Opetussuunnitelma

3KOULUTUKSEN MUODOSTUMINEN

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa opiskelijan aktiivinen rooli korostuu omien opintojen suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. Pakollisen koulutuksen osan tarkoituksena on orientoida opiskelijaa ammatillisen peruskoulutuksen ja työelämän vaatimuksiin. Valinnaisista koulutuksen osista opiskelija valitsee yhteistyössä opetushenkilökunnan ja muiden sidosryhmien kanssa opintojen tavoitteiden mukaisesti yhteensä 50 osaamispisteen laajuiset opinnot ensimmäisen jakson aikana. Valinnaisten opintojen laajuudet määräytyvät opiskelijan tavoitteiden mukaisesti ja kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.
Koulutuksen suoritusaika on enintään yksi vuosi. Opiskeluaikaan voidaan poikkeustapauksissa myöntää pidennys terveydellisestä tai muusta erityisestä syystä.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä (osp) VALMA-koulutuksen muodostuessa yhdestä pakollisesta ja valinnaisista koulutuksen osista. Opiskelijan koulutus on yksilöllistä ja pohjautuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS).

Opiskelijan jo aiemmin hankittu osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Tällöin opiskelijan opintoja voidaan painottaa enemmän hänen kehittämisenkohteisiinsa. Opiskelijan aiempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan kyseisen aineen opettajan toimesta ja olemassa olevien dokumenttien pohjalta. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa voidaan hyödyntää opiskelijan aiempia todistuksia, lausuntoja tai standardoituja testejä.

Koulutus on joustavaa, mahdollistaen yksilölliset opintopolut ja siirtymisen tutkintotavoitteiseen tai muu­hun koulutukseen kesken valmentavan vuoden. Koulutus on opiskelijalähtöistä ja perustuu alkukartoitusten jälkeen aina opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Koulutus on opiskelijalle kasvun, suunnittelun ja vaihtoehtojen punnitsemisen aikaa. Koulutuksen aikana valmentaudutaan elinikäi­sen oppimisen avaintaitojen saavuttamiseen, jotka sisältyvät ammatillisten perustutkintojen ammattitaito­vaatimuksiin.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus suuntautuu ammatilliseen koulutukseen ja sillä on tiivis yhteys työelämään. Koulutusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä muiden nivelvaiheen sidosryh­mien, kuten työpajatoimijoiden, sosiaali-, terveys- ja nuorisotyön viranomaisten sekä myös perusopetuksen järjestäjien kanssa.

VALMA-koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä (osp). Koulutus muodostuu pakollisista, valinnaisista ja vapaasti valittavista koulutuksen osista. Koulutuksen osissa voi olla osa-alueita. Koulutuksessa on yksi pakollinen ja valinnaisia koulutuksen osia (taulukko 1). Valinnaisista koulutuksen osista opiskelija valitsee omien tavoitteidensa mukaisesti 50 osaamispisteen laajuisen kokonaisuuden. Koulutuksen osien sisällä painotetaan sellaisia osa-alueita, joihin opiskelija eniten tarvitsee tukea suhteessa jatkosijoittumistavoitteeseensa.

Koulutuksen osat	Laajuus osaamispisteinä
Pakollinen koulutuksen osa	10 osp
Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiuksien hankkiminen	10 osp
Valinnaiset koulutuksen osat	50 osp
Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen	10–30 osp
Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen	10–20 osp
Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen	10–20 osp
Ammatillisen perustutkinnon osat tai osa-alueet	0-10 osp
Vapaasti valittavat koulutuksen osat	0-5 osp

Taulukko 1. Koulutuksen muodostuminen

Opiskelija valitsee koulutuksen osia ja toteuttaa henkilökohtaista opintopolkuaan omien tarpeidensa, kiinnostuksen ja valmiuksiensa mukaisesti Keskuspuiston ammattiopiston - ja mahdollisesti muiden koulutuksen järjestäjien tarjonnasta. Vapaasti valittavat koulutuksen osat voivat koostua yhdestä tai useammasta koulutuksen osasta. Opiskelija saa valintojensa avulla vahvistusta urasuunnitteluunsa ja lisävalmiuksia ammatillisiin opintoihin.

