Russian and nis expertise Programme


Taulukko 2.1: Työsuunnitelma itsearvioraportin eri vaiheista viikko 47-52 v. 2000 ja v. 2001 aikana



Yüklə 192,78 Kb.
səhifə3/9
tarix22.01.2018
ölçüsü192,78 Kb.
#39942
1   2   3   4   5   6   7   8   9

Taulukko 2.1: Työsuunnitelma itsearvioraportin eri vaiheista viikko 47-52 v. 2000 ja v. 2001 aikana




vko 47 / 2000 Työsuunnitelman laatiminen; aineiston keruu ja siihen perehtyminen; opetusmateriaalin ja tähänastistenasiakaspalautteiden yhteenveto

vko 51 – 52 Hankitun tiedon analysointi, tulosten aukikirjoitus, johtopäätösten ja suositusten laadinta; raportin viimeistely / taulukoiden puhtaaksikirjoitus /

vko 48 – 50 Puuttuvan tiedon identifiointi; Evaluointikysymysten päättäminen; mittareiden (bench marks) asettaminen; avainkäyttäjäryhmien identifiointi ja eval.kysymysten testaus heillä

vko 51 Arvion esittely ja hyväksyminen ohjausryhmässä; mahdollisten huomautusten korjaaminen ja viimeistely; julkisen ja omaan käyttöön tarkoitetun aineiston julkaisukelpoiseksi valmistelu

vko 48 – 50 Osallistujien ajankäytön muuntaminen rahoitusosuudeksi; talousseurannan tietojen koonti, analysointi ja yhteenveto

vko 12/2001 Arvion julkistaminen tietoiskutilaisuudessa; levittäminen kirjallisena raporttina käyttäjäryhmille; sijoittaminen instituutin sähköisille sivuille.

vko 48 – 50 Euro-CV:eiden päivitys ja syöttö asiantuntijarekisteriin

vko 12 – 52/2001 ja siitä eteenpääin- Suositusten täytäntöönpano, asiantuntijaverkoston kehittäminen, rekisterin hyödyntäminen

vko 48 – 50 Mentoritietojen päivitys ja listan laatiminen / EL




vko 48 - 50 Työnantajahaastattelut II – III kierros/EM





    1. Ohjelman kohderyhmän, pääkohtien ja työmenetelmien kuvaus




Kohderyhmä ja hakeutumisprosessi, karsiutuminen ja keskeyttäminen

Kohderyhmänä olivat työssäkäyvät, työttömyysuhan alaiset tai uusiin tehtäviin siirtymään haluavat, työtaitojaan ja tietojaan kehittämään pyrkivät asiantuntijat (ks. kuvaus edellä). Kohderyhmän määräytyminen oli sekä ESR:n 4 –tavoitteen mukainen: henkilöstön sopeuttaminen muuttuvaan työmarkkinatilanteeseen, syrjäytymisen ehkäisy, että kysynnän ohjaama: ohjelma suunnattiin kaikille Venäjä-hankkeita hoitaville tai niihin suuntautuville, jotka tarvitsivat uutta tietoa ja tietojen päivitystä sekä uusia kontakteja ja mahdollisia yhteistyökumppaneita.

Kirjoittajan käsitys on, että ryhmän heterogeenisyys oli ehdottoman hedelmällinen tekijä. Suurin osa osallistujista oli samaa mieltä asiakaspalautteet. Kohderyhmän valikoituminen on myös suhteutettava työmarkkinoiden muutokseen yleensä: pirstaleiset työjaksot ja työnkuvat, pk-yrittäjyys, sisäinen yrittäjyys, vuorotteluvapaat, opiskelu- ja hoitovapaat nimeävät monimuotoista todellisuutta ja kuvaavat henkilöiden työtilanteita ja niiden jatkuvaa vaihtelua paremmin kuin ”työttömyysuhan alainen”, joka on käsitteenä moniulotteinen: laajimmillaan se koskee kaikkia määräaikaisia työntekijöitä. On huomattava, että akateemisissa laitoksissa määräaikaiset työsuhteet ovat erittäin tavallisia ilman suoraa yhteyttä henkilön työmarkkina-arvoon. Opetus- ja tutkimusympäristö kuten toisaalta yrittäjyyskin ovat monille aktiivinen pitkän tähtäimen valinta, jonka varjopuoliinkin on a priori ainakin osittain sopeuduttu. Kohderyhmästä 99% oli akateemisen tutkinnon suorittaneita, moni oli väitellyt tai väitöskirjan tekemistä suunnitteleva. Suurin osa heistä toimi opetus- ja koordinointiluonteisessa tehtävässä ja kuvatun kaltaisissa määräaikaisissa tehtävissä.

Kirjoittajan oletus on - tätä ei suoraan kysytty – että osallistujat valitsivat ohjelman koska sen järjestäjänä oli yliopisto ja opetuksen voi odottaa täyttävän tutkimusperusteisuuden, objektiivisuuden, kriittisyyden ja analyyttisyyden kriteerin.

Kohderyhmä oli n. 90% oma-aloitteisesti hakeutunut vaativaan ohjelmaan. Vaikka työnantajaa pyrittiin mahdollisuuden mukaan sitouttamaan ohjelmaan mm. kysymällä kirjallisesti työnantajan odotuksia ja pyytämällä allekirjoitusta lomakkeeseen, jossa myönnetään opiskelupäivät vapaiksi, käytännössä lähes kaikki osallistujat olivat tehneet päätöksensä osallistumisesta itse ja työnantajan sitoutuminen rajoittui muodolliseen lupalappuun, mahdollisesti kurssimaksun ja –kulujen maksamiseen.

Ohjelmaan haettiin avoimen haun kautta ympäri Suomea, joskin pääkaupunkiseutu oli parhaiten edustettuna. Hakijat haastateltiin puhelimitse tai henkilökohtaisesti hakulomakkeen täyttämisen lisäksi. Pääsy evättiin muodollisen korkeakoulututkinnon tai riittävän englannin kielen puutteen vuoksi muutamalta hengeltä, sisältöä vastaamattomien odotusten vuoksi muutamalta ja ryhmään sopeutumattomuuden vuoksi yhdeltä hengeltä.

Em. syiden lisäksi ylitsekäyvien vaikeuksien vuoksi varsin moni joutui peruuttamaan aloitusjakson jälkeen: ohjelman ”pehmeys” ts. oppimistaitojen valmiuden korostaminen oli ristiriidassa monien ”kovien odotusten” kanssa, joita olivat projektitoimeksiannot ja yksityiskohtaiset täsmätiedot rahoituslähteistä sekä projektiaihioiden työstäminen. Työnantajan suostumus vaadittiin, kaikkien halukkaiden ei onnistunut saada sitä. Määräaikaisissa projektitehtävissä toimivien tilanne oli vaikein. Monen pääsy evättiin työnantajan huomatessa miten paljon ohjelma vaatii panostusta ja aikaa.

Suurin syy aloittaneiden keskeyttämiseen olivat työpaineet (työtehtävien muutos, perhetilanne, työttömäksi jääminen). Omin kustannuksin opiskelevista muutamalle matkakustannukset olivat liian suuri menoerä (yht. 6000 – 7000 mk) ja syynä keskeyttämiseen.

Naisia oli miehiä selvästi enemmän - 65% ja 35% -, keski-ikä liikkui n. 35 vuodessa, ikähaitarin ollessa 25 ja 56 vuoden välillä opintojen alkaessa. Ammattikorkeakoulun jatko-opintoja suorittavat opettajat muodostivat suurimman yhtenäisen ammattiryhmän, muutoin ammattiryhmien jakautuminen vaihteli ammatinharjoittajista projektityöntekijöihin, yritysten ja liittojen asiantuntijoihin, jatko-opiskelijoihin ja monialaisiin pätkätyöläisiin.


Ohjelman tavoitteet (pääkohdat)

Ohjelman tavoitteena oli, että sen jälkeen valmennettavilla on seuraavat valmiudet:




"Henkinen pääoma"

taidot ja asenteet:



Osio,

toimenpide mainittu suluissa



kyky itseohjautuvaan oppimisen suunnitteluun ja toteuttamiseen, dokumentointiin ja oman osaamisen tuotteistamiseen

(itseohjautuva oppiminen, HOPS, cv:n laadinta)

kyky ryhmäytymiseen ja aktiiviseen kokemuksen vaihtoon ryhmässä

(pienryhmätyöskentely)

kyky synnyttää hankeideoita ja tuotteistaa ne

(esitellyt caset, omat hankkeet)

kyky hankkia aktiivisesti systemaattisesti tukea ja palautetta

(mentoritoiminta)

taito toimia moniammatillisesssa ja monikulttuurisessa ympäristössä

(Effective negotiator, läpäisevästi muussa opetuksessa)



Tietosisältö:

Toimenpide:

transitiomaiden kehityksen teoreettisen kehyksen hallinta

seminaarialustukset ja keskustelut, kirjallisuus ja esseet

Project Cycle Management -projektihallinnan kehyksen tunteminen ja sen käyttö

(kuten edellä)

EU:n TACIS-ohjelman tavoitteiden, rakenteen, hallintoelinten ja tietokantojen tunteminen ja

tiedon etsiminen ja sen kriittinen arviointi



(kuten edellä)

kansainvälisenä projektikonsulttina toimimisen työnkuvan monipuolinen hahmottaminen

(kuten edellä)

eri rahoitusinstrumenttien perusteiden tuntemus ja ajankohtaisen tiedon hankkiminen ja päivittäminen

(kuten edellä)



Yüklə 192,78 Kb.

Dostları ilə paylaş:
1   2   3   4   5   6   7   8   9




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©muhaz.org 2024
rəhbərliyinə müraciət

gir | qeydiyyatdan keç
    Ana səhifə


yükləyin