Johdanto Miksi ja mikä uudistuu? Tuusulan prosessi 5

1. Johdanto

Opetussuunnitelma on kaiken koulutyön perusta. Se on suunnitelma siitä, mitä ja miten koulussa opiskellaan. Opetussuunnitelma ohjaa ja kehittää koulun käytännön opetus- ja kasvatustoimintaa. Se on opettajan tärkein työväline.

Tuusulan opetussuunnitelma (TOPS) perustuu perusopetuslakiin ja -asetukseen, valtioneuvoston asetukseen perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta (A 1435/20.12.2001, 6 §) sekä Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on määräys, jonka pohjalta perusopetuksen järjestäjä, Tuusulan kunta, päättää opetussuunnitelmasta.
TOPS:aan on vaikuttanut Tuusulan voimassa oleva Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-2 sekä Sivistys- ja Opetustoimen strategiat vuosille 2005-2012, Tuusulan kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2002-2005, Tuusulan kunnan kieliohjelma sekä kunnan tuntijakopäätös 4/04. Opetussuunnitelman ohella koulutyötä ohjaavat opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset suunnitelmat (työsuunnitelmat).
Tuusulan OPS-työryhmään ovat kuuluneet Jaana Hägg, Juha Kaila, Marja Mäkelä, Kirsi Pässilä, Pia Uronen ja pj. Mika Saatsi. Ryhmän tehtävänä on ollut Tuusulan opetussuunnitelmaprosessin suunnittelu ja koordinointi sekä opetussuunnitelman kokoaminen lopulliseen muotoonsa.

Miksi ja mikä uudistuu?

Opetussuunnitelmia uudistetaan, jotta koulut voivat paremmin vastata oppilaiden ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Perusopetus on yksi yhtenäinen kokonaisuus; jakoa ala- ja yläasteisiin ei enää ole. Kaikkien oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt määritellään aiempaa tarkemmin. Arvioinnin yhtenäistämiseksi ja oppilaiden oikeusturvan lisäämiseksi on oppiaineisiin lisätty oppiainekohtaiset hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit.

Koulujen työtapoja ja opetusmenetelmiä monipuolistetaan. Ympäristön ja työtapojen tulee edistää oppimista niin, että oppilaiden erilaisuus otetaan huomioon. Oppilas on aktiivinen ja tavoitteellinen oppija, opettaja on oppimisprosessin ohjaaja.
Oppilaanohjaus laajenee koskemaan kaikkia oppilaita. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, vahvistaa opiskelutaitoja ja auttaa opiskeluun liittyvissä valinnoissa.
Oppilaalle tarjottavaa tukea on vahvistettu. Tukikeinoja ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus sekä erityisopetus. Oppilashuollon asemaa on korostettu, sen tehtävänä on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta sekä tukea oppilaiden kehitystä ja oppimista. Oppilashuollosta vastaavat kaikki koulujen aikuiset yhdessä kotien kanssa.
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulu vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tehtävä on antaa huoltajille tietoa niin, että he voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista. Kodin ja koulun yhteistyö on välttämätöntä, jotta koulutyö onnistuu.

Tuusulan prosessi

Tuusulan opetussuunnitelmaa on ollut tekemässä suuri joukko opettajia kaikilta perusopetuksen ja lukion luokka-asteilta. TOPS jakaantuu yleiseen osaan, jossa on kuvattu opetuksen järjestämisen periaatteet ja käytänteet sekä oppiainekohtaiseen osaan, jossa on määritelty oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt.

Yleistä osaa ovat olleet tekemässä kunnan OPS-työryhmä, neljä alueryhmää (Jokela, Kellokoski, Hyökkälä ja Hyrylä), ERITU-ryhmä, oppimaan oppimisen työryhmä sekä kaikki Tuusulan koulut. ERITU-ryhmä on vastannut erityisopetuksen ja oppilashuollon osioista. Ryhmässä on edustus opetus-, terveys- ja sosiaalitoimesta. Oppimiskäsitystä ja oppimaan oppimisen taitoja on työstänyt oppimaan oppimisen ryhmä.
Alueryhmät koottiin siten, että niissä oli osallistujia yläkoulusta, sitä ympäröivistä alakouluista ja lukiosta. Aluetyöllä pyritään vahvistamaan yhteistyötä, luomaan yhteisiä linjoja ja käytännön toimintamalleja yhtenäisen perusopetuksen hengen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa aluetyö osaksi Tuusulan perusopetusta.
Oppiaineryhmät ovat laatineet oppiainekohtaisen osan. Neljässätoista ryhmässä oli opettajia esiopetuksesta lukioon sekä osassa myös muita asiantuntijoita. Oppiaineryhmät ovat tehneet oppiaineen yleisen kuvauksen ottaen huomioon tuusulalaisen näkökulman, linjanneet oppiainetavoitteet nivelvaiheittain, jakaneet oppiainesisällöt vuosiluokittain sekä täsmentäneet aihekokonaisuudet oman oppiaineensa näkökulmasta.
Jokainen koulu on lisännyt omat tarkennuksensa ja painotuksensa TOPS:n yleiseen ja oppiainekohtaiseen osaan.

