Vaihtoraportti Tom Engström, New Media Design and Production, Aalto arts



Yüklə 34,65 Kb.
tarix11.08.2018
ölçüsü34,65 Kb.
#69002


Vaihtoraportti

Tom Engström, New Media Design and Production, Aalto ARTS


email:

tom.engstrom@aalto.fi (saa ottaa yhteyttä)
Vaihtokoulu:

IDAS, Hongik University, Seoul, South-Korea / Digital Media Design, MA program


Vaihtoaika:

9/2015 –6/2016


Vaihto-ohjelma: -
Opetuskieli: englanti / Korea
Raportin julkaisu: saa julkaista
Sisällys:

Opiskelijapalvelut Aallossa

Kohteen valinta / taustatieto

Soul


Vinkkejä

Sää


Ruoka

Kieli


Lähestyttävyys / “sisään” pääsy

Asuminen Soulissa

Asuinalueen valinta

Raha


Järjestelyt Suomessa

Järjestelyt Etelä-Koreassa

Muuta

Opinnot


IDAS-proffasuosituksia

Opiskelijakulttuuri IDASissa



Opiskelijapalvelut Aallossa

Hain opiskelijavaihtoon Helmikuussa 2015. Hakuprosessi alkoi oikein hyvin, ja minut hyväksyttiin ensisijaiseen hakuvalintaani Soulin Hongik-yliopiston maisteriohjelmaan IDASiin. Hain suoraan vuodeksi vaihtoon, mutta IDAS ei ota opiskelijoita vastaan kuin lukukausi kerrallaan. Päätin mennä siis lukukaudeksi ja ottaa selvää saisinko Etelä-Koreassa ollessani pidennettyä vaihtoaikaa (tämä onnistuikin ensimmäisen vaihtolukukauden lopulla ongelmitta).


Hakuprosessi sujui suhteellisen jouhevasti. Loppua kohden selvisi kuitenkin, että minulle oli ilmoitettu vääriä deadlinejä. Ilmeisesti vastaanotettavan yliopiston hakuajat olivat muuttuneet edellisvuosista ja sain vanhentuneita tietoja. Aallon koordinaattori oli kuitenkin yhteyksissä vastaanottavaan yliopistoon ja asia saatiin ratkottua loppumetreillä.
Kohteen valinta / taustatieto

Olin etukäteen perehtynyt jonkin verran eteläkorealaiseen nykykulttuuriin elokuvien ja tv-sarjojen kautta, joten tiesin hieman millaiseen paikkaan olin menossa. Muutamat ystävistäni olivat jo olleet vaihdossa samassa yliopistossa, ja sain heiltä paljon taustatietoa ja vinkkejä. Opiskelin kesän aikana Korean kieltä muutamia viikkoja, ja osasin jo lukea Koreassa käytössä olevaa Hangul-aakkostoa. En ollut kuitenkaan matkustanut aiemmin Aasiassa. Päätin lähteä Etelä-Koreaan esim. Japanin sijaan, koska koin että Japani on minulle helpommin lähestyttävä matkakohde. Souliin en olisi ehkä muuten koskaan päätynyt esim. lomailemaan.


Soul

Soul yllätti jättimäisyydellään vaikka olinkin varautunut siihen henkisesti. Kaupunkiin on ehkä hieman vaikea päästä sisään, etenkin jos ei ole kielitaitoa tai paikallisia opastamassa. Helsinkiin verrattuna kaupunki tuntuu todella vaikeasti lähestyttävältä - viheralueita täytyy erikseen metsästää, pilvenpiirtäjiä ja tornimaisia asuintaloja on kaikkialla, ja etenkin ruuhka-aikoina liikenteessä on pökerryttävä määrä ihmisiä. Jos ei voi lainkaan sietää väkijoukkoja, kannattaa ehkä harkita hiljaisempaa kohdetta tai ainakin suunnitella päivärutiininsa siten, ettei ole liikkeellä ruuhka-aikoina. Kun kaupungin kuhinaan lopulta pääsee sisään, se osoittautuu mielenkiintoiseksi ja kutkuttavaksi ympäristöksi. Tekemistä ja tapahtumia riittää, ja vaikka matkustaisi tunnin verran metrossa, kaupunki ei tunnu loppuvan. Lähikaupunkeihin pääsee helposti junalla tai bussilla, ja esim. Etelä-Korean kaakkoiskärkeen Busaniin pääsee vähintään viidessä tunnissa.


