Russian and nis expertise Programme

3. Tutkimusmetodi

Tutkimusmetodina on eri tietolähteisiin perustuva tiedon keruu ja sen arvio, jossa deskriptiivisellä ”tehdyn dokumentoinnilla” lähtökohtineen, muutoksineen ja yllätyksineen, on tärkeä osansa. Koska projektipäällikkö on päävastuussa oman hankkeensa arviosta, korostuu arvion formatiivinen luonne: tämän päivän tiedon ja palautteen valossa nämä asiat tekisimme toisin.

Havainnoinnilla on tärkeä osuutensa. Tämä tarkoittaa sitä, että esitetyssä arvion tuloksissa voi heijastua näkemys, mikä ei suoraan perustu kerättyyn kyselyaineistoon, valmennettavien laatimiin dokumentteihin tai haastatteluihin, vaan artikuloimattomaan havainnointiin. Lisäksi ohjelman suunnittelijoiden, toteuttajien ja osallistujien asenteet ja oletukset heijastuvat esitettyihin näkemyksiin.

Deskriptiivisen ja havainnoivan arvion lisäksi metodeina ovat 1. kvantitatiiviset suoritetiedot (kurssirekisteristä) sekä 2. kvalitatiiviset asiakaskyselyt (I,II, III); strukturoidut työnantaja/mentorihaastattelut (I, II, III), loppuraporttien ja muun osallistujien tuottaman kirjallisen aineiston analyysi.

Monet saadut luvut kuten toimeksiantojen määrä, työpaikan vaihto, asiakasrekisterin käyttö ovat peräisin sekä kurssirekisteristä että kyselyistä eivätkä siksi ole vertailukelpoisia vaan ovat mukana suuntaa antavina.

1. Aineistonkeruu

Asiakaskyselyt I ja II on suoritettu ulkopuolisesta toimeksiannosta, asiakaskysely III suoritettiin tammikuussa 2001 samanlaisena nykyisen arvioryhmän toimesta.

3.2. Analyysi

Analyysit ovat teknisesti yksinkertaisia. Kvantitatiivinen aineisto esitetään deskriptiivisesti muutosta kuvaavina kokonaislukuina ja prosentteina. Kvalitatiivisten vastausten analyysi perustuu vastausten vertailuun suhteessa interventiologiikkakehikkoon.

3. Tulokset ja johtopäätökset

Arviointikysymyksistä saadut vastaukset voidaan purkaa tuloksiksi seuraavasti. Aineisto perustuu asiakaskyselyyn ja sitä täydentäviin haastatteluihin.

4.1. Kvantitatiiviset kysymykset

Kvantitatiiviset kysymykset voi purkaa taulukoksi, vertailua on tehty eri vuosikurssien välillä:

Taulukko 4.1.1. Ohjelman aloittaneet ja loppuun suorittaneet valmennettavat 1997-2000 Yhteenveto kvantitatiivisista tuloksista.

I vuosikurssi	II vuosikurssi	III vuosikurssi (tammik01)
1.Aloittaneet 25	Aloittaneet 39	Aloittaneet 35
Suorittaneet 19	Suorittaneet 14	Suorittaneet 29
suoritusprosentti 76%	suoritusprosentti 36%	suoritusprosentti 83%

2.Näistä mentoripareja 14	Näistä mentoripareja 20	Näistä mentoripareja 25
Mentori 56% aloittaneista	Mentori 51% aloittaneista	Mentori 60 % aloittaneista
Muutos työsuhteessa 12/24 suorittaneista 50%	Oulu+ Kaj. tiedot puuttuvat, Hki suorittaneista muutos 13/16 81%	suorittaneista muutos29/10 34%
konsulttitoimeksiantoja/ läpimenneitä hankkeita 15 /19 79%	Hki 9/16 (muut tiedot puutt.) 56%	21/29 72%
asiantuntijaverkoston käyttö 15/19 79%	Hki 9/16 56%	27/29 93%

4.2. Kvalitatiiviset kysymykset (avoimet vastaukset, ei vertailua vuosikurssien välillä)

N = 24+4+17

1. 
   Osallistujien odotukset ohjelmasta kokonaisuudessaan/ niiden toteutuminen (relevanssi)
   

Kokonaisvaikutelmana toteutuneista odotuksista nousivat esiin mm.

- potku uudelle työuralle

- saatu uusi tieto ja sen kriittinen analysointi, mikä toteutui esimerkiksi esseen kirjoittamisessa

Esseen laatiminen merkittävä oppimisprosessi.

