Johdanto Miksi ja mikä uudistuu? Tuusulan prosessi 5

VUOSILUOKAT 7–9

Historianopetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

• 
  hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
  
• 
  käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta
  
• 
  ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
  
• 
  selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
  
• 
  arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa.
  

KESKEISET SISÄLLÖT

Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla.

7. luokka

Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate

• 
  elämää 1800-luvun Suomessa
  
• 
  1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa
  
• 
  kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa.
  

Teollinen vallankumous

• 
  teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
  
• 
  kaupungistuminen.
  

Murrosten aika Suomessa

• 
  sääty-yhteiskunnan mureneminen
  
• 
  Suomen venäläistäminen ja sen vastustus.
  

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen

• 
  imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
  
• 
  ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset.
  

8.luokka

Venäjän vallankumoukset ja itsenäinen Suomi

• 
  Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
  
• 
  Suomen itsenäistyminen ja sisällissota.
  

Laman ja totalitarismin aika

• 
  maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
  
• 
  elämää demokratioissa ja diktatuureissa.
  

Toisen maailmansodan aika

• 
  toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
  
• 
  Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen.
  

Suomi 1950-luvulta nykypäivään

• 
  elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
  
• 
  suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen.
  

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun

• 
  kylmä sota
  
• 
  maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat.
  

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa

• 
  länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja
  

ympäristöön

• 
  tiedonvälityksen kehitys.
  

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:

a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri, esimerkiksi Kiina, Intia, Japani, islamilainen kulttuuri

b) tasa-arvoisuuden kehitys, esimerkiksi sääty-yhteiskunnan mureneminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo, sosiaaliturvan kehitys, alueelliset erot

c) kulttuurin kehitys

d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys

e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Tiedon hankkiminen menneisyydestä

Oppilas

• 
  osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
  
• 
  pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.
  

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

Oppilas

• 
  kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen
  
• 
  osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.
  
• 
  osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.
  

Historiallisen tiedon käyttäminen

Oppilas

• 
  pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota
  
• 
  pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.
  

AIHEKOKONAISUUDET

1. Ihmisenä kasvaminen

Historian ja yhteiskuntaopin opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, jotka edistävät oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Erityisesti oppilasta ohjataan käsittelemään ja pohtimaan kriittisesti oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä.

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Historian opiskelun tavoitteena on se, että oppilas tuntee ja arvostaa Tuusulan kulttuuriperintöä. Hän ymmärtää suomalaisen kulttuurin osana pohjoismaista, eurooppalaista ja globaalia kulttuuria sekä tutustuu muihin kulttuureihin ja pystyy toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä.

3. Viestintä ja mediataito

Historian ja yhteiskuntaopin opiskelussa yhtenä keskeisenä tavoitteena on erilaisten lähteiden kriittinen tarkastelu ja käyttö. Oppilas osaa tehdä suullisia ja kirjallisia tuotoksia monipuolisia lähteitä käyttäen.

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Yhteiskuntaopin opiskelun tavoitteena on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Oppilas saa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista sekä yrittäjyydestä.

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Oppilas ymmärtää, että menneisyyden valinnoilla on vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Historian opit antavat pohjaa oppilaiden vastuulliseen toimintaan.

Yhteiskuntaopissa asiaa käsitellään oman talouden ja kulutuskäyttäytymisen sekä tuotannon

näkökulmista.
6. Turvallisuus ja liikenne

Historian ja yhteiskuntaopin tavoitteena on antaa oppilaille perustiedot Suomen turvallisuus- ja oikeusjärjestelmästä sekä yhteiskunnan hyvinvointipalveluista.

7. Ihminen ja teknologia

Historian ja yhteiskuntaopin tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässä, eri kulttuureissa, eri elämän alueilla ja eri aikakausina.