Russian and nis expertise Programme



Yüklə 192,78 Kb.
səhifə1/9
tarix22.01.2018
ölçüsü192,78 Kb.
  1   2   3   4   5   6   7   8   9


Russian and NIS Expertise Programme

Sisäinen arviointiraportti
(ex post)
ESR –projekti 920397
Tavoiteohjelma 4. Henkilöstön sopeuttaminen elinkeinoelämän rakennemuutokseen ja tuotantojärjestelmien muutokseen.
Toimenpidekokonaisuus 2.1. Henkilöstön työtaitojen kehittäminen
Hanketyyppi: Kv. yhteistyötä edistävä pilottihanke
Avainsanat: Asiantuntijaverkosto; koulutuspalveluiden kehittäminen;

oppilaitosten palvelutoiminnot; konsultti- ja

kouluttajakoulutus, opiskelumateriaalin kehittäminen,

laatujärjestelmän kehittäminen


Kesto: Helmikuu 1997 - Joulukuu 2000
Päätoteuttajaorganisaatio: Aleksanteri-instituutti, Venäjän ja Itä-Euroopan

tutkimuskeskus


Laatija: Projektipäällikkö Elina Kahla
Arviotyöryhmä: Elina Kahla; koordinaattori Elina Multanen; osastosihteeri Essi Lindroos; asiamies Erika Romberg.
Aikataulu: Raportti valmistuu maaliskuun 2001 loppuun mennessä


Sisällysluettelo





Sisällysluettelo 2

3


1. Yhteenveto 3

1.2 Arviointiraportin esittely yleisesti 3

1.3 Arviointikohteen vahvuudet ja heikkoudet 3

2. Johdanto 4

2.1. Toimintaympäristö: Venäjä-osaamisen tarve ja sen muutokset 1990-luvulla 4

5


EU:n Tacis-ohjelma ja suomalaisten Venäjä-osaaminen 5

Aleksanteri-instituutin perustaminen ja RNEP: n kytkeytyminen siihen 6

Taulukko 2.1: Työsuunnitelma itsearvioraportin eri vaiheista viikko 47-52 v. 2000 ja v. 2001 aikana 7

2.2.Ohjelman kohderyhmän, pääkohtien ja työmenetelmien kuvaus 8

Kohderyhmä ja hakeutumisprosessi, karsiutuminen ja keskeyttäminen 8

Ohjelman tavoitteet (pääkohdat) 9

Taulukko 2.2.1 Ohjelman pääaktiviteetit 1997 – 2000 sekä aloittaneet osanottajamäärät ja mentorit vuosikursseittain 10

N= 25 10

Taulukko 2.2.2. Ohjelman yhteiset opinnot 1997 – 2000 ja niiden laajuus 11

2.3. Ohjelman suunnittelu, markkinointi, ohjaus ja seuranta 14

Suunnittelu ja markkinointi 14

Seurantaryhmä 15

Seurantaryhmän organisoiminen kuitenkin viivästyi ohjelman suunnitteluvaiheessa; sen toiminta olisi ollut tehokkaampaa, mikäli kokouksia olisi järjestetty jo alkuvaiheessa ja systemaattisemmin. 15

Seuranta ja tiedotus 15

2.4. Ohjelman sijoittuminen viitekehykseen 16

Kuvio 2.4.1. Ohjelman interventiologiikka 16

2.4. Arvioinnin tarkoitus, laajuus ja tärkeimmät arviointikysymykset 17

Tarkoitus 17

2.6. Muita ESR-ohjelmien vastaavia arvioita 17

2.7. Toimeksiannon kuvaus 18

3. Tutkimusmetodi 18

3.1.Aineistonkeruu 19

3.2. Analyysi 19

4.Tulokset ja johtopäätökset 19

Taulukko 4.1.1. Ohjelman aloittaneet ja loppuun suorittaneet valmennettavat 1997-2000 Yhteenveto kvantitatiivisista tuloksista. 19

4.2. Kvalitatiiviset kysymykset (avoimet vastaukset, ei vertailua vuosikurssien välillä) 20

4.3. Johtopäätökset 23

4.4.Suositukset 27

5. Lähteet 29

Painetut 29

Painamattomat 30

6. Summary 30





.

1. Yhteenveto

1.2 Arviointiraportin esittely yleisesti

Arvio on laadittu loppuraportiksi yli 200 henkeä osallistujina, kouluttajina ja mentoreina kattaneesta pilottihankkeesta Russia and NIS Expertise Programme (1997 – 2000, 4 v). Hankkeen tuloksena on valmennettu konsulttitoimeksiantoihin suuntautuvia asiantuntijoita, laadittu oppimaterialia ja arviomenetelmiä sekä luotu asiantuntijaverkosto ja -rekisteri. Hankkeelta odotetaan vaikuttavuutta ns. Tacis ja Phare -maihin suuntautuvien kansainvälisten yhteistyöhankkeiden erilaisten mahdollisuuksien paremmassa hyödyntämisessä niiden suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Hankkeen aikana osallistujien ja henkinen pääoma on kasvanut, mikä luo edellytyksiä hankkiutua uusiin tai vaativampiin tehtäviin jatkossa.

Hanke on pilottihanke, jonka tarkoituksena on ollut saadun kokemuksen vakiinnuttaminen erilaisiksi koulutuksellisiksi kokonaisuuksiksi. Arviossa vertailua tehtiin kolmen eri vuosikurssin välillä. Johtopäätöksenä voi todeta, että ohjelman tunnusluvut, kuten loppuun suorittaneiden prosentuaalinen osuus, paranivat viimeisen vuosikurssin aikana saatujen kokemusten myötä. Keskimmäinen kurssi oli tunnuslukujen perusteella vaatimattomin, silloin keskeyttäneitä ja opinnoissaan viivästyneitä oli eniten. Kolmas kurssi poiki eniten erilaisia hankkeita ja sen ohjelmaan sisällytettiin innovatiivinen erillisprojekti, etäopetusseminaarisarja Petroskoissa ja Suomessa.

Arvion osallistujien ja työnantajien antamien kvalitatiivisten vastausten perusteella etsittiin osanottajaprofiilien karkeaa jakoa: tilannetta työmarkkinoilla ja suuntautumisvaihtoehtoja. Suurin osa aikoi jatkaa ns. itähankkeiden parissa ja kasvattaa osaamistaan, yllättävän moni oli kiinnostunut suuntautumaan tutkimuksen piiriin.

Arviossa päädytään suosittelemaan ohjelman suorittaneiden asiantuntijarekisterin (Alex-Consult) tehokkaampaa markkinointia, verkoston toiminnan vakiinnuttamista, tutkimus- ja jatkokoulutusmahdollisuuksien selvittämistä ja jatkohankkeistamista mm.virtuaalityökaluja hyödyntämällä.



1.3 Arviointikohteen vahvuudet ja heikkoudet

Arviointikohteen vahvuuksia ja heikkouksia on analysoitu interventiologiikan kehikon ks.Kuvio 2.3.1. mukaisesti. Tässä tiivistetyt tulokset perustuvat asiakasrekisteriin ja palautteisiin ja ovat suuntaa antavia. Tulokset ja tehokkuus. Ohjelman aloitti yhteensä 116 henkeä, joista mukana alkujakson jälkeen oli 99 ja suoritti loppuun 62. Mentorit ja projektitöiden ohjaajat mukaan laskettuina osallistujien määrä on parisen sataa. Ohjelman budjetti pieneni alun perin kaavaillusta tulojen sekä menojen osalta. Toisaalta ulkomaan jaksojen oletettua suuremmat kustannukset nostivat koko valmennuksen arvoa. - Osallistujat eivät olleet täysin tyytyväisiä saamansa henkilökohtaisen ohjauksen laatuun ja määrään; erityisesti projektiharjoittelupaikkojen osalta tarjontaa ei ollut kaikille halukkaille. Relevanssi + Osallistujat kokivat eniten hyötyneensä eri näkökulmista tarjotusta tiedosta ja konkreettien hankkeiden kokemusten vaihdosta ja lisääntyneestä itseluottamuksesta omiin kykyihin projektien vetäjänä. -Vähiten hyötyä koettiin puutteellisesta tai epäonnistuneesta projekti- ja pienryhmätyöskentelystä, tarjolla olleiden toimeksiantojen puutteesta. Hyödynnettävyys ja kestävyys. + Suurin osa 61 vastanneista oli jo hyödyntänyt saamiaan kontakteja ja käyttänyt asiantuntijarekisteriä eri tavoin. Eniten kestävää hyötyä arvelivat saaneensa ne, jotka olivat työssään jatkuvasti Venäjä-asioiden kanssa tekemisissä ja tarvitsivat monipuolisia kontakteja ja tietojensa päivittämistä. Suuri osa ilmoitti kiinnostuksensa osallistua jatkokoulutukseen ja temaattisiin tapaamisiin. - Saadun tiedon hajanaisuus tai omassa työssä opitun soveltamisen vähäisyys tai työttömyys vähensi joidenkin vastaajien kokemaa hyödynnettävyyttä.


Vaikuttavuus. Ohjelman vaikuttavuudeksi oli arvioitu tietokannan luominen eri alojen asiantuntijoista, rahoituslähteiden tuntemuksen parantaminen ja siten eri mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen. Vaikuttavuutta pyrittiin aikaansaamaan myös poliittisen tason puheenvuorojen ja keskustelun sisällyttämisellä ohjelmaan. Osallistujista 54 oli vaihtanut työnantajaa ja 45 saanut omia hankkeitaan läpi tai toimeksiantoja hankkeisiin. Tunnusluvuin yhteiskunnallista vaikuttavuutta on kuitenkin vaikea mitata. Valmennuksessa saavutettu henkisen pääoman lisäys on välttämätön edellytys työelämän muutokseen sopeutumiselle ja erikseen määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiselle, ei vielä niiden toteuma.




Yüklə 192,78 Kb.

Dostları ilə paylaş:
  1   2   3   4   5   6   7   8   9




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©muhaz.org 2020
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə