiaatteet ja käyttää apuna mittalaitteiden käyttöohjeita sekä valitsee mittareista käytettävät mittaussuureet. Opiskelija tietää yksittäisistä kertasäätöventtiileistä ja mittalaitteista, mihin niitä tarvitaan ja mikä on niiden tarkoitus. Opiskelija tietää säätöventtiilin kv-arvon tarkoituksen ja sen, mihin se vaikuttaa, sekä osaa sen avulla mitata oikean vesimäärän. Opiskelija lukee säätökaavioita ja toimintaselostuksia sekä ymmärtää niiden merkityksen. Opiskelija tuntee säätimien ja muiden komponenttien toimintaperiaatteet sekä lukee ja ymmärtää ohjekirjoja. Opiskelija ymmärtää säätöpiirin ja suljetun silmukan periaatteen. Hän ymmärtää, miten LVI-automaation avulla voidaan pienentää energiankulutusta. Opiskelija tietää ilmastointikoneen pakkokytkennät ja niiden toiminnat.
Työ- turvallisuuden hallinta	Opiskelija toimii työmaalla työturvallisesti.	Opiskelija toimii työmaalla työturvallisesti huomioiden myös työturvallisuuden puutteita.	Opiskelija toimii työmaalla työturvallisesti huomioiden sekä parantaen myös turvallisuuden puutteita.
Ydinosaaminen Yhteistyö- ja viestintätaidot	Opiskelija työskentelee yhteistyössä ja kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä. Opiskelija noudattaa työaikoja.	Opiskelija työskentelee yhteistyössä ottaen sivulliset huomioon ja kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä ja mihin se vaikuttaa.	Opiskelija työskentelee yhteistyössä ja ottaa muut työ­ryhmät kannustavasti ja auttavai­sesti huomioon. Hän kommunikoi kaikkien kanssa ja kertoo luotettavasti, mitä työvaihetta on tekemässä ja mihin se vaikuttaa.

YHTEISET PAINOTUKSET Kestävä kehitys

Opiskelija tietää säädön tärkeyden energiatalouden kannalta.

Opiskelija ymmärtää säädön tärkeyden kokonaiskäytön ja energiatalouden kannalta.