• 
  tietojen päivitys; monesta tietolähteestä ammennetun tiedon suodattaminen ja sen kyseenalaistaminen
  
• 
  uudet kontaktit; itseluottamus ja usko vastaisuudessa omiin kykyihin projektien suunnittelijana ja toteuttajana; kokemuksista oppiminen.
  
• 
  harjoittelutoimeksiannot
  

Kriittisimmät arviot koskivat

• 
  puutteellista ryhmäytymistä ja projektityöskentelyä
  
• 
  riittämättömiä harjoittelumahdollisuuksia
  
• 
  haparoivaa suunnittelua ja opiskelijoiden yksilöllistä ohjausta. Lisää ryhtiä ja jämäkkyyttä toimintaan!
  
• 
  Alex-Consult-rekisteriä (1 kpl)
  
• 
  suomen kielen käyttö, ennakkoon oli mainostettu englannin kielen tärkeyttä (1 kpl).
  

2. 
   Työnantajien odotukset ohjelmasta kokonaisuudessaan/ niiden toteutuminen (relevanssi)
   

N= 2+2+2 (kaavakkeet), muut lainaukset raporteista Yleensä tavoitteet on sovittu yhdessä työntekijän kanssa, vain harvoin työnantajan ja osallistujan tavoitteet suoranaisesti poikkesivat toisistaan.

Suurin osa työnantajista ei ollut kovin hyvin informoitu ohjelmasta, vaan työntekijät laativat omat hops:insa omien tarpeidensa mukaan. Huomattavan moni työnantajan palveluksessa oleva osallistuja oli itse maksanut opiskelunsa kulut, mikä todistaa työnantajan vähäisestä sitoutumisesta.

• 
  Organisaation sidosryhmäverkoston laajeneminen. – nyt meillä on joku joka heti tietää kenelle kannattaa soittaa.
  

- Tavoitteena lisätä Komissio- ja Venäjä-tuntemusta. N.N. tällä hetkellä mukana isossa TACIS-Venäjä-projektissa. Osallistuja N.N. oli itse tyytyväinen. – Tietojen ja taitojen lisääntyminen. Verkostoituminen. Komissiossa ja eri projekteissa työskentelevien ihmisten tapaaminen

- Tavoitteena lisätä projektihallinnon taitoja. Tulos kuitenkin osittain pettymys, varsinkaan Brysselin matkalla ei tullut olennaisesti uutta tietoa.

3. 
   Parhaiten onnistuttiin/ eniten epäonnistuttiin/liikaa/liian vähän (tulokset)
   

Poimintoja odotuksista ennen ohjelmaa:

• 
  syvennän tietojani Venäjän sosiaali- ja terveydenhuollosta ja alan koulutuksesta
  
• 
  saan tukea muilta suomalaisilta projektityöskentelyyn Venäjällä
  
• 
  saan varmuutta ja kärsivällisyyttä tarkastella työtäni projekteissa analyyttisemmin
  
• 
  oppia tekemään sisällöllisesti vahva hakemus yhdessä AMK:n Venäjä-tiimin kanssa
  
• 
  oppia tekemään muodollisesti päteviä rahoitushakemuksia ja projektisuunnitelmia
  

- rahoituslähteisiin ja projektien hakumenettelyyn perehtyminen
Toteutumista:
- Lähiopetukseen osallistuin aktiivisesti. Erityisen hyödyllisiksi koin Kristiina Jokelaisen ja muiden rahoitusasiantuntijoiden luennot.

• 
  Effective Negotiator ei täysin vastannut odotuksiani käsiteltyjen aiheiden osalta.
  
• 
  Kevään viimeisen jakson anti jäi vähäiseksi siinä mielessä, että olisin odottanut projekti-ideoiden eikä jo toteutuneiden projektien esittelyä. Muuten lähiopetusjaksot vastasivat hyvin odotuksiani.
  
• 
  Olin jo -96 lähtien ollut mukana muutamissa energiasektorin Tacis- ja Phare-hankkeissa. – yhtiömme oli alihankkijana suurelle ranskalaiselle konsulttifirmalle joka ei tiennyt varsinaisesta asiasta juuri mitään, mutta ranskalaisuus pelasti kaiken. – Tuli selväksi että ranskalaiset hallitsevat ylivertaisesti kiemurat Brysselissä ja onnistuvat jatkossakin saamaan projekteja---oli hyvä että kurssissamme käsiteltiin juuri näitä asioita, eli mihin on kiinnitettävä huomiota jotta projekti saadaan hoidettua menestyksekkäästi.
  
