Johdanto Miksi ja mikä uudistuu? Tuusulan prosessi 5

Aihekokonaisuudet

Aihekokonaisuuksien sisällyttäminen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmaan merkitsee opetuksen eheyttämistä ja ajan haasteisiin vastaamista.

Kaikki aihekokonaisuudet, niiden tavoitteet ja sisällöt liittyvät äidinkielessä ja kirjallisuudessa käsiteltäviin aihepiireihin.

IHMISENÄ KASVAMINEN

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tukee oppilaan itsetunnon ja identiteetin kehittymistä. Ihmisenä kasvaminen-aihekokonaisuus näkyy erityisesti kirjallisuuden opetuksessa, vuorovaikutustaitojen sisällöissä ja siinä käsityksessä, että tietoisuus yhteisöön kuulumisesta syntyy kielen avulla.


KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

Tämä aihekokonaisuus on olennainen osa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Oppilas tulee tietoiseksi omasta kielestään, kulttuuriperinnöstään ja sen monimuotoisuudesta ja pystyy tarkastelemaan sitä osana eurooppalaista kulttuuria.

VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

Tavoitteena on oppilaan aktiivinen ja kriittinen lukutaito. Oppilas kasvaa osallistuvaksi, vaikuttavaksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja kriittiseksi median käyttäjäksi.
Mediakasvatuksen tavoitteena on tarjota välineitä mediasanomien tulkintaan, oppia ymmärtämään, että median välittämään viestiin sisältyy aina näkökulma ja usein myös jonkun oma intressi. Oleellista on näin ollen oppia myös mediakritiikkiä.

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Oppilaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja kehitetään äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Hän oppii käyttämään monipuolisesti kielen vaikuttamisen keinoja, saa valmiuksia yrittäjyyteen ja kykenee kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia.

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTA TULEVAISUUDESTA

Aihekokonaisuus sisältyy opetukseen suullisten esitysten, kirjoitelmien ja muiden opinnäytteiden aiheina.

TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Aihekokonaisuus sisältyy opetukseen viestinnän ja kirjallisuuden aiheissa.

IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Tämä aihekokonaisuus korostuu äidinkielen opetuksessa siten, että oppilas kykenee tekemään järkeviä valintoja ja pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään tietoverkkoja vastuullisesti ja kriittisesti.

19. Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet

Tuusulan kunnassa A1-kielenä voidaan opiskella peruskoulussa ruotsia, englantia, ranskaa, saksaa tai venäjää sekä A2-kielenä englantia, ranskaa, saksaa tai venäjää. B1-kielenä voidaan opiskella ruotsia tai englantia ja B2-valinnaisina kielinä ranskaa, saksaa, venäjää tai espanjaa. Vuosiluokilla 8-9 voidaan tarjota lyhyempiä valinnaiskursseja, joiden tavoitteet ja sisällöt määritellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.

Kielten opetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on saada oppilas arvostamaan omaa kielitaitoaan, totuttaa hänet käyttämään sitä rohkeasti ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan eri kulttuureja. Opetuksessa vertaillaan myös omaa ja opiskeltavaa kulttuuripiiriä. Hyvään kielitaitoon kuuluu, että opitaan ottamaan huomioon kielialueen kulttuurinormit ja tarvittaessa toimimaan niiden mukaisesti. Oppilas oppii ymmärtämään, että hyvän kielitaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli on oppiaineena taito- ja kulttuuriaine.
Kielten oppimisympäristö on viihtyisä ja motivoiva. Opetustilaa ja -välineitä voidaan käyttää joustavasti siten, että ne mahdollistavat monipuoliset opetusmenetelmät ja työskentelytavat. Luokassa, jossa vierasta kieltä opetetaan, tarvitaan vähintään piirtoheitin, äänentoistolaitteet sekä TV- ja videolaitteisto. Koulussa on käytettävissä äänittävät laitteet sekä tieto- ja viestintätekniikkaa osana kielten opiskelua.
Kielen oppimisessa on tärkeää motivointi, opettajan rohkaiseva ja tukeva asenne, opiskelutilanteen peloton ilmapiiri ja jokaisen oppilaan huomioon ottaminen. Oppiaineessa sovelletaan monipuolisia ja vaihtelevia opiskelu- ja opetusmenetelmiä. Opetuksessa, opiskelussa ja arvioinnissa käytetään hyväksi mahdollisimman monta aistikanavaa, jotta erilaiset oppijat pääsevät kykyjensä mukaisiin tuloksiin. Oppilaita ohjataan käyttämään erilaisia kielen opiskelulle ominaisia opiskelutapoja ja -taitoja kuten sanastojen ja hakemistojen käyttöä tai ääntämisohjeiden tulkitsemista. Huomiota kiinnitetään kielialueen kulttuurin mukaisiin viestintätapoihin, ilmaisurohkeuteen ja myös ei-kielelliseen viestintään.

Oppilaita totutetaan työskentelemään itsenäisesti ja ottamaan vastuuta opiskelustaan sekä arvioimaan omaa työtään.

Erityisesti alaluokilla kielten opiskeluun sopivia työtapoja ovat laulut, leikit, lorut, pelit, dramatisointi, parityöskentely ja ryhmätyöt. Yläluokilla sovelletaan samoja työtapoja oppilaiden ikäkausi huomioon ottaen. Oppilasta rohkaistaan ja tuetaan löytämään oma oppimistyylinsä. Opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon tieto- ja taitorakenteet ja jatkumot alaluokilta lukioon.

19.1. Toinen kotimainen – ruotsi

Tuusulan kunnassa toista kotimaista kieltä, ruotsia, voidaan opiskella A1- ja B1-kielenä.

Toisen kotimaisen kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erilaisissa viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilasta käyttämään rohkeasti kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma omaan kieleen ja kulttuuriin. Kielten opiskelu vaatii pitkäjänteistä ja monipuolista harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine.

RUOTSI A-KIELENÄ (A1)

VUOSILUOKKA 2

Tuusulan kunnan kieliohjelman mukaan A1-kielen opetus aloitetaan toisella luokalla.

Tässä ikävaiheessa keskitytään kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen, soveltamiseen ja puhumiseen. Kirjoittamista harjoitetaan tilanteen mukaan suullisen harjoittelun tukena.

Integroidaan jo tuttuihin sisältöihin ja teemoihin. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.

TAVOITTEET
Oppilas

• 
  ymmärtää, että on olemassa erilaisia kieliä
  
• 
  rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä
  
• 
  saa pohjaa kielten opiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille
  
• 
  kiinnostuu kielen opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa.
  

KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit

Oppilaan omaan kokemuspiiriin ja lähiympäristöön liittyviä aiheita ja tilanteita.

• 
  tervehtiminen, esittäytyminen, ikä, kehon osat, perusluvut 1-10, värit, perhe, koti, koulu, ruokia ja juomia, eläimiä
  
• 
  ikäkauteen sopivat ruotsinkieliset laulut, leikit ja lorut
  
• 
  ruotsinkieliseen kielialueeseen ja kulttuuriin ja muihinkin Pohjoismaihin liittyvää yleistietoa alustavasti.