4ARVIOINTI

Opiskelijan arviointi

4.1Oppimisen arviointi

Oppimisen arvioinnissa opiskelija arvioi opintojen tavoitteiden mukaista etenemistä: miten hän on saavuttanut tavoitteensa ja missä ovat vielä hänen kehittämisalueensa. Opiskelijan itsearviointia voidaan toteuttaa monin tavoin, esimerkiksi

• 
  keskustellen ja itsearviointi henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjaten
  
• 
  oppimispäiväkirjan avulla
  
• 
  muulla, opiskelijan kannalta toimivalla menetelmällä
  

Opiskelija saa palautetta opettajiltaan, ohjaajiltaan ja työpaikkaohjaajiltaan oppimisestaan ja siitä mitä hänen on vielä opittava saavuttaakseen osaamistavoitteensa. Arvioinnin avulla opiskelijalla on mahdollisuus muuttaa tarvittaessa toimintaansa kohti tavoitteiden saavuttamista.

Oppimisen arvioinnissa käytetään opiskelijaa motivoivia ja kannustavia menetelmiä. Palaute on avointa, rakentavaa ja realistista. Oppimisen arviointimenetelmiä ovat esimerkiksi

• 
  itsearvioinnit,
  
• 
  arviointi- ja palautekeskustelut,
  
• 
  suulliset ja kirjalliset tehtävät,
  
• 
  näytöt,
  
• 
  oppimispäiväkirjat
  
• 
  opiskelijaryhmän vertaisarvioinnit
  

Opiskelijan kanssa käydään ohjaus- ja arviointikeskusteluja opintopolun kaikissa vaiheissa. Havaitut mahdolliset muutos- tai tuen tarpeet osaamistavoitteisiin tai osaamisen hankkimisen menettelytapoihin sovitaan HOPS ja HOJKS-neuvotteluissa ja ne dokumentoidaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS).

Opinnoissa etenemisen seurannassa ja oppimisen arvioinnin dokumentaatiossa käytetään opiskelijahallintojärjestelmää (Wilma). Järjestelmään dokumentoidaan vähintään kahdesti lukuvuoden aikana, missä vaiheessa opiskelijan oppimisprosessi tarkasteluhetkellä on. Dokumentoinnissa käytetään valikkoa (alla) josta valitaan osaamistavoitteiden mukaisesti kuvaus osaamisen kehittymisestä. Oppimisen arviointia voi täydentää edellisen lisäksi sanallisesti.

Opiskelija tarvitsee vielä harjoitusta

Opiskelija on tutustumassa opiskeltavaan asiaan

kuva 2. Oppimisen arvioinnissa ja opinnoissa etenemisen seurannassa käytettävät vaihtoehdot

Koulutuksen osien osaamistavoitteisiin dokumentoidaan tarvittaessa myös

• 
  Osaaminen tunnustettu kun opiskelijalla on aiemmin hankittu ko. osaamista eikä sitä ole tarkoitus sisällyttää henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) VALMA-koulutuksen aikana.
  

• 
  Ei sisälly opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS)
  Ko. osaamistavoite ei ole opiskelijan tarpeiden ja jatkosijoittumistavoitteiden kannalta HOPSin mukainen tavoite. Opiskelija keskittyy muiden osaamistavoitteiden saavuttamiseen VALMA-koulutuksen aikana.
  

Oppimisen arviointi ja sen dokumentaatio opiskelijahallintojärjestelmään tehdään myös aina silloin, kun

• 
  opiskelijan kanssa sovitaan opiskelun määräaikaisesta keskeyttämisestä
  
• 
  opiskelija eroaa opinnoista
  
• 
  kun opiskelija tarvitsee ajankohtaistietoja opintojensa tilanteesta esimerkiksi työn etsimiseen tai opiskelupaikan hakemiseen.
  

Oppimisen arviointi ja seuranta – merkinnät tulostuvat dokumentteihin

• 
  henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)
  
• 
  opintokortti.