• 
  Mitä opetukseen tulee, ehkä sitä vaivasi vähäinen epämääräisyys. Se johtuu myös siitä, että tällainen seniori tottui aikanaan tiukkaan kurssisysteemiin ja kaikki oli jonkun toimesta ajateltu valmiiksi.
  
• 
  Seminaarit Moskovassa ja Brysselissä oli hoidettu hienosti.
  
• 
  Muuten porukka oli mielenkiintoinen. Vanhoja taitajia ja nuoria teräviä kykyjä.
  
• 
  
  

4. 
   Ohjelman kustannustehokkuus (itsearvio, ei kysytty asiakkailta) (tehokkuus)
   

Ohjelman rahoitussuunnitelman ja –päätösten rahoitusosuudet olivat 4:n ohjelma-asiakirjan mukaisia. Kustannusarvio FIM 3.957.000 jakaantui seuraavasti: EU 763.000, OPM (kansallinen) 974.000, yksityinen 2.220 000 mk. Toteutusaika oli 1.2.1997- 31.12.2000. Toteutuneet yksityiset rahoitusosuudet kuten kustannuksetkin olivat kuitenkin pienemmät (helsinkiläisryhmien kurssimaksut 229 000 mk) Osallistujien palkkakustannuksista, jotka olisi voitu lukea yksityiseksi rahoitusosuudeksi, ei ollut seurantaa, sillä se olisi ollut mahdotonta valmennuksen ohjelman pitkän keston vuoksi.

Ohjelman kustannukset ovat vastaavien 1995-1999 ESR-ohjelmakauden keskitasoa (tiedot OPM:n ylläpitämästä rekisteristä). Kustannustehokkuus olisi ollut suurempi, mikäli maksavia osallistujia olisi ollut enemmän. Toisaalta opintojen henkilökohtaista ohjausta ei olisi voitu tehdä paljoakaan suuremmalle ryhmälle.

5. Ohjelman lisäarvo / toiko uutta (hyödynnettävyys)

Lähes jokaiselle vastaajalle oli tullut uusia kontakteja.

Kontakteja oli hyödynnetty omien organisaatioiden eri projekteissa tiedonlähteinä ja yhteistyökumppaneina uusissa hankkeissa. Omiin oppilaitoksiin (esim. SAMK:n Venäjä- ja Baltia-ohjelma) on rakennettu uusia kokonaisuuksia, joissa hyödynnetty RNEP:n aineistoja ja kouluttajia.

Ohjelmassa oli useita amk:ien Venäjä-verkoston aktiiveja jäseniä, jotka ovat hyödyntäneet kontakteja ja sisältöjä omassa ideoinnissaan ja jatko-opinnoissaan sekä oppilaitoksiensa uusissa projekteissa.

Kertynyt oppimateriaali on ollut osallistujien vapaassa käytössä omissa projekteissaan ja oppilaitoksisssaan (lukuunottamatta copyright-suojattuja aineistoja).

Ohjelman keskustelufoorumissa korostuneet teemat, erityisesti tietoyhteiskuntaan liittyvät etäopetus-, ja verkostoitumisaiheet puhuttivat osallistujia erittäin voimakkaasti ja vaikuttivat moniin jatkoaiheisiin (esim. Petroskoin yliopiston kanssa järjestetty seminaari ja yhteistyösuunnitelma, Soneran hankkeet/Leena Viukari).
6. Hyöty työuran kannalta tähän mennessä/arvio tulevaisuudessa (kestävyys)
Suurimmalla osalla osallistujista ilmeni uusia projekteja ja työtehtäviä valmennuksen aikana niin saman organisaation sisällä kuin vaihtoja uusiin organisaatioihin tai itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. On kuitenkin mahdotonta arvioida niiden ja valmennuksen syy-seuraussuhdetta. Arviot painottuivat itseluottamuksen kasvun kuvaamiseen:

• 
  itseluottamukseni on kasvanut
  
• 
  koulutus vastasi pääosin tarpeitani ja odotuksiani. Se vahvisti omaa osaamistani ja luottamusta osaamiseeni Venäjän projektien suhteen.
  

7. Mentoroinnin merkitys valmentautumisessa tuleviin työtehtäviin (kestävyys)

• 
  Mentori oli määrätty tehtävään, ei halunnut itse. – Onneksi oli ”varjomentori”.
  