Julkinen liikenne Soulissa toimii erittäin hyvin päiväsaikaan, mutta koin hieman yllättävänä että bussit ja metrot lakkaavat kulkemasta n. Puoliltaöin. Pääsääntöisesti öisin ja etenkin viikonloppuöinä kuljetaan taksilla, mikä on onneksi huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa.
Vinkkejä

Perusmenovinkkejä kannattaa käydä tarkastamassa jostain Lonely Planetista tai netistä, tässä mun top 5 vähän hipsterhenkistä tärppiä (huom. olen 32-v. Designopiskelija joka ei jaksa enää klubitella):

1 Yeonnam/Mangwon: tällä hetkellä nosteessa olevia alueita jossa on mukavaa kahvila- ja ravintolapöhinää

2 Hannamin kahvila-alue Itaewonin moskeijasta itään: täällä on siistiä käsityöläisyyttä, pieniä kirjakauppoja ja sellaista

3 Tongin/Tongui: pääpalatsin länsipuolella oleva alue jossa on rafloja, gallerioita ja Soulin parhaisiin lukeutuva designkirjakauppa Book Society

4 Samcheong: vähän hiljaisempi vaihtoehto Insa-dongille, täällä voi tsekkailla esim Hanok-taloja

5 Tojeong-ro:n ja Dongmak-ro:n välimaasto : rauhallista kahvilameininkiä eikä yleensä niin paljon jengiä
Sää

Yllätyin hieman Etelä-Korean talven kylmyydestä. Onneksi ainakin meidän kämpässämme lämmitys toimi paremmin kuin esim. Japanissa yöpymissäni asunnoissa. Karkeasti sanottuna vuosi Soulissa menee suunnilleen näin:


Tammi - helmikuu : pipo - ja hanskakeli, lunta saattaa tulla tammikuussa

Maalis-huhti : vielä kylmää, tuuli saattaa tuoda “keltaista pölyä” jolloin ilmanlaatu on erittäin surkea

Touko-kesä : suht lämpöistä, monien paikallisten mielestä parhaat kelit, kesäkuun lopulla alkaa olla tukalaa ja hyttysiä ilmestyy

Heinä-elo : sadekausi alkaa kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa (vaihtelee), helle on suomalaiselle supertukala ~40 astetta, ainakin Han-joen lähellä on paljon hyttysiä ja kämpässä on tosi hyvä olla ilmastointi (meillä ei ollut)

Syys-loka : taas mukavampaa keliä, lokakuussa alkaa tulla vähän vilu

Marras-Joulu : marraskuu voi olla vielä aika lämmin, mutta pipo- ja hanskakeli alkaa taas joulukuussa


Ruoka

Etelä-Koreassa syödään yleensä ravintoloissa ja miksipä ei: se on edullista ja vaihtoehtoja riittää. Ruoka on yleisesti ottaen aika tulista ja lihapitoista, ja ruokailu - etenkin päivällinen tai illallinen - koetaan sosiaalisena tapahtumana. Tämä voi vaatia totuttelua länsimaiseen ja etenkin suomalaiseen ruokavalioon tottuneelle. Olen itse kaikkiruokainen, mutta usealle kasvisruokaa syövälle ystävälleni Etelä-Korea oli erityisen haastava kohde. Vuoden jälkeen korealaisesta keittiöstä jäi sellainen vaikutelma, että makua riittää mutta monet ruokalajit maistuvat aika samalta. Mutta ainakin Soul on niin suuri kaupunki, että etenkin eri aasialaiskeittiöiden ravintoloita on helppo löytää. Hyvän ja edullisen länsimaalaisen ruoan löytäminen on tosin haastavaa (esim. Leipä on täällä melkein aina jostain syystä makeaa tauhkaa!).