Opetussuunnitelmatyö Tuusulassa.

Miten TOPSia luetaan?

Kuntakohtainen osuus sisältää perusteiden keskeiset periaatteet. Kirjoitusasu tekstissä on tavallinen.

Mahdolliset alueelliset painotukset on kirjattu kuntakohtaisen tekstin perään kursiivilla.

Koulukohtaiset tarkennukset ja painotukset on kirjattu kehysten sisään kursiivilla.

Alueelliset ja koulukohtaiset painotukset löytyvät koulukohtaisista opetussuunnitelmista.

2. Perusopetus Tuusulassa

Nopeasti muuttuvan yhteiskunnan haasteet, etenkin kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan alalla, asettavat perusopetukselle uusia vaatimuksia. Perusopetuksen tehtävänä on kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.

Tuusulan kouluverkko ja oppimisympäristöt antavat mahdollisuuden laadukkaaseen oppimiseen. Laatu näkyy hyvinä oppimistuloksina sekä positiivisena, avoimena ja keskustelevana yhteistyönä, joka ottaa huomioon oppijoiden yksilölliset erot ja perheiden olosuhteet. Päämääränä on oppivelvollisuuden suorittaminen, jatko-opintokelpoisuus ja hyvä yleissivistys.
Tuusula tunnetaan 1800-1900-lukujen vaihteessa syntyneestä taiteilijayhteisöstä, jolloin useat taiteilijat vaikuttivat Tuusulan Rantatien alueella. Tuusulan pohjoisosaan Kellokoskelle ja Jokelaan kehittyi teollisuuden ympärille toinen kulttuurikeskittymä. Ajan henki vaikuttaa myös tämän päivän Tuusulassa: kulttuuritoiminta on edelleen vireää ja monipuolista. Teollisuus- ja sotilasperinne ovat myös nykypäivää.

Tuusulan monipuolinen kulttuurikirjo näkyy alueiden ja koulujen opetussuunnitelmissa. Tavoitteena on, että oppija tuntee itsensä tuusulalaiseksi, arvostaa kotiseutunsa kulttuuria sekä rakentaa ja siirtää kulttuuriperintöään.

2.1. Koulut

Perusopetus yhdessä esiopetuksen kanssa on opetussuunnitelmallisesti ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Yhtenäisen perusopetuksen toteutus vaatii tiivistä kunnan kaikkien koulujen välistä yhteistyötä. Opetussuunnitelmassa on kattava kuntakohtainen perusta, johon alueet ja koulut ovat lisänneet omat painotuksensa.

Pinta-alaltaan laajassa Tuusulassa on neljä yläkoulua, jotka ympärillä olevine alakouluineen muodostavat yhteisen alueen. Näillä alueilla on opetussuunnitelmallisesti yhteisiä tavoitteita ja painotuksia sekä koulutyössä konkretisoituvaa yhteistyötä.
Jokelan alue: Kolsan koulu, Lepolan koulu, Pertun koulu, Vanhankylän koulu sekä Jokelan yläaste ja lukio.
Kellokosken alue: Linjamäen koulu, Ruukin koulu, Kellokosken yläaste ja lukio sekä Kalliomaan koulu (sairaalakoulu).
Hyökkälän alue: Tuomalan koulu, Paijalan koulu, Rusutjärven koulu, Ruskelan koulu, Kirkonkylän koulu, Vaunukankaan koulu, Hyökkälän koulu (vuosiluokat 1-9).
Hyrylän alue: Mikkolan koulu, Riihikallion koulu, Nahkelan koulu, Ruotsinkylän koulu, Klemetskogin koulu (ruotsinkielinen alakoulu), Hyrylän yläaste sekä Hyrylän lukio.
Ruotsinkielistä yläkouluopetusta ja maahanmuuttajien opetusta järjestetään yhteistyössä lähikuntien kanssa. Ruotsinkielisellä Klemetskogin koululla on oma opetussuunnitelma ja tuntijako.

