Johdanto Miksi ja mikä uudistuu? Tuusulan prosessi 5

6. Toimintakulttuuri

Toimintakulttuurilla tarkoitetaan koulun henkeä. Se näkyy kaikessa toiminnassa. Miksi meidän koulussa tehdään ja toimitaan juuri näin? Miten kasvatustavoitteet ja arvot näkyvät koulun arjessa?

Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.
Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulujen toimintakulttuuri tarkentuu vuosittaisissa työsuunnitelmissa.

7. Oppimisympäristö

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöä, johon kuuluvat koulun henkinen ilmapiiri ja vuorovaikutus. Näiden lisäksi sillä tarkoitetaan fyysistä oppimisympäristöä, kuten koulun tiloja ja lähiympäristöä sekä opetusvälineitä ja oppimateriaaleja. Myös teknologia on mahdollistanut uusien oppimisympäristöjen luomisen.

Oppimisympäristö:

• 
  on turvallinen ja tukee terveyttä
  
• 
  on myönteinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön
  
• 
  motivoi oppimaan
  
• 
  antaa tunteille arvoa
  
• 
  sallii luovuuden
  

Oppimisen kannalta on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen toimiva vuorovaikutus.

Vuorovaikutus:

• 
  tukee oppijan myönteisen minäkuvan syntymistä
  
• 
  lisää oppijan itsetuntemusta
  
• 
  kehittää oppijan tietoisuutta itsestään ryhmän jäsenenä
  
• 
  kehittää oppijan yhteistyötaitoja sekä itsenäistä tiedonhankintaa ja -käsittelyä
  

Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Fyysinen oppimisympäristö suunnitellaan ja järjestetään siten, että se mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineet ja materiaalit sekä kunnalliset kirjastopalvelut ovat oppijan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustus tukee oppijan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Myös fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen kiinnitetään huomiota.

8. Työtavat

Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtavoilla edistetään tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä ja annetaan mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.

Opettaja valitsee työtavat. Opetuksessa käytetään oppiaineelle tai aihekokonaisuuksille ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joilla ohjataan yksittäisen oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.
Työtavat valitaan siten, että ne

• 
  virittävät halun oppia
  
• 
  ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
  
• 
  aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
  
• 
  edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista
  
• 
  kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja
  
• 
  tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
  
• 
  edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista
  
• 
  kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten
  
• 
  auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen
  
• 
  kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.
  

Ryhmäkoko ja oppilaiden erilaiset oppimistyylit, sukupuolten väliset erot, yksilölliset kehityserot sekä taustat otetaan huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa otetaan huomioon eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

9. Opetuksen painotukset

Tuusulassa opetusta voidaan painottaa koulukohtaisesti.

10. Yhteistyö

10.1. Kodit

Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on rakentava kanssakäyminen kotien kanssa. Se lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Kodit puolestaan tukevat lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.

Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa.
Huoltajille tiedotetaan opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi henkilökohtaiset keskustelut huoltajien kanssa sekä vanhempainillat, tiedotteet, juhlat ja teemapäivät, retket ja leirikoulut, myyjäiset sekä koulun kotisivujen keskustelupalstat.

Erilaisia kodin ja koulun yhteistyömuotoja sekä huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta kehitetään koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tuusulan koulujen yhteydessä toimii vanhempainyhdistyksiä. Lisäksi kunnassa on käynnissä useita hankkeita, jotka kannustavat vanhempia tiiviimpään yhteistyöhön eri viranomaistahojen, yhdistysten ja yritysten sekä toisten vanhempien kanssa.

Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.

Lukuvuoden alussa Tuusulan koulut lähettävät oppilaiden koteihin tiedotteen, josta koulun yleistietojen ja -käytänteiden lisäksi löytyvät myös oppilashuoltohenkilöstön, kuten kouluterveydenhoitajan, koululääkärin, -psykologin ja -kuraattorin yhteystiedot ja ajanvarausohjeet.

10.2. Esiopetus ja muu perusopetus

Tuusulan esiopetuksesta ja sen kehittämisestä vastaa sivistystoimi. Esiopetusta annetaan koulujen esiluokilla sekä kunnallisissa, yksityisissä ja ostopalvelupäiväkodeissa. Tuusulassa esiopetusta annetaan, esiopetuspaikasta riippumatta, koulujen toiminta-aikoina n. 4 h / pv eli n. 750 h / lukuvuosi.

Esiopetuksen ja alkuopetuksen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Eri tahoilla annettava esiopetus on haaste yhteistyölle. Siirtolomake esiopetuksesta kouluun täytetään keväällä yhdessä huoltajien kanssa ja lähetetään tulevan koulun rehtorille. Koulun ja sen piirissä olevien esiopetusyksiköiden opettajien on suositeltavaa järjestää yhteinen oppilaiden siirtopalaveri. Tuusulan esiopetuksen opetussuunnitelma on hyväksytty 18.5.2004.
Kunnan perusopetuksen koulut tekevät yhteistyötä.

10.3. Muut tahot

Opetussuunnitelmassa määritellään ne yhteistyötahot, joiden kanssa opetusta ja kasvatusta toteutetaan. Kaikki tuusulalaiset koulut keräävät säännöllisesti palautetta toiminnastaan eri yhteistyösektoreilta.