• 
  Koin mentorointijaksoni erittäin antoisana ja monipuolisena kehittymiskokemuksena. Mentoroinnin avulla jäsensin omia tavoitteitani --- tavoitteenani on lähitulevaisuudessa mm. kehityshankeasiantuntijana toiminta matkailu- ja kulttuuriasioissa.
  
• 
  /Mentoroinnilla oli/- melko suuri merkitys ja asema valmennuskurssin kehittymistuntemuksiin ja koko valmentautumisohjelman sisäistämiseen.
  
• 
  Mentorointi on sisältänyt tutustumista Jykesin aiempiin Tacis- rahoitteisiin projekteihin ja niiden asiakirjoihin, osallistumista meneillään olevien hankkeiden suunnitteluun, keskusteluja hankeyhteistyön käytännöistä Venäjällä, --bisneskulttuurista Venäjällä, toimimisesta Venäjän markkinoilla, Jyväskylän alueen yritysten näkymistä Pietarissa. – Keskittyminen käytännössä oppimiseen ja ajatusten vaihtoon erilaisten Jykesin projektien tiimoilta onkin molempien mielestä ollut onnistunut ratkaisu.
  
• 
  Päättyi liian aikaisin mentorini maasta muuton vuoksi.
  
• 
  Mentorointi oli uusi ilmiö. Mentorini sattui toimimaan varsinaisena leipätyönään jatkuvasti
  

EU - projekteissa ja olen hänen kanssaan tiiviissä kontaktissa.
8. Mielikuva AI:sta (hyödynnettävyys)

• 
  Instituutin profiili on liian matala. Esim. minä, joka todella kauan olen harrastanut Venäjän
  

asioita, en tiennyt teistä juuri mitään ennen tätä kurssia. Toisaalta sen imago on elämää

vieroksuva ja sekava. Ehdotan, että teette imagosuunnitelman seuraavalle parille vuodelle ja

resurssoitte sen riittävästi.

- Instituutin EU-toimiston työ jäi ainakin minulle pimentoon, vaikka EU-ohjelmista kurssia kävinkin.

• 
  A-lista on erittäin hyvä yhteydenpitoväline, sieltä olen saanut jo monta hyvää vinkkiä.
  

9. Toivomukset asiantuntijaverkoston kehittämisestä ja muista palveluista (vaikuttavuus)

Esille nousivat jatkotutkimusmahdollisuudet sekä myös toiveet että tutkimuksen kenttää laajennettaisiin. (3 kpl ). Sosiologis-käyttäytymistieteellis-historiallista näkökulmaa pidettiin kapeana, toivottiin myös mm. teknologisten alojen huomioon ottamista. Yleistä tiedottamista Venäjän tuntemukseen liittyvistä aiheista toivottiin lisää. Instituutin ylläpitämää sähköistä Aleksanteri-listaa (n. 570 lukijaa) kehuttiin suuressa osassa vastauksia erinomaiseksi ”runsaudensarveksi”.

Tietokannassa rinnan Alex-Russican ja Alex-Baltican kanssa sijaitseva RNEP:stä valmistuneiden asiantuntijarekisteri ALEX-Consult sen sijaan ei ole toiminut niin houkuttavasti kuin olisi toivottavaa. Kaikki valmistuneet eivät ole sinne kirjoittautuneet eikä se myöskään ole helposti löydettävissä tietokannasta.

Yksittäisiä kommentteja:

• 
  Ymmärrän kyllä, että AI haluaa olla yliopistojen yhteistyöfoorumi, mutta on muitakin joiden
  

kanssa voisi kehitellä jotakin ja päästä puheista toiminnan tasolle.

• 
  Älkää ujostelko, tuokaa reilusti esiin osaamistanne
  
• 
  Älkää unohtako Baltiaa ja Itäistä Keski-Eurooppaa. ”Pohjoisella” näkökulmalla myös tämän alueen kehitykseen on varmasti kv-keskustelun kentällä kysyntää
  
• 
  Venäjä on edelleen tabu, josta ei saisi edes puhua. Tiedon lisäämisellä asenteita voidaan muuttaa. Silmät pitäisi avata näkemään tosiasiat ja mahdollisuudet.
  

- Ainakin pysyn Aleksanteri-listalla, sillä siellä tuntuu olevan jatkuvasti mielenkiintoista asiaa.

• 
  Säännöllisiä tapaamisia sovitun teeman ympärillä
  

- klubi, seminaari, kaikki vuosikurssit mukaan

• 
  matka Pietariin syksyllä 2001 kuten jo alustavasti sovittiin
  

3.