Oppisopimuskoulutuksen oppimisen tuen suunnitelma

3.3 Henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Erityisopetusta saavalle oppisopimusopiskelijalle erikseen laadittavasta HOJKS -asiakirjasta tulee ilmetä tutkinnon suorittajan suunnitellut ja toteutuneet erityiset tukipalvelut, ohjaus ja tarvittavat erityisjärjestelyt sekä erityisopetuksen peruste.

Henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta kirjallisesta suunnitelmasta säädetään laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 20 § ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) 8 §.
Oppimisen tukeen liittyvät asiat kirjataan sekä henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan että henkilökohtaistamisasiakirjaan niiden opiskelijoiden osalta, joiden kanssa on tehty HOJKS.
Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan kirjataan omalle lomakkeelle oppimisen tukeen liittyvät asiat, sovittavat järjestelyt ja tukitoimet sekä niiden seuranta ja toteutuminen, mutta ei kuitenkaan salassa pidettäviä tietoja. Esimerkiksi tieto HOJKS:sta ja erityisen tuen perusteista ovat salassa pidettäviä. Henkilökohtaistamisasiakirjoihin ei saa sisällyttää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (L 621/1999) tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja ⁷.

3.4 Opintojen henkilökohtaistaminen näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa

Opetushallitus on antanut laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) 8.3 §:n nojalla henkilökohtaistamismääräyksen⁸. Se koskee näyttötutkintoon valmistavaa oppisopimuskoulutusta ja sen yhteydessä suoritettavia tutkintoja. Henkilökohtaistamismääräystä on velvoittavana noudatettava. Koulutuksen järjestäjän tulee toimia niin, että näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuneet saavat asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, näyttötutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa.

Näyttötutkinnoissa puhutaan tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisesta. Kun opiskelija on saavuttanut tutkinnon perusteiden vaatimusten mukaisen ammattitaidon, osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuuksissa.
Henkilökohtaistamismääräyksen mukaisesti tutkinnon suorittaja ja koulutuksen järjestäjä sekä tarvittaessa tutkinnon hankkija allekirjoittavat henkilökohtaistamisasiakirjan ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset.

4 Oppimisen tuki oppisopimuskoulutuksessa

Kunkin opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat tukitoimet on suunniteltava kunkin opiskelijan yksilöllisten edellytysten perusteella.. Oppisopimuskoulutuksessa tukea tarvitsevan opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestelyt edellyttävät resurssien kohdentamista opiskelijan yksilöllisiin tuen muotoihin tietopuolisissa opinnoissa sekä työnantajalle kohdistettavaan tukeen ja ohjaukseen. Tukitoimien suunnittelussa painopisteen tulee olla työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ohjauksessa.

Tukitoimien avulla on tarkoitus vähentää opintojen keskeyttämistä ja saavuttaa parempia oppimistuloksia. Koulutustarkastajan tehtävänä on valvoa että suunnitellut tukitoimet toteutuvat sekä työpaikalla että oppilaitoksessa.

4.1 Yleinen tuki ja ohjaus

Oppisopimusopiskelijalle suunnitellaan aina jonkintasoista oppimisen tukea myös ilman päätöstä erityisestä tuesta. Erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumishäiriöitä.

4.2 Erityinen tuki

Erityisen tuen -prosessilla tarkoitetaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tunnistamista, nimeämistä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemistä sekä suunnitelman toteuttamista ja seurantaa. Näillä toimenpiteillä halutaan turvata heille opiskelun onnistuminen ja tutkinnon suorittaminen. Laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/98, 20 §; muutos 18.6.2003/562) määritellään erityisopetuksen peruste. Erityisopetuksessa voidaan poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään.

Erityinen tuki tarkoittaa jatkuvaa suunnittelua vaativaa tukea opintoihin, joka voi tarkoittaa sekä tietopuolisia opintoja että työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.
Erityinen tuki oppisopimuskoulutuksessa tarkoittaa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin pohjaavaa pedagogista tukea ja opetusjärjestelyjä, joita voivat olla esimerkiksi:

• 
  henkilökohtaisten valmiuksien pohjalta laaditut yksilölliset tavoitteet
  
• 
  henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaavat opiskelujärjestelyt; sopivasti aikaa, joustavat ja monipuoliset oppimis- ja työympäristöt, monipuoliset opetusmenetelmät ja opiskelumateriaalit sekä apuvälineiden ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen
  
• 
  henkilökohtaiset osaamisen arviointimenetelmät ja -järjestelyt
  
• 
  henkilökohtainen ohjaus ja tuki
  

Muuta erityistä tukea ovat mm.

• 
  moniammatilliset tukipalvelut yhteistyössä muiden palvelujen tarjoajien kanssa
  
• 
  oppimisen apuvälineet, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opintososiaaliset edut
  
• 
  monialainen yhteistyö huoltajien, opiskeluhuoltohenkilöstön⁹, työssäoppimispaikan ja muiden yhteistyökumppaneiden kuten erityisammattioppilaitosten kanssa.
  

Erityistä tukea tarvitsevan oppisopimusopiskelijan (näyttötutkintoperusteinen ja opetussuunnitelma perusteinen) kanssa laaditaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Asetus ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 8§) täsmentää hojksin sisällön¹⁰ .

Jos opiskelija ei tukitoimista huolimatta kykene saavuttamaan vähimmäisvaatimuksia, voidaan nuorten opetussuunnitelmaan perustuvassa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa vaatimuksia mukauttaa opiskelijalle sopiviksi. Ammatillisen aikuiskoulutuksen näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa vaatimukset ovat kaikille samat ¹¹.
Erityisopetuksena järjestettävän lisäkoulutuksen rahoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaista yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla ¹².