Kieli

Etelä-Koreassa puhutaan Koreaa. Vaikka maassa syydetään maailman eniten rahaa englannin kielen opiskeluun, se ei juurikaan näy - etenkään Soulin ulkopuolella. Ulkomaalaisalueilla Hongdaessa, Itaewonissa ja osittain Gangnamissa saattaa pärjätä hyvinkin englannilla, mutta jos haluaa lähteä seikkailemaan kaikkein kuluneimpien paikkojen ulkopuolelle, on parempi opetella kieltä tai hankkia kielitaitoinen ystävä mukaan seikkailemaan. Suosittelen joka tapauksessa pohjakielitaidon hankkimista ennen lähtöä. Paikan päällä on niin paljon tekemistä ja nähtävää, että kielen opiskelu jäi ainakin allekirjoittaneelta helposti paitsioon. Etenkin Hangul-aakkoston lukutaito on erittäin suureksi eduksi - ainakin sen perusteella voi tavata lainasanoja ruokalistoilta ja bussiaikatauluista jos ei muuta. Hongikin tarjoama kielikurssi on todella alkeiskurssi, joten ei kannata odottaa oppivansa liikoja sen aikana. Se on myös osa kandiopintoja, joten maisteriopiskelija ei saa siitä opintosuoritusmerkintää (IDASin käytäntö).


Kandiohjelmissa englannin kielen taito on ymmärrettävästi hieman alhaisempaa kuin maisteriohjelmissa, joten tutustuminen saati sitten ystävystyminen kurssikavereiden kanssa saattaa olla kandeille haastavampaa kuin maisteriohjelmiin suuntaaville.
Lähestyttävyys / “sisään” pääsy

Pääsin itse aika nopeasti jyvälle Soulista ja Etelä-Koreasta, suurilta osin koska kämppikseni olivat molemmat asuneet muutamia vuosia Soulissa ja puhuivat Koreaa lähes täydellisesti. Pääsin heidän kauttaan mukaan Soulissa pitkään asustelleeseen kaveriporukkaan, joten en kokenut juurikaan syrjäytymisen tai yksinäisyyden tunteita koko vaihtoajan aikana (paitsi ehkä Jouluna, heh). Myös paikalliset opiskelijakaverini kutsuivat minut etenkin ensimmäisellä lukukaudellani innokkaasti mukaan rientoihin.


Monet vaihtokavereistani olivat Soulissa vain 4-5 kuukautta ja valittelivat, että joutuivat lähtemään juuri kun olivat pääsemässä mukaan meininkiin. Olisin itsekin varmasti ollut samoilla linjoilla jos olisin joutunut lähtemään tuolloin. Suosittelen siis harkitsemaan vahvasti vuodeksi lähtöä, jos mahdollista. Aalto ja IDAS suhtautuivat lämpimästi vaihtoajan pidentämiseen jo saavuttuani tänne.
Asuminen Soulissa

Asuminen Soulissa ulkomaisena opiskelijana voi olla haastavaa. Helpoin ja ehdottomasti halvin vaihtoehto on koulun oma asuntola (dormitory, dorm), joka yleensä on kampusalueen yhteydessä. Itse en asunut dormissa, koska olin kuullut että Hongikin dormit ovat a) kämyisiä ja etenkin b) niissä on kotiintuloaika, suunnilleen puoliltaöin. Kotiintuloaika voi tuntua siedettävältä, mutta meillä baari-illat tai keskustelut katkesivat monesti lyhyeen kun porukassa oli dormiasukkeja. Kuulemani perusteella dormihuoneet ovat pieniä, niissä asutaan huonekaverin kanssa ja ne on jaettu poikien ja tyttöjen taloihin, joihin vastakkaisella sukupuolella ei ole pääsyä.