2.2. Tuntijako

Tuusulassa on laadittu yhtenäinen tuntijako Valtioneuvoston asetuksen (n:o 1435/2001) pohjalta. Oppiainekohtaiset sisällöt on jaettu opetussuunnitelmassa vuosiluokittain. Tuntijako on opetussuunnitelman liitteenä. Koulut voivat resurssiensa puitteissa nostaa tuntimääriä painottaessaan opetusta. Nämä painotukset on kirjattuna koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin.

Tuusulan tuntijakoon on tehty kunnallisia painotusalueita, jotka ovat:
- 1.lk äidinkieli, yksi viikkotunti

- 2.lk A-kielen opetus alkaa yhden viikkotunnin laajuisena

- 5.-6.lk historia- ja yhteiskuntaoppi, yksi viikkotunti

- 1.-4.lk taito- ja taideaineet, kaksi viikkotuntia

- 9.lk vapaaehtoinen A-kieli, yksi viikkotunti
Kyseessä on minimituntijako, koulu voi oman resurssinsa puitteissa esittää tuntijakoon koulukohtaisia lisäyksiä opetussuunnitelmassaan.
Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä (kts. kohta Aihekokonaisuudet ja eheyttäminen).
Koulu voi järjestää opetuksen myös vuosiluokkiin sitoutumattomana. Tällöin koulun opetussuunnitelmassa tulee määritellä tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodos­tetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Koulun opetussuun­nitel­massa on mää­rättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti.

2.3. Kieliohjelma

Tuusulassa annetaan kielten opetusta kunnan kieliohjelman mukaisesti. Liitteenä Tuusulan kieliohjelma 1.8.2005 alkaen.

2.4. Tietostrategia

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöllä on erityisen tärkeä merkitys medialukutaitoisten, kriittisesti ja rakentavasti tietoa käyttävien ja tuottavien kansalaisten kasvattamisessa ja

kouluttamisessa. Sen avulla pyritään parantamaan oppimisen laatua sekä tarjoamaan virikkeisiä ja kehittäviä oppimisympäristöjä. Tieto- ja viestintätekniikan taidot mahdollistavat digitaalisen oppimateriaalin käytön ja tuottamisen. Tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan kehittää oppijan ja ohjaajan mediaosaamista. Painotus on sisältöjen tuottamisessa.
Peruskoululaisille on Tuusulassa määritelty seuraavat perusvalmiudet, jotka oppilaan tulisi hallita.
1. - 2. luokat

- tutustuminen tietokonelaitteistoon

- valmiiden opetusohjelmien käyttö

- hiiren ja näppäimistön peruskäyttö

- tietokoneen avaaminen ja sulkeminen
3. – 4. luokat

- käyttöjärjestelmän ja tarvittavien ohjelmien avaaminen ja sulkeminen

- informaation syöttäminen koneelle näppäimistön ja hiiren avulla

- tiedon tallentaminen itsenäisesti

- tulostaminen (opettajan kanssa)

- Internetin rakenteellinen hahmottaminen (osoitteet, ylläpitäjät yms.)

- Internetin hakutoiminnot
5. – 6. luokat

- perustaitojen vahvistaminen ja täydentäminen

- leikepöydän käyttö

- verkkokäytön opetteleminen

- tiedon löytäminen (lähdekritiikki)

- oma-aloitteisuus (osallistuminen etäopiskeluun)

- sähköpostin käyttö

- nettietiketti

7. – 9. luokat

- opittujen taitojen vahvistaminen ja täydentäminen

- kuvankäsittely

- taulukkolaskenta

- multimedia

- WWW-ympäristön käyttö ja hallinta

Tuusulan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian mukaan kuntaan ollaan hankkimassa uuden oppimiskäsityksen mukaista, monipuolista ja oppilaiden käyttöön soveltuvaa verkkotyökalua.
Tuusulan kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia kokonaisuudessaan on opetussuunnitelman liitteenä.