Jos ei ole rahan puolesta pakko asua dormissa, suosittelen etsimään asuntoa yksityisiltä markkinoilta joko dormikavereiden kanssa tai jo Suomesta käsin jos mitenkään mahdollista. Itselläni kävi tuuri, koska sain jo Suomessa suoran asuntokontaktin Aallosta Hongikissa vaihdossa olleen ystäväni kautta. Sain jo ennen lähtöäni sovittua semiedullisen (500000 KRW/kk) kämpän koko vaihtoaikani ajaksi. Lisäbonuksena sain myös kaksi kämppistä, joista toinen oli myös opiskellut Hongikissa. Toisaalta en päässyt mukaan Hongikin dormiporukoihin, mutta kuulemani perusteella se oli ihan hyväksyttävä menetys.
Asunnoilta ei kannata odottaa liikoja. Suomalaisittain kämppäni oli aika läävä, mutta sijaitsi hyvällä paikalla, oli tilava ja kaikki perusasiat olivat kunnossa. Jotkut Soulissa pitempään asuneista ystävistäni asuivat tilavammin ja viihtyisämmin, mutta maksoivat myös enemmän vuokraa. Yleisesti ottaen keittiöt ovat aika riisuttuja: meillä oli pitkään vain kaasuliesi, mikro ja riisinkeitin, mutta toisen lukukauden alussa kämppiksekseni muutti amerikkalainen sälli joka toi mukanaan korealaisittain harvinaisen uunin ja voileipägrillin.
Suosittelen lukemaan Pia Sissalan vaihtoraportin Hongikista jos asunnon hankkiminen kiinnostaa eikä kontakteja ole.
Asuinalueen valinta

Asuinalueen kanssa kannattaa olla tarkkana. Kuten todettu, Soul on jättimäinen kaupunki, ja välimatkoilla on todellakin väliä. Jos olet menossa Hongikiin, tarkista kahteen kertaan, mille kampukselle. IDAS oli ainakin oman vaihtoni aikana Daehakron alueella, kun taas useimmat muut vaihto-ohjelmat olivat Hongdaen alueella. Kampusten välillä on n. 40-60minuutin matka.

Hongdaen kampuksella opiskelevalle voin suositella Hapjeongin ja Sangsun metroasemien välimaastoa Dongmak-ro:n eteläpuolella. Dongmak-ron pohjoispuolelta alkaa Hongdaen kauppaviidakko ja bilehelvetti, joka levittäytyy Hongikin yliopiston ympärille muutaman kaupunginosan alueelle. Minun kämpiltäni tämä nuorten bailaajien ja kulutusintoilijoiden mekka oli 5 minuutin kävelymatkan päässä, mutta kämpän lähimaasto oli ainakin lähtöni aikoihin 32-vuotiaalle minulle sopivampaa superrauhallista hipsterimäistä kahvila-aluetta, tyyliin Vallila tai jotkut Kallion hiljaisemmista alueista. Muita kesällä 2016 Hongdaen lähellä nosteessa olevia alueita ovat Mangwon ja Yeonnam.
IDASin Daehakron kampuksella opiskelevalle hyvä sijainti on ainakin Hyehwan metroaseman lähimaasto. Hyehwassa on myös vilkas yöelämä, joskaan ei yhtä kreisi kuin Hongdaessa.

Raha

Oma fiilikseni oli ettei rahaa mennyt yhtä paljon kuin Helsingissä, suurilta osin asumisen edullisuudesta johtuen. Ravintoloissa syöminen on edullisempaa kuin Suomessa, mutta voi olla hitusen kalliimpaa kuin kotiruoka Suomessa. Kun ravintoloissa myös käydään useammin täällä niin ruokaan saattaa mennä lopulta enemmän rahaa kuin Suomessa. Dokaaminen ja klubittelu koituu myös hintavaksi, klubeille maksaa usein 10000-20000 sisään + mahdolliset narikkalokerot, ja juomat ovat usein myös kalliita etenkin Gangnamin megaklubeilla. Taksimatkat saattavat myös koitua pitemmän päälle kalliiksi jos niitä harrastaa jatkuvasti.


Suosittelisin hankkimaan edullisen asunnon jolloin ei ehkä tarvitse stressata niin paljon muuta kulutusta -- ehkä se dormi ei lopulta ole niin kauhea vaihtoehto jos ei aio viettää siellä pitkiä aikoja.
Järjestelyt Suomessa

Opiskellaksesi Etelä-Koreassa sinun on hankittava viisumi ja todistettava että sinulla on tarpeeksi varallisuutta rahoittaaksesi opintosi ja asuaksesi opintojesi ajan Soulissa. Itselläni oli sen verran säästöjä että tämä ei ollut ongelma, mutta tämä kannattaa pitää mielessä. Varallisuustodistuksen saat pankistasi Suomessa. Viisumihakemus voi kestää pitkäänkin, itse sain viisumin parissa viikossa koska paperiasiani olivat heti ekalla kerralla kunnossa. Etelä-Korean suurlähetystön kanssa toimiessasi saatkin ensimmäisen kosketuksesi maan ihanaan byrokratiakulttuuriin, johon kannattaa varautua kärsivällisyydellä.


Järjestelyt Etelä-Koreassa

Hongikin kandiopintoihin tuleville vaihto-opiskelijolle annetaan jonkin verran ohjeistusta ja he saavat myös paikallisen “buddyn” jonka on tarkoitus jeesata käytännön asioissa. Maisteriopiskelijoille tai ainakaan IDAS-opiskelijoille vastaavaa palvelua ei ole.


Lukukauden aluksi IDAS-ohjelmassa annetaan tulostettu opinto-opas kursseista (joista useimmat on kuvattu vain koreaksi) ja esitellään powerpointilla nopeasti koulun proffat ja kerrotaan jotain yleistä opinahjosta. Sen jälkeen olet vapaa ohjaamaan itse itseäsi. Henkilökunta ja etenkin paikallinen opintokoordinaattori auttavat kyllä, mutta sinun on itse oltava aktiivinen kysymysten kanssa (esim. millaisia tiloja kampuksella on saatavilla jne).
Jotkut vaihto-opiskelijoista saivat jostain syystä maahanmuuttajakortin (“alien card”) jo ennen lukukauden alkua, mutta itse jouduin odottamaan että sain kaikki tarvittavat paperit lukukauden alettua. Oli miten oli, joudut menemään paikkakunnasta riippuen joko Oidon tai Omokgyon maahanmuuttovirastoon käymään paperisotaa. Varaudu siihen, että saatat joutua palaamaan paikalle kolmekin kertaa, kun virkailija keksii yksi kerrallaan mitä papereita et ole huomannut tuoda. Asioimaan kannattaa mennä aamusta tai heti lounasajan jälkeen niin vältyt jonotukselta.
Suunnittelin alusta asti olevani Etelä-Koreassa vuoden, joten päätin heti hankkia pankkitilin ja kännykkäliittymän. Mikäli aiot olla vain yhden lukukauden ja sinulla on Visa Electron- tai Visa-kortti, et ehkä tarvitse tiliä. Tilin avaaminen on maksutonta ja siihen menee vain pari tuntia, josta suurin osa jonotusta. Sitten sinun on kuitenkin siirrettävä rahaa ulkomaan tililtä korean tilille, josta ainakin Aktia-pankki veloittaa 32 euroa / siirto. Ulkomaan tilisiirrot ovat myös alttiita euron kurssin vaihteluille. Voit siis tehdä hieman valuuttaspekulointia!
Jos päätät hankkia tilin, et tarvitse kuin passin. Tilin avaaminen ilman kielitaitoa onnistui ainakin Hongikin yliopiston päärakennuksen Woori bankissa, ja voin suositella ko. pankkia. En hankkinut verkkopankkitunnuksia koska en suunnitellut maksavani laskuja täällä ollessani. Tilisiirrot onnistuvat helposti pankkiautomaateista. Kun saat maahanmuuttajakorttisi, voit liittää sen olemassa olevaan tiliisi (tätä varten tarvitset ehkä kielitaitoisen kaverin avuksi).
Kännykkäliittymää varten tarvitset pankkitilin, johon on liitetty maahanmuuttajakortti. Tai ainakin minä tarvitsin kun hankin Olleh-liittymän. Ollehin liittymät maksoivat minun maassa ollessani tyyliin 30000-50000KRW/kk, joten prepaid-liittymä saattaa myös olla varteenotettava vaihtoehto. Liittymää varten kannattaa myös olla kielitaitoinen kaveri mukana.

Muuta

Etelä-Koreassa lähes kaikilla on älypuhelin. Täkäläisten viestiohjelma on KakaoTalk, jonka välityksellä käydään varmaan 90% (hatusta vedetty tilasto) kaikesta viestinnästä (jopa paikallinen poliisi lähettää viestejä KakaoTalkilla). Jos muualla kysytään puhelinnumeroa tai some-nimeä, täällä kysytään Kakao -tunnusta.


Muita käyttökelpoisia android-appeja ovat ainakin MangoPlate (peer review ravintola/kahvila -appi), KakaoBus (bussiaikataulut), Subway Korea (korean kaupunkien metroreittiopas, toimii myös offlinenä), Naver map (paikallinen kartta joka toimii Google mapsia paremmin), T-Money Balance (matkakortin latauksen tarkistus). Jotkut käyttävät myös KakaoTaksi -appia jolla voi tilata taksin, mutta itse olen aina löytänyt kiesin kadun varresta.

Opinnot

Syyslukukausi on syyskuusta joulukuun puoliväliin. Sitten on 2 ½ kk lomaa ja alkaa kevätlukukausi maaliskuusta kesäkuun puoliväliin. Ja taas 2 ½ kk lomaa.


Lukukauden alussa on yksi “shoppailuviikko” jonka aikana proffat esittelevät kurssejaan. Kannattaa siis tsekata ennen shoppailuviikkoa ne kurssit jotka vaikuttavat hitusenkin kiinnostavilta ja sitten mennä paikan päälle - yleensä opinto-ohjelmassa olevat kuvaukset ovat vähän mitä sattuu. Shoppailuviikon jälkeen on vielä noin viikko aikaa rekisteröityä kursseille.
Opinnot IDASissa ovat usein työläitä, ja Digital Media Design -opiskeluohjelman kurssit enimmäkseen projektipainotteisia ja itsenäisiä studiokursseja. Monet kursseista on luennoitu vain koreaksi, mutta tarpeeksi englanninkielisiä kursseja riittää. 4 kurssia riittää hyvin lukukaudeksi. 5 kurssia teettää jo paljon töitä.
Suosittelen IDAS-opiskelijoita ottamaan vain yhden tai kaksi studiokurssia ja loput teoriapainotteisia luentokursseja, muuten työtaakka kasaantuu. Englanninkielisiä luennoitsijoita ovat ainakin Simone Carrena, David Hall, Chaehan So, Boyeun Kim, Bill Dresselhaus, Cathy Lee ja Sven Schelwach. Muut korealaisproffat puhuvat toki englantia, mutta luennoivat usein pääsääntöisesti koreaksi. IDAS onkin nimestään huolimatta (International Design School of Advanced Studies) aika painottunut korean kieleen ja korealaiseen opetukseen.
Kursseilta saa yleensä irti sen mitä niihin itse panostaa, omatoimisuus on ensisijaisen tärkeää.
IDAS-proffasuosituksia:

Boyeun Kim teettää usein hulluna töitä (joka viikko uusi deadline) mutta kurssit ovat myös antoisia jos niihin satsaa. Experimental Typography on hyvä kurssi etenkin jos hangul-typografia kiinnostaa tai jos typografiataidot ovat muuten ruosteessa. Boyeun on aika klassinen tough love -proffa jota kiinnostaa laatu, vaivannäkö ja johdonmukaisuus. Hänellä on myös vahvoja mielipiteitä typografiasta, mutta kykenee kuuntelemaan hyvää argumentointia vastakkaisista mielipiteistä.


David Hall on ehkä koulun edistyksellisimpiä ajattelijoita, vaikka vaikuttaa todella kyyniseltä. Hänen kursseillaan täytyy olla erityisen oma-aloitteinen ja itseohjautuva. Ohjausta täytyy erikseen pyytää mutta sitä saakin sitten todella paljon. Hallin kursseilla kannattaakin olla äänessä, koska korealaiset opiskelijat ovat yleensä aivan pihalla proffan brittihuumorista ja pysyvät joko hiljaa tai kikattelevat vaivaantuneesti.
Simone Carrena on ilmiömäinen ideageneraattori. Hänelle voit heittää lähes minkä tahansa ideanpoikasen ja hän keksii siihen lukuisia assosiaatioita ja jatkokehityssuuntia. Scenario Development -kurssi oli kiinnostava mutta meidän tapauksessamme kurssille valikoitui hieman haastava ulkopuolisen asiakkaan projekti. Hänen kurssinsa ovat usein ryhmätöitä muiden korealaisten kanssa, mikä voi olla kiinnostava kulttuurielämys.
Jos Design thinking ja esiintyminen kiinnostaa, Chaehan So:n kurssit ovat hyviä. Ja muutenkin voi olla hyvä ottaa yksi So:n kurssi tasapainottamaan muuten aika puuduttavia kursseja - tämä proffa esiintyy hieman aktiivisemmin.
Bill Dresselhausista, Cathy Leestä ja Sven Schelwachista minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia koska he ovat joko Design Managementin tai Product Designin puolella, mutta kanssaopiskelijat ovat sekä kehuneet kyseisten proffien kursseja että valitelleet niiden työmäärää.
Hongikin pääkampukselta Visual Communications Design - koulutusohjelman Christopher (Chris) Ro vetää myös hyviä kursseja ja on tosi rento tyyppi, joten kannattaa tarkastaa esim. Hongikin kansainvälisestä osastosta olisiko hänellä jotain kiinnostavia kursseja.
Opiskelijakulttuuri IDASissa

Aallon tapaista opiskelijakulttuuria ei ainakaan IDASissa ollut. Jengi vain ilmaantui kursseille ja sitten katosivat jonnekin. Tähän saattaa vaikuttaa koulurakennus, joka muistuttaa enemmän sairaalaa kuin designkoulua. Kevätlukukaudella tähän tuli tosin jotain edistystä, sillä yksi luentoluokista muutettiin työskentelytilaksi. Tähän tilaan alkoi muodostua hieman opiskelijapöhinää koska porukka vietti siellä enemmän aikaa yhdessä. Minkäänlaista kilta / ainejärjestötoimintaa ei oikeastaan ole, vaikka IDASilla on olemassa “student union”. Tai ainakaan ko. Toiminta ei välittynyt meille vaihto-opiskelijoille.


Vaihto-opiskelijana tutustuin erityisesti muihin vaihtareihin ensimmäisellä lukukaudellani, ja sitten oma-aloitteisesti änkesin mukaan joidenkin paikallisopiskelijoiden porukoihin. Korealaisten kanssa ystävystyminen voi olla haastavaa, ja etenkin vastakkaista sukupuolta olevien kanssa on hankalaa hengailla vain kaverina. Oletuksena on että jos sinkkumies ja sinkkunainen menevät jonnekin vain kahdestaan niin “jotain on tekeillä”.
Lisämausteen korealaisiin tutustumiseen antaa paikallinen ikään perustuva hierarkiajärjestelmä. Yleensä korealainen kutsuu nimellä “ystävä” (chingu) vain tyyppejä jotka ovat syntyneet samana vuonna kuin he itse. Jos olet nainen, kutsut vanhempaa miestä oppaksi tai naista unnieksi; miehelle vastaavat termit ovat huyng ja nuna. Nämä nimeämiskäytännöt eivät toki päde ulkkareille, mutta niiden taustalla oleva hierarkinen kulttuuri heijastuu yleiseen käyttäytymiseen. Eli jos tapaat korealaisen joka on samanikäinen kuin sinä niin luultavasti hän suhtautuu sinuun vähemmän varauksellisesti kuin sinua vuoden pari nuoremmat tai vanhemmat tyypit.

Yüklə 34,65 Kb.

Dostları ilə paylaş:




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©muhaz.org